Näytetään tekstit, joissa on tunniste herkut. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste herkut. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 24. syyskuuta 2017

Lauantain puuhasteluja ja vähän pyhänkin

Eilinen päivä oli aikas puuhakas. 
Kuivuri pöhisi, tillit saivat antaa tietä varsisellerin lehdille ja varsille. Voi miten herkullinen tuoksu kodissamme viipyi koko päivän. Varsiselleriä en ole ennen kasvattanut, 
varmaan siksi, kun se on aika allergisoiva 
ja lasten ollessa pieniä varjelin heitä. 
 Ajattelin sitten myöhemmin sitä kasvattaa kun lapset ovat isoja - nyt he ovat 💟.



Lehdet ja silputut varret kuivurin verkkohyllyille ja kone käymään.

Pestoa en ole tehnyt aikoihin, 
siis sitäkin piti sitten valmistaa tietenkin. 
Kasvarissa on vielä hyvää basilikaa ja persiljaa. Ja kun pestoa tekee niin silloin voi tehdä myös pestomarinoituja motsarellapalleroita, aika hyviä ovat.



Iso uuni lämpeni, ajattelin tehdä ruokaa viikon helpotukseksi. Pari pataleipääkin tein - Nattaset  - tuumi isäntä. 



Isännältä sain jo hyvä tovi sitten ajatuksen tai haaveen 
- vieläkö muistat kuinka mojo-kastiketta tehdään ja kanarian perunoita. Tottakai muistan ja onhan minulla vanha ohjekin jonka sain ensimmäisellä Kanarianreissulla hotellin baarin amigo Miguelilta. 

Aika osuva teksti kirjasen kannessa!

Mojo-kastike on ihanaa, teen sen kaveriksi vielä valkosipulilla höystettyä kermaviilikastiketta - oivallinen pari. Meillä ei ollut kotona yhtään punaista paprikaa mojo-kastiketta varten, keltaiset saivat kelvata, hiukan punaista paprikajauhetta lisäsin, mutta se ei muuttanut sävyä ollenkaan. 


Tänään on vuorossa kukkasipuleiden istutusta. 
Hollantilaiset eivät vielä ole saapuneet, 
postipaketti on kuitenkin jo lähtenyt meillepäin tulemaan. 
Laitan kuitenkin L-kaupasta ostetut maahan jo. 
Päivästä näyttää tulevan oivallinen pihahommia ajatellen. 

Maahan laitan myös loput taimet. 
Eilen kävin vielä taimistolla. Kasvimaalleni täytyy saada punahattupenkki perhosia varten. Taimistolla oli jäljellä vain punaisia ja pari valkoista - kahdeksan tainta yhteensä. 
Lisää taimetan keväällä, muitakin värejä. 
Kasvimaalle tarvitaan myös väriminttupenkki juurikin perhosia varten. Tämä ajatus virisi blogikeskustelussa ystäväni Betweenin kanssa joku aika sitten.

Nöpö esittelee päivän repertuaarin.

Nöpö tykkää hyasinteista, niin minäkin. Tuo 'Woodstock' on erityisen ihana!



Keltaiset tulput tulevat keltaiseen penkkiin.


En ole kovin alliumien ystävä, mutta ajattelin laittaa niitä valkoisten leimukukkien joukkoon. Voisi näyttää aika kivalta!


Tilasinhan Hyötykasviyhdistyksestä vielä uutta valkosipulilajiketta 'Aleksandrani' kaveriksi. Lajike on siis peipsijärveläinen 'Kodaver'. Peipsijärvi on sellainen paikka, jonne haluaisin matkustaa. Paikka on tunnettu omenoistaan, sipuleistaan ja vanhauskoisten ortodoksien ikoneista. 

'Kodaver'


Piha kutsuu, Nöpö odottelee jo sipulipussien kanssa.


Sulo ehdottaa aamuvenyttelyä, se tekisi hyvää myös!


Mukavaa sunnuntaita 
ja alkavaa viikkoa teille kaikille!

perjantai 10. helmikuuta 2017

Kasvimaan kaipuu

Olen ottanut härkää sarvista kiinni, ystäväni Betweenin esimerkin mukaan päätin selvittää siemenvarastoni ja tein siis inventaarion. 

Kävin myös I-kaupassa hakemassa laatikoita ja totta tosiaan ihan sopivia sieltä en löytänytkään (laatikot vähän liian matalia), mutta olin tyytyväinen löytämiini, josko nyt saisin pidettyä itseni ruodussa ja siemenpussit järjestyksessä! 

Laitoin omat laatikot kukille ja vihanneksille. Nyt ne näyttävät aika täysiltä, mutta kesän korvalla jo ammottavat tyhjyyttään. Totuuden nimessä tuossa ei ole ihan kaikki siemeni, muutama iso pussukka on vielä kaapissa. 



Tähän inventaarioon minut siis Betweenin lisäksi innoitti matkamme Madeiralle. 
Pengerrettyjä kasvimaita ihailin suunnattomasti, multaa pääsin hypistelemään ja tutkimaan penkkien muotoa kasvitieteellisessä puutarhassa. Eikös näytä ihanalta!


Kaalimaakin löytyi!
Yrttejä oli laitettu muutamaan penkkiin, mutta tuo iso yrittimaa hurmasi täysin!


Mielenkiintoinen penkin malli! Ihana mururakenne mullassa.







 
 Alla näkymä kasvimaan suuntaan.


Mutta mitä olisikaan paratiisi ilman 'käärmeitä' (oikeasti Madeiralla ei ole käärmeitä)!

Isäntä bongasi nurmikolta voikukan ja minä valvatteja muutamasta kohden!


Kasvimaasuunnittelut ovat jo siis käynnissä. Vihannesten siemenet ovat melkein kaikki hankittuna niin kasvimaalle kuin kasvihuoneeseen. Muutaman pussin yrttejä vielä aion ostaa - haluan timjamipenkin, vähän isomman. Jos ken on kiinnostunut tomaateista, laitan Sonjan blogista löytämäni linkin teillekin tiedoksi, tuossa siemenkaupassa tomaattilajikkeet eivät ihan heti lopu kesken!

Kukkiekin siemeniä alkaa olla jo niin, että saan kasvimaalle krassipilven, kosmoskukkauntuvan, kehäkukka-auringon ja lainehtivan auringonkukkameren. Härkäpapuja ja kaaleja tietenkin tulee, sekä sipuleita, eikä sovi unohtaa perunalajikkeita! Nostan jalustalle ihanan perunalajikkeen 'Mayan Gold'. Se on puikulainen malliltaan, jauhoinen, pitää 'uuden perunan' makunsa pitkälle talveen, malto kauniin keltainen. Sillä on ollut tapana tehdä itusilmut hyvin aikaisin talvella, tänä talvena niitä ei ole vielä näkynyt. Lajike on hyvin satoisa ja melko rutonkestävä, upea tumma violetti kukka. Suosittelen!


Jotta kasvimaa tuottaisi, meidän pitsipöksyt tekevät myös asiaan tärkeän osuutensa. He myös munivat, munia tulee mukavasti jo - valolla on niillekin suuri vaikutus!



Tuo pienin muna on niin ihanan pikkuinen! Siinä ei vielä ole kunnon keltuaista, vain aihio. Sen on muninut viime kesänä syntynyt pikkuinen prinsessa.

Hiukan jalostusasiaa lopuksi (melkoinen maratooni tästä postauksesta tuli kuitenkin taas). Esikoinen jalosti Zilgaa! Sitä jo maisteltiinkin hiukan, nyt se saa muutaman vuoden tekeytyä kellarissa. Väri on tosi upea!


Oikein ihanaa viikonloppua! 
Myöhästyin hiukan Kukkalan Sannan liikkeelle  
lanseeraamasta #tulppaanitorstaista, 
alla kimppu papukaijoja Sinulle!


lauantai 27. helmikuuta 2016

Värienergiaa

Nyt te kaikki nauratte mulle, keltaisen....no ei vihaajalle, mutta karttajalle kuitenkin! Tästä olen kauan haaveillut, tätä en ole aikaisemmin saanut aikaiseksi, tätä nyt tehtiin ja herkuteltiin, maistui isännällekin! Tästä oli jäänyt hyväntuulinen muistijälki blogiystävän kirjoituksesta.

Kurpitsakeittoa!

Kasvimaalla kasvoivat rehevästi...

 ...palastelin mukavan kokoisiksi...

 ...kuoret menivät kompostiin ja siemenet tällä kertaa pitsipöksyjen lauantainameiksi...


...ohjeessa sanottiin...

...improvisoin, ruuanlaittoni alkaa lähes aina sipuleista, inkivääriä ei kotona ollutkaan, eikä sitruksia...vähintään 2-3 sipulia kuoritaan... 



...ja sitten freesattiin ja joukkoon kasvislientä...


...sauvasekoittimella soseeksi...kauniiksi keltaiseksi soseeksi...kermaa tai ruokakermaa ei tarvittu...

...reseptin löysin täältä Valamon kirjakerhosta tulleesta kirjasta, hyvä keittokirja muuten...

...Kivipellon isäntä sanoi: eikös tätä muumi-mammakin tehnyt! Paras kiitos hyvästä keitosta!

Kurpitsakeittoa viimeisistä talvikurpitsoistani, raejuustoa ja pestoa! Hyvää ja täyttävää!

Mukavaa viikonlopun jatkoa!

lauantai 31. lokakuuta 2015

Pyhäinpäivä

Tuuli leikkii puusta pudonneilla lehdillä...


Eilen vein kynttilät isälle, mummulle ja papalle sekä enolle. Tänään sytytin kynttilät rakkaille, joiden viimeinen leposija on kaukana, kuten ihanalla papallani. Halloweeniä emme juhlista millään tavalla, pyhäinpäivää vietämme. Muistelemme ihania rakkaita, joiden matka päättyi täällä luonamme ja jatkuu siellä jossain...


Haaveiluaikani alkoi...pihalla enää fiilistelen, leikkivillä lehdillä...yritän niitä haravan kanssa metsästää, kunnes iloinen tuulenvire nostattaa ne kasalta tai kottareista jällen ilmaan tanssimaan. Kivaa hommaa.

Viime viikko meni sisätöissä. Aloitin esijoulusiivon, ehdin katsella kotia rauhassa sisältäpäin ja sitten heräsi siivoushormooni. Viikon sitä kesti ja sitten olin melkein tyytyväinen, jatkoa riittää mutta ei kaikkea yhtäaikaa.

Ompelukoneen kaivoin esille jälleen ja tietysti saumurin. Olen siis jouluihminen kuten olen joskus ehkä maininnut. Joulussa on niin paljon ihania asioita, paitsi yksi: auki revityt lahjapaperit. Niitä ei huolita edes paperinkeräykseen, roskiin vaan, tuntuu niin pahalta. Joskus vuosia sitten tein lapsille partioreissuille kangaspusseja ruokailuvälineitä varten ja siitä heräsi ajatus joulupusseista. Ostin kauniita joulukankaita ja nauhoja. Saumuri surrasi ja ompelukone lauloi sulosävelmiä. Sitten asia jotenkin painui unholaan, kunnes kummityttöni mies ilahtui suuresti, kun hänelle joulupussin tein pikku yllätystä varten. Hän mainitsi asiasta ja oli mielissään, koska paperitulva ei häntäkään myöskään miellyttänyt.

Kävin kangaskaupassa, ostin kahta sorttia joulukangasta ja nauhoja. Ompelin taas joulupusseja, jotka sitten voivat kiertää jälleen tulevina jouluina lahjojen kääreenä. En toki ihan kaikkia kangaspussiin laita, paketeitakin vielä tehdään. Kuopus on taitava paketoija. Hän usein kerää lehdistä kauniita kuvia/kuvasivuja ja tekee niitä kääreen lahjalle, kauniita ovat.

Kaikenmoista tarviketta paketointiin...ja muutama paketti jo valmiina.
Enkelipusseja
Printtipusseja   
Kaunista printtikangasta
Ja tuo esijoulu, josta mainitsin aiemmin. Ehdotin Kivipellon isännälle, josko aloittaisimme joulun jo pyhäinpäivästä. Ilme kertoi mielipiteen ja muutama sana: ei pilata joulua pienellä...no ei sitten. Vähän kokeilen jouluherkkuja kuitenkin, pyhäinpäiväherkuksi sillitahnaa piirakoiden kanssa...


Ohje, vähän kallellaan.

Kuva sillitahnasta
Ai niin, harjoittelin viime viikolla yökuvausta...mustia kuvia :D





Oikein mukavaa viikonloppua!

Aamulla lämpisi uuni