Näytetään tekstit, joissa on tunniste iirikset. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste iirikset. Näytä kaikki tekstit

torstai 7. elokuuta 2025

Sisäpiha-projektin alku

 Tämä kesä siis on ollut projektien täyttämä. Olen kohdallani havainnut, että ajatus tehtävästä puutarhatyöstä pysyy paremmin koossa, kun mietin etukäteen projektikohteen ja teen sen loppuun ennen haihattelua ja se on toiminut. Nyt on sisäpihan vuoro. 

Sisääntulossa meillä on pieni siirtolohkare - kivi, joka kaivettiin hankaloittamasta lumen kolaamista. Siihen aina nappasi lumikola ja isäntä päätti kaivaa sen esiin. Aikansa kaivoi ja sitten kutsuttiin apuun yksi telaketjukaivuri ja toiseksi pyörökuormaaja. No kivi saatiin ylös ja se vieritettiin portille. Kiven takana oli mukava katve, jonka takana oli hiukan haasteellista isännän ajaa nurmikkoa, korjasin asian. Siihen tuli pieni 'kukkamaa'. Maa täyttyi hortensioista ja taustalla yksi magnolia. Hortensioista vain kaksi viihtyi paikalla, olivat kyllä elossa ja kasvoivat jotenkin, mutta pitkämielisyyteni tuli päätökseen. Eilen kaivoin nämä kaksi pois, paransin maan, lannoitin luujauholla ja istutin tilalle kaksi pallohortensia 'Annabellea' jo paikalle jääneen yhden lisäksi. Mietin ja konsultoin kummityttöä, että pitäisikö vielä yksi 'Annabelle' istuttaa, mutta hän oli ammattilaisena sitä mieltä, että odotellaan - kas kun olin unohtanut taas innoissani, että kyllähän ne hortensiatkin kasvavat, siis odotellaan. Paikalla on nyt siis magnolian lisäksi pallohortensia (Hydrangea arborescens) 'Annabelle' ja jalohortensia (H.Macrophylla-r.) 'Bloom Star', jonka kukintaa ilmeisesti saan odotella toistaiseksi, kasvusto on kyllä reipas! Kaksi hortensiaa muutti metsäpuutarhaan.


Hiukan on vielä trimmattavaa... ruukussa kasvaa verbenaa, josta pyrin saamaan juurakon talvetettavaksi. Unohdin mainita tuon ihanan pesäkuusen (Picea abies 'nidiformis'), jonka kasvu on sopivan maltillista.

Projektin toinen osa oli Muuripenkki. Se on aina ollut helppo siistiä. Kivien reunassa kasvaa hopeahärkkiä, josta leikoin kuivat pois. Nyt se näyttää toistaiseksi liian lyhyeksi leikatulta otsatukalta, mutta kyllä se siitä kasvaa. Kuritin sitä muutenkin, sillä on reipas tahto täyttää maata. Sama tahto on toisessa reunassa kasvavilla keijuangervoilla (Spiraea japonica 'Little Princess'). Noin miljoona siementaimea oli innokkaana alkamassa kasvuaan penkin reunassa, mutta torppasin ne heti alkuunsa. Penkin takan oleva mongolianvaahtera (Acer tataricum subsp. ginnala) yritti tässä maan valtauksessa ottaa oman paikkansa, estin senkin! Lilium regale kurkistelee taustalla. Penkissä on myös lilium martagon -yhteisö, heitä oli kolme, nostin ne eilen ja lannoitin luujauholla, nyt heitä on kymmenkunta eli maailman valloitus heilläkin mielessään!

Penkki koostuu näiden maailman valloittajien lisäksi isomummun perintöpioneista (paeonia), muutamasta kiinanpionista, hietaleimu (Phlox bifida), perintösyysleimusta (Phlox paniculata) (valkoisen kitkin pois, se teki aivan uskomattoman määrän juuriversoja ja niitä riittää vieläkin!), kuunliljarivistöstä (hosta), iiriksistä (iris) ja vielä kolmesta niin ihanasta kärhöstä (clematis): Clematis viorna 'Kaiu', Clematis integrifolia 'Hakuree' ja Clematis ianthina (joka on vielä aika pikkuruinen). Niin ja pitää mainita vielä ne ihanat neilikat (Dianthus), joista jo kerroin aiemmin

Clematis integrifolia 'Hakuree' 


Penkin keskellä oli mysteerikukka ja se lähti pois, tilalle tuli mätäskurjenmiekka 'Arvila', laitoin sen sellaiseen paikkaan, että varmasti pääsen näkemään kukinnan! Tässä näkyy myös se 'otsatukka'.

Isotähtiputki (Astrantia major vargiegata) penkin keskellä, vieressä valkoinen aconitum, mikä pitää siirtää parempaan paikkaan.

En ole syysleimujen ystävä, mutta tämä on tässä pihassa 'aina' kasvanut, eli siksi se ei päädy kompostiin!

Kesä on ollut vauhtia täynnä ja tilanne ei tulee syksyä kohden yhtään helpottumaan, mutta joskus sellaista elämä on ja ihania asioita tulee tapahtumaankin eli saan syyskuulla ihan pikkuisen Murun syliini, sitten heitä on jo neljä ihanuutta. Mökkiremontti etenee, liian verkkaisesti mielestäni meistä johtumattomista syistä ja se kaivelee mieltäni, pitkämielisyys ei ole joka asiassa hyveitäni lainkaan! Niin ja toivottavasti pian pääsen taas rakastamani Jäämeren rannalle hengittämään - sitä odotan kovasti!

Mutta sitä ennen, uusi projekti taas tälle päivälle, kottikärryt jo huutelevat malttamattomasti!

Kaikkea hyvää Sinulle!

💚

maanantai 30. kesäkuuta 2025

Juhla on alkanut

 Elo on ollut melkoisen vauhdikasta koko kesäkuun, mutta yhtä asiaa en ole unohtanut tai millään tavalla missannut ja se on pionien kukkajuhla. Aina on ollut sen verran aikaa, että ehdin näitä ihanuuksiani - joita on kertynyt noin 130-140 kpl (niistä erilaisia noin 110 kpl) - katsomaan, kuvaamaan ja tuoksuttelemaan eri vuorokauden aikoina. Ensin terveiset Kemijärven Luusuasta ja sitten pionit ja ehkä jotain muutakin.

Äitini suku on pohjoisesta. Rakas pappani ja tätini on haudattu Luusuaan, joka on Kemijärveltä Posion suuntaan. Hautausmaa on aikoinaan kyläläisten perustama ja pappa oli tuossa perustajaporukassa mukana ja sai samalta hautuumaalta viimeisen lepopaikkansa. Lupasin jo edesmenneelle äidilleni hoitaa haudan aikani ja tytär, kenen kanssa matkassa olin, jatkanee tätä perinnettä. Mutta matkalta muutama kuva.

Menin siis junalla tyttären luo, josta jatkoimme matkaa (hieman vajaa 400 km/suunta) hänen autollaan. Pudasjärven jälkeen alkaa sielunmaisemani - upeat suot ja meitä ilahdutti porot, hankala räkkäaika oli ajanut ne pois metsästä, ainakin mäkäräisiä oli todella paljon!

Anteeksi kuvakulma!


Karpalon kukkia ja kihokkeja




Tuo valkoinen tuolla taustalla ei ole lunta, niittyvillaa oli ihan mahdottoman paljon!

Hauta tuli hoidettua ja jälleen on mieli hyvä. 

Heippa pappa, minun sinua aina ikävä!

Kotiin palasin eilen ja rautateillä oli kaikenlaisia vaikeuksia niin, että juna oli myöhässä tunnin. No tunti elämässä ei ole paljoa, pääsin kotiin ihan ihmisten aikaan. Aamulla tein heti pihakierroksen ja hieman kuvasaalista aamuiselta kierrokselta.

Pioneita nupulla ja kukassa...

Kiinanpioneiden nuputtelua.

Svarte Petter

Hillary, yksi upeimmista pioneista mitä tiedän!

Lemon Chiffon, joka on Lemon Dreamin vieressä - nimet aiemmassa postauksessa taas sekoitin, mutta tässä oikea! Tämäkin keltainen kaunotar on kimalaismagneetti! Sävy luonnossa keltaisempi!

Coral Charm

Jalkavaimo nousee kylvystä - kaunottaren vieressä kasvaa pioni Juhlapukuinen rakastaja.

Zhemchuzhna Rossip - Helmikirjo

Sorbet

Boule de Neile

Sonoma Kaleidoskope

Joanna Marlene

Coral Charm, kukan kehittyminen on todella mielenkiintoista puuhaa 

Blitz Tort

Pink Spritzer

Inspecteur Lavergne

InspecteurLavergnen tiukkaan pakattu kukka avautumassa, puhelimen kuva hiukan heikkolaatuinen


Norwegian Blush

Ajan myötä olen alkanut enemmän ja enemmän pitämään näistä vähemmän kerrannaisista ja myös kerroksellisista pioneista, mutta kaikkihan ne ihania ovat!

Hiukan muutakin ihanaa kukintaa, joka oli minua vastassa palatessani kotiin.

Maariankämmekkä - Dactylorhiza maculata


Paratiisililja - Paradisea liliastrum

Tikankontti 


Camassia leichtlinii 'Semiplena'

Iris germanica 'Night Owl'

Iris germanica 'Skyline'

Digitalisten upeaa kukintaa

Ja mökiltä käsittämättömän ihana samettikurjenmiekka (Iris laevigata) ensikukinta, siemenet hankittu Maatiaiselta (kuva ennen Lapin reissua)





Nyt tulikin varsinainen maratooni, ehkä jaksoit loppuun. Pionikuvia tulee ihan varmasti lisää kukinna edetessä. Nyt on aika mennä kaalimaalle!

Kaikkea hyvää Sinulle!

💚

maanantai 16. kesäkuuta 2025

Kissanpoikia ja kuorsaavia hevosia

 Kivipellon sivuilla on ollut hiljaista. Syynä siihen on ollut mökkiremontti, joka etenee. Meillä on siis melkoinen touhu päällä, isäntä tekee remonttia, minä laittelen ruokaa ja mökkipihaa sekä olen firman tulivastaava - saunan ja takan lämmitys kuuluu minulle eli puuhaa riittää. Välillä teen kotiin täsmäiskuja - kastelua, kylvöjä ja istuttamista, ruokkoaminen on jäänyt hiukan huonolle tolalle, mutta senkin aika on aivan tuossa tuokiossa.

Samettikurjenmiekka (Iris leavigata) oma siemenkylvö, ensikukinta, hiukan epäilyttää kuitenkin, onko lajike oikea!


Vein mökille ison juurakon iris pseudacorus 'Variagataa' se on hyvin kaunis vaikka ei kukkisikaan. Jaoin juurakkoa kolmeen eri paikkaan, luonnostaan siellä kasvaa iris pseudacorusta.

Tänään ja huomenna on siis kotipäivät ja nyt laitan tuulemaan. Pelakuut ja lehtikaktukset muuttavat ulos, lavakaulusmaan laitan kuntoon, kasvihuoneessa on pientä laittoa vielä ja pyykinpesua riittää.

Mutta ne kissanpojat ja kuorsaavat hevoset. Meillä on maatila mökkinaapurissa. Siellä heillä on kaksi emokissaa ja toisen pennut tulivat eilen aamulla kuvausreissullani tervehtimään, yksi niistä lähti mukaanikin ihan perässä kulkemaan, palautin sen kotiinsa ja kävin talon isännältä kysymässä, josko kaksi kollipoikaa olisi vapaan, ei ollut. Meidän vanha Nöpö oli samasta talosta kotoisin. Naapuritilalla on hevoshotelli eli laitumella on 19 hevosta kesää viettämässä, ovat upeita eläimiä ja kaiholla muistelin ratsastusretkiä upealla eläimellä ilman satulaa...






Aivan kuin meidän Nöpö pienenä!


No kotona kukkivat pionit, neilikat ja iirikset, toki muutakin. Sateet ja viikonlopun jopa helteinen sää on herättänyt kaikki kasvuun. Tänä istutuskautena on tapahtunut sellaista, jota en ihan äkkiä muista tapahtuneenkaan - kun taimet/siement ovat maassa, on alkanut satamaan, eli yläkerran isäntä on pyytämättä hoitanut kastelun. Kasvimaalla on nyt hyvässä kasvussa kesäkukkamaan asukit, herneet, pavut, maissit, kurpitsat ja kaikkea muutakin. Tämä on ihan parasta aikaa ja hyttysiäkään ei ihan kauheasti ole ollut, tuulinen sää on siitä pitänyt huolen.

Hiukan kukkakimaraa...nyt on pionien, iiristen ja neilikoiden kukkajuhlien aika!

Paeonia 'Blushing Princess' ensikukinta

P.rockii

Iris germanica 'Hiisi'

Nimetön iris germanica

Iris germanica 'Immorality'

Kivipellon perinneiiris

Elleninneilikka (dianthus 'Ellen') ja atsalea 'Ruususen Uni'

Iris germanica 'June Rose'

Paeonia 'Krinkled White'

Ruusuorapihlaja aloittaa kukintaansa!


Varjorikko (Saxifraga umbrosa)


Ja sitten yksi mietinnän kohde! Asia koskee siis pionia. Kyseessä on siis selkeä yhteisnimityksen 'kiinanpionin' alle kuuluva lajike, MUTTA mikä. Olen tätä tutkinut kirjallisuudesta ja netinkautta, ottanut yhteyttä pioniyhdistykseen ja Taivassaloon. Vastaus, jonka tiesinkin jo, että kyseessä on paeonia lactiflora, kiinanpioni, mutta kiinanpionien kastiin kuuluu iso joukko kiinanpioneita eli voisiko tämä kuitenkin olla se mistä Pionivaarin kanssa joskus juttelin eli valkokiinanpionin, jota Pionivaarin Matti Uusi-Hongon pojan mukaan ei ole olemassakaan. Uutta vastausta heiltä en ole saanut. Tarkennuksia siis kasvin habitukseen: kukka pienehkö, kukkatertussa jopa yhdeksän nuppua ja kaikki kukkivat lähes yksinkertaisin kukin, kasvia ei tarvitse tukea, niin vankkavartinen se on, aikainen, terve, kestävä eli se omaa kaikki pionille toivottavat ominaisuudet. Tällaisista pioneista olen nähnyt videon, joka on otettu Kiinassa, eli mahdollisuus tuohon valkokiinanpioniin voisi olla ja kun kukkaan tulee hento vaaleanpuna kukinnan jälkivaiheessa, no en ole rohkea, mutta en tyydy tuohon pelkkään paeonia lactifloraankaan. Kaunis kasvi kuitenkin! Mitä mieltä sinä olet?


Sain viestiä Taivassalosta ja tämän valkoisen pionin kanssa onkin aika mielenkiintoiset paikat: heillä on pihassa pioni, joka on lähtöisin Kiinasta saapuneesta siemenestä vuosia sitten ja siemenerässä, joka heille saapui luki vain P.lactiflora. Pionista on pieniä määriä myyty jakotaimia, tämä ehkä voisi olla yksi niistä - tosin hinta on ollut kallis ja en muista ostaneeni kovin kallista pionia kertaakaan silloin ennen (muitakin menoeriä oli useampia). Mutta Taivassalossa kasvaa lähes identtinen pioni kivikasassa eli sekin sopii hyvin, nämähän ovat lähtöisin sellaisilta seuduilta, joissa maaperä on juuri tuollainen.  Asiaa he selvittelevät kausikiireen jälkeen - todella mielenkiintoista! Lähettelimme kuvia puolin ja toisin vertaillaksemme taimiamme.


No nyt aika aloitta puuhat! Mukavaa Juhannusviikkoa Sinulle!

💚