Näytetään tekstit, joissa on tunniste herkkupuutarha. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste herkkupuutarha. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 26. lokakuuta 2025

Lempeää laskeutumista

 Mörökölliaika on siis alkanut minulla ja luonnolla. En kommentoi kellojen viisareiden vääntöjä, koska se ei vaikuta oikeastaan millään tavalla minuun, mutta nyt kun luonto on riisuuntunut juhlahepeneistään, olemme luonnon kanssa yhtä - sävyt lempeitä, lepotila on alkanut, aurinko ei pakota siristelemään silmiä - nyt siis lataudumme yhdessä uutta kasvukautta innolla odottaen.

Kiersin hiukan kameran kanssa pihassa. Pensaat on verkotettu, viimeiset kasvien siirrot on tehty, kolme pionia on vielä matkalla ja niillekin on paikka jo valmiina, alppiruusut (rhododendron) näyttävät sen odotuksen tunteen, jota kohti hiljalleen olen matkalla eli kohti uutta kevättä. No tietenkin pientä puuhaa on aina, mutta suurimmat jutut ovat jo valmiina, ellen keksi taas jotain uutta - sekään ei ole mahdottomuus.

Metsäpuutarhan alppiruusuja

Alppiruusu 'Pekka' odottaa kevättä jo kovasti.

Pohdin mielessäni eilen verkottaessani viimeisiä puita, että mitä keksin metsäpuutarhan alppiruusuille suojaksi, nyt kun niitä on useampi - alelöytöjä ovat. Kun vanhan kanalan aitaus otettiin pois, mies jätti minulle 'jos tarvetta on' palan kanaverkkoa - hiukan tuollaista korkeampaa. En aluksi keksinyt sille oikein mitään tekemistä, mutta eilen valkeni! Tuossa se nyt on atsaleojen suojana ja onhan siellä yksi ale-alppiruusu myös, se pitää peittää keväällä. Isäntä vain mietti, että josko lumi painaa verkon kaunokaisten päälle eli pitää laittaa tukipuita vielä, mutta tämä suoja ensi hätään, sillä kauriit ovat jo liikkeellä!




Pieni alppiruusun taimi 'Nikodemus'


'Bloombux'

Myös pienessä alppiruusu (Rhododendron) 'Bloombux' :ssa on nuppuja

Puimalanmäen alppiruusut 'Mikkeli' ja Pohjolan tytär' ovat niin vehreitä. 'Pohjolan tyttäressä' oli myös syyskukinta.

Pikkuruinen 'Mrs Nancy Dippel' on vielä vihreänä, pienestä koostaan huolimatta se kukki ensikukinnan keväällä.

'Mrs Nancy Dippelin' vieressä on vahvasti vehreä kangasvuokko (Pulsatilla vernalis)


Tuossa samassa atsalean ja tuon vuokon takana kiven suojassa on ruotsinköynnöskuusama (Lonicera periclymenum 'Serotina') ja Akebia quinata, joka saa villaa ylle talveksi Austin-ruusujen kanssa.

Rytörinnettä kasvimaan suuntaan...

Vihreä virta eli mehiparta (jovibarba globifera) kiven päällä ja kyljessä, tykkään tuosta kovasti!



Rytörinteen suuntaan mentäessä atsalea  'Vanha rouva' on pitänyt vielä kauniin syyspukunsa yllään.

Rytörinteessä onkin tapahtunut yhtä ja toista syksyn aikana. Tuossa putken vieressä kasvanut isohirvenjuuri (Inula helenium) muutti toiseen paikkaa, ja tuo tyhjä kohta odottelee ruusua, eli uudelle Austin-ruusulle on siinä paikka. Aivan tuolla putken kohdalla on uusi puupioni paeonia delavayi. Ja jos oikein tirkistää, tuossa viimeistä kukintaansa lopettelevan 'Lady of Shalott':in vasemmalla puolella näkyy pikkuruinen rhododendron camtschaticum, joka sekin kukki alkukesästä (valkoinen nimisäle). 


Syksyinen Rytörinne

Ja matka jatkuu kasvimaalle, jossa on siis kaksi uutta lavakaulusta. Toiseen ostin alesta aiemmin kolme pensasmustikkaa ja eilen siirsin toiseen isosta pionipenkistä kolme pensasmustikkaa (Vaccinium corymbosum).



Mörökölliaika on siis alkanut ja kudin on puikoilla eli  Linka Neumannin 'Alasuq'. Värimaailma näyttää sähkövalossa sangen reippaalta, mutta luonnonvalo muuttaa sävyn juurikin sellaiseksi kuin pitääkin. Tänään laitoin sellakan uuden ikonin kullattavalle alueelle ja kultaan sitten tiistaiaamuna, mixtion, jota käytän on siis 12 tunnin eli kulta lasketaan 'sitten kun hius ei enää tartu mixtion-alueelle' noin 12 tunnin kuluttua. Kultaaminen onkin kivaa ja sitten pääsen taas maalaamaan. Pyhä Nikolaus -ikoni alkaa valmistumaan.


Meille on tulossa - yllättäen - vauhdikas viikko, kaikenlaista tekemistä siis ja tyttären perheen muutto. Saan kolme reipasta Murua ja yhden sydänkäpy-Murusen (ikää 1,5 kuukautta) viikolla eli aivan ihanaa!

Lempeää lokakuun loppua sinullekin!

💚


lauantai 25. elokuuta 2018

Kasvimaa ja herkkutarha

Ensimmäinen kesä lavakauluskasvimaallani
 ja viimein loppuun saatettu herkkutarhani alkaa olemaan sadonkorjuun - 'kypsän' kesän puolella. 
Olen ollut niin onnellinen, 
lavakaulusmaani on ylittänyt kaikki hurjimmatkin haaveeni äärettömän ihanan lämpimästä ja 
surullisen kuivasta kesästä huolimatta. 
Satoa on saatu ja satoa vielä tulee. 
Maratoonikooste on jälleen luvassa!





Juurikkaista on tulossa erinomainen sato, 
palsternakka, mustajuuri ja porkkana ovat kasvaneet hyvin. 
Samoin purjo nautti tästä kesästä. 
Kelta- ja punasipulit kasvoivat myös erinomaisesti. 
Istutin kilon keltasipulia ja puoli kiloa punasipulia, 
sain satoa leipälaatikollisen. 
Eilen väänsin niistä naatit, kaunista katseltavaa!






Maissilajikkeen valinta oli täydellinen. 
Lajike oli matala, sinisiä tähkiä tuottava 'Blue Jade', 
jonka tilasin TomatoEdenistä
Tähkät olivat maultaan hyvin maukkaat ja makeat. 
Sato jo korjattu.


 Härkäpapujen kanssa oli ongelmaa niin laatikossa kuin avomaallakin. Kuivuus kiusasi, itävyys ei ollut sitä luokkaa, mitä toivoin. Kirvoja riitti ihan mahdottoman paljon. Satoa niistä en tänä vuonna kerää, koko kasvimassa menee maanparannukseen. Pensaspavut ilahduttivat, samoin ensimmäistä kertaa elämässäni kasvattamani ruusupapu. Ruusupavun sato on täydellisesti silmänruokaa. Herneiden sato oli myös erinomainen ja erittäin persona herneille, kaikki menivät 'tuorekäyttöön'. Lajikkeina 'Jaguar' ja 'Markana'.



'Firestorm'
Lempilapseni kurpitsat, kuinka kauniita he ovatkaan! 
Esikoinen teki kurpitsapenkeistäni harjuja. 
Pohjalle laitettiin kanalanpehku ja paljon multaa päälle. 
Kuivuus alkuun vaivasi myös kurpitsoita kastelusta huolimatta. Mutta mukavia pullukoita on tulossa. 
Olen erityisesti mieltynyt talvikurpitsoihin. 






Sain jonkilaisen perhosherätyksen. 
Mesibaareja kasvimaalle piti saada ja niitä tulikin: punahattuja, kehäkukkia, kosmoskukkia, yrttimaan mintut hurmasivat siivekkäitä, väriminttuja, leveäkompassikukka... 

Perhosia riittikin, mutta mietin pitkään suhdettani perhosiin uudelleen. Huomatessaan siivekkäät ihanan mesibaarin, 
keksivät he myös että kasvimaallani riittää ruokaa jälkikasvulle. 

Salaattisato avomaalla lähes kokonaan menetettiin perhosen toukille, samoin mustakaali sai pitsilehdet. 
Lehtikaali sai olla lähes rauhassa. 
Toisaalta, kyllä meillekin satoa jäi...rakkaus perhosiin säilyi. Kaikkein reikäisimmät lehdet päätyivät kanoille, 
joista he olivat hyvin onnellisia. 
Tarkistin vain, ettei perhosen toukkia enää lehdissä ollut. 



Mitä on kasvimaa ilman rönsyävää kauneutta? 
Muutama pieni ajatusvirhe minulle sattui maalaillessani kasveilla lavakauluksia. Ensi vuonna en laita partaohraa revonhäntien keskelle. Kehäkukkalajikkeet mietin myös uudelleen, kaipasin oranssia kehäkukkaa, jostain syystä.



Kosmoskukka ja punajuuri ovat hyvä pari yhdessä.






 
Perunamaa, auringonkukkapeltoni ja härkäpapumaa kasvavat omaan tahtiin, niistä en kuvia nyt ottanutkaan.

Nyt viimein herkkupuutarhani on valmis. 
Kaikki asukkaat ovat paikoillaan kasvusssa: 
vadelma 'Maurin makea', 
mansikkavadelma,
 kaksi pensaskirsikkaa 'Carmine Jewel' 
ja aprikoosit 'Aljosha' ja 'Tsarskij'.






Jos olisin tiennyt, kuinka lämmin kesä on tulossa, olisin laittanut kasvuun myös melooneita. 
Monesti pettyneenä niitä en laittanut ja se hiukan harmittaa 
- sato olisi voinut olla muhkea. 
Mutta mitä vanhoja suremaan, 
ensi keväänä on uudet kujeet ja hurman aiheet!  

Nöpö

Kasvimaan hoito ei ole sujunut ilman virallista valvojaa!

Huomasin myös harjateräksen käyttökelpoisuuden kasvitukia suunnitellessani. Kivipellon isännän allergia kasvitukia kohtaan on tunnettua!

Oikein mukavaa ja herkullista viikonloppua!

Tuoksuherne 'Almost Black' UPEA - kiitos Intianminttu








keskiviikko 27. kesäkuuta 2018

Kasvimaamaraton ja kaksi kysymystä

Kasvimaa, suuri rakkauteni. 
Elämä kasvilavoissa on alkanut voimalla. 
Taimet kurottautuvat taivasta kohden. 
Satoa olemme jo saaneet ja lisää tulossa. 

Maurinmalva

Yrttipenkissä timjamin ja valkoisen sekä vaaleanpunaisen iisopin väliin jäi pieni tila samettikukalle, vaikka värimaailma ei oikein sointunutkaan - kukassa pikkuruinen 'Strawberry Blonde'.

Kehäkukka ja palmukaali 'Nero di Toscana' sopuisasti rinnakkain.

Porkkanat ja punasipulit.

Takana maissi 'Blue Jade', sipuli ja edessä tuoksuherneet. Tein tuoksuherneille tukevat ristikot harjateräksestä kummitytön suurella avustuksella!

'Blue Jade'
 Tehdessäni siementilauksia hurmaannut luvattoman helposti. 
Tänä vuonna voimakkaat sävyt ja hauskat kasvien nimet veivät mennessään, kuten tämä sinisen tähkän tekevä maissi.
 



Kasvimaalla suuria rakkauskasvejani ovat 
kurpitsat, pavut ja perunat. 
Kaikista kasvimaan herkuista toki tykkään, 
mutta etenkin kurpitsojen kasvutapa ja hedelmien muoto 
hivelee kauneustajuntaani. 
Myös kurpitsojen kauniit kukat ihastuttavat. 
Tänä vuonna joku lurjus oli käynyt katkaisemassa kahden kesäkurpitsan varren. 
Onneksi taimia oli kuusi, vahinko ei ollut lopullinen. 
Kaikkiaan meillä kasvaa yhdeksää eri lajia kurpitsoita. Kesäkurpitsoiden lisäksi jätti- ja talvikurpitsoita. 
Jättikurpitsat ovat kanojen herkkua ja talvikurpitsat meidän.



Tänä vuonna emme laittaneet 'kommuuniperunamaata', 
vaan kaikki perunat kasvavat kasvimaassani. 
Kaikkiaan kahdeksaa eri lajiketta on kasvussa: Jussi, Rosamunda, Siikli, van Gogh, Orla, Pink Fir Apple, Kestrel ja Mayan Gold. 

Harmitti ihan vietävästi, kun en huomannut ottaa itämään ja kasvuun King Edwardia - se on mainio lajike. 
Korjaan vahingon ensi kasvukaudella ilman muuta! 
Perunamaa on kerran harattu (rikkaruohot ovat silti voimissaan) 
ja hallavauriot korjautuivat onneksi aika nopeaan. 
Sateet ovat tehneet perunallekin hyvää. 
Omaa satoa emme vielä ole päässeet maistelemaan.

Herne 'Jaguar' ja kehäkukka seuralaisena. Harjateräksestä myös 'Jaguarin' tuet.

Mustajuuri ja palsternakka.

Taustalla siis koko laatikkotarhani ja edessä olevalle alueelle tulossa herkkutarha.

Lavakauluskasvimaan yhteyteen halusin herkkutarhan. 
Vadelmat 'Maurin makea' ja pensaskirsikat 'Carmine Jewel' muuttavat tarhaan. 
Vielä on hiukan avoin kysymys, tuleeko vielä kolmaskin pensaskirsikka, mutta muutaman viikon päästä teen retken, 
jolloin saan hankittua herkkutarhaan pari aprikoosia. Perhosmagneetiksi herkkutarhan alueelle tulee kompassikukka.

Eilen tein taimihankintamatkan ja herkkujen lisäksi tuli erikoisherkkuina vielä vaaleanpunainen, 
mutta siniseen vivahtava pioni 'Seeing blue'
 ja japaninlaikkuköynnös 'Annikki'.



Olen sydämeltäni hyötytarhuri, 
tosin tilaa sydämestä löytyy myös puille ja perennoille kuten varmasti kaikki minut tuntevat sen tietävät. 
 
Härkäpapu 'Crimson Flowered'
Tänä vuonna tomaattien kasvatus kuumuuden vuoksi juroi, 
mutta uskon ja tiedänkin, 
että tomaattisatoa jälleen saamme riittävästi. Mietin pitkään rohkenenko laittaa pikkuisten tomaattiressujen kuvaa tänne blogiini, mutta laitoin kuitenkin... 
Kurkkujen kasvu on todella vahvaa. 
Kylvän ne aina niin, että satoaika asettuu kesäloman kohdalle, silloin on aikaa säilömiselle.


Tämä tomaatti K54-68 on hyvin mielenkiintoinen. Se on lannoitettu aivan samoin kuin kaikki muutkin tomaattini ja lehdet olen muutamaan otteeseen suihkuttanut Jaakon taialla. Kasvin lehdet ovat silti hyvin limeen taittavia väriltään kummassakin kasvihuoneessa.
 Lasihuoneeen ikkunapenkissä on useita pensastomaatteja. 


Okrat kasvavat seinän vierellä samettikukkien 'Alumia Vanilla Cream'  kanssa. Nykyisin kasvihuoneissani kasvaa paljon samettikukkia - vallankin kääpiösamettikukkaa - se on kaikken paras turva kirvoja vastaan.

Kasvihuoneessa asustavat viinirypäleet eivät tänä vuonna satoa paljoa anna, jotain kuitenkin. 
Viime vuoden sato oli valtava, joten varmaan on välivuoden aika.

'Guna'

Ja sitten ne kysymykset.
Harmittaa niin usein ammattitaimistoilla kasvien nimien epätarkkuus. Ostin ennen juhannusta pelargonian nimellä 'Kuninkaallinen perinnepelargonia'. Kassalla sanoin neitosille, että eikö tälle kaunottarelle ole teillä oikeaa nimeä! No hiukan aikaa pähkäiltyään he sanoivat, että katsotaan netistä, se on kai joku Moor... No ei ole, sanoin ja päätin selvittää nimen itse. Voisin ajatella kyseessä olevan 'Loviisa' tai ehkä 'Säkkijärveläinen'. Kukka hiukan kylmän punainen, lehdessä hento vyöhyke. 
 

 Eilen sain siskoltani Mustikkamummolta toisen lämpimän punaisen aarteen, nimetön sekin. 
Sillä on lehdessä myös hento vyöhyke ja ajattelin sen ehkä olevan 'Kaksi mummua' (tamperelainen perinnepelakuu) 
tai 'Susanna', ehkä 'Huittinen 2'. 
Kukka ei ole kovin kerrottu ja väri huomattavan lämpimän punainen, jota alla oleva kuva ei tuo esiin kunnolla. 
Pelakuu on siis sellainen oikea mummonpelakuu, jonka lapsuudesta muistan.


Voisitko auttaa tässä pelakuukysymyksessä?

Aamulla hiljainen hiippailu kasvimaalla avaa päivän upeasti. Illalla kasvihuoneen ovia sulkiessa sanon kasvimaalleni hyvää yötä, mieli on niin onnellinen.


Oikein ihanaa viikon jatkoa!