Näytetään tekstit, joissa on tunniste käsityötekniikat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste käsityötekniikat. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 11. joulukuuta 2024

Mun luolassa

 Mulla on oma luola, sellainen, jossa viihdyn ja sinne harvoin ketään perheen ulkopuolista en päästä, koska näky saattaa kauhistuttaa! Luola on siis meidän yläkerrassa, puolet lasten vanhasta huoneesta.

Kyseessä on siis minun käsityöluola. Viihdyn siellä erittän hyvin, siellä on kaikki mitä tarvitsen ja ennen kaikkea siellä on se rauha mitä tarvitsen, kun teen neulomista tarkempaa työtä ja hyvät valot. Ompelukoneet tosin on hiukan eri paikassa toistaiseksi.

Korttipöytä

Toiseksi nuorin tytär halusi siivota kortintekopöytäni ainakin jo kerran. Nuorimmainen tytär kauhistui, pöydällä on hallittu kaaos, siinä on ihan kaikki ja minä ja nuorimmainen (myös korttien tekijä) löydämme siitä kaikki omilta paikoiltaan hyvinkin helpolla.

Korttipöytä


  Langat ja matonkuteet

Mattoprojekti toivottavasti alkaa Joulun jälkeen, matoilla olisi jo tarvetta mökillä. Työ on siis aloitusta vaille valmis. Langat ovat noissa laatikoissa lajiteltuina (kiitos toiseksi nuorimman tyttären!, hän on hyvin järjestelmällinen ihminen, tullut isäänsä ilmeisimmin). Eli langat löytyvät vahvuuksittain, värivalikoimaa löytyy, lankakauppaan saisin eksyä vain harvoin, mutta...

Viimeksi olen perehtynyt käsityötekniikoissa latvialaiseen punokseen, jota sukanvarteen neuloin viimeksi kansakoulussa 4. luokalla pitkämielisen ja vaativan, rakkaan Eila-opettajan johdolla puikot ja lanka tahmeana onnistumisen tuomasta pelosta/jännityksestä, sain toki silloin sukat valmiiksi. Sisko melkein on neulonut kaikki minun tumput ja sukat, joskus neulon niitä itsekin, mutta olen enemmän villapaita-ihmisiä, nyt toki puikoilla on tuollaiset varrettomat sukat, jotka on tulossa joskus lahjaksi.

Kangaspuut odottavat kutojaa, nyt niillä on hieman toinen funktio.

 

Langat ja kuteet odottavat.

 

Latvialainen punos

 

Siskon tekemät varrettomat villasukat (jotka ovat kesäiltoina ihan ehdottomat), reunassa latvialaista punosta.

 

Siskon tekemät sienisukat! Näitä polvisukkia minulla on monta paria niin kotona ja mökillä ja ne ovat erittäin kysyttyjä, kun perhe kokoontuu yhteen. Meillä on monta kylmävarpaista!

 Käsikirjasto

Hyvin mahtipontisesti sanottu 😄! Mutta kirjastossa on omiin tarkoituksiini kirjoja tekniikoista, jotka kiinnostaa. Tosin juutuubistakin löytyy ja sieltä joskus selaankin, mutta olen kirjaihmisiä. Toinen pieni käsikirjasto on puutarhakirjoista, niitä rakastan myös hyvin paljon.

Tuolla takanurkassa toinen ja sitten  on vielä toinenkin, siitä ei ole kuvaa!

 Ikonipöytä

Näyttää varsin sekaiselta, mutta siinäkin on lähes kaikki, osa tietenkin maalauskapsäkissäni, jota kuljetan mukanani oppitunnille. Valo on tärkein, tila sekoittaa tempera-värit ja maalata. Siveltimiä pitää olla tilanteen mukaan ja värejä - hieman niitä on pussittamatta. Tarvitsen maalauskäsikirjastoakin usein, mitä kauemmin olen maalannut, sitä vähemmän osaan - tai ainakin tuntuu siltä.


Valmistumassa Konevitsan Jumalanäiti, seuraavaksi kasvoja vielä maalaan ja sitten aloitan äidin vaatteiden kultauksen assist-tekniikalla. Harvoin näytän näin keskeneräisiä maalauksiani.

 Tässä siis paljastuksia, toivottavasti et kauhistunut. En ole kaikissa asioissa kovin järjestelmällinen ihminen - olen siis samanlainen kuin isä ja isän äiti ja rakas siskoni, mutta minulla on harvoin mitään hukassa, kaikella on paikkansa siis.

Rakastan puutarhanhoidon lisäksi erilaisia käsitöitä ja projekteja sekä haaveita on vaikka kuinka paljon. Tämä täyttää pihan ja kasvimaan suunnittelun lisäksi talviajan ja piristää minua suunnattomasti! Toki suurimmat piristäjä ovat lastenlapset, Murut, jotka ovat minulle isännän ja omien lasten kanssa rakkaimmat!

Onko sinulla omaa salaista luolaa? Onko sinulla tällaista taipumusta hallittuun kaaokseen?

Kaikkea hyvää Sinulle!

💚