Näytetään tekstit, joissa on tunniste ajatuksia. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ajatuksia. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 7. toukokuuta 2025

Toukokuun Bingo -AIKA

 Harmitti niin vietävästi, huhtikuun bingoon en ehtinyt - AIKA oli vähissä kai tai jotain. Repolaisen mukavassa haastesarjassa toukokuun aiheena on aika. Olen vahvasti miettinyt suhdettani aikaan. Kun olin työelämässä, minulla oli aivan sama määrä aikaa käytössä kuin nyt. Miten sen nyt käytän, kulkeeko aika nyt nopeammin vai uppoudunko tekemisiini niin, että aika kulkee huomaamatta- varmaan niinkin. 

Mietin ruudukon eri lohkoja ja nyt mennään keskilinjalla.

AAMU

Olen ikäni ollut aamuihminen. Lapsena sain siitä ärtyneitä tuhahduksia, kun pyhäaamuna raottelin pikkusormillani äidin silmäluomia kysyen - nukutko vielä...no totta ihmeessä hän nukkui! Nyt aamut ovat nautinnon aikaa niin kesällä kuin talvellakin. Kesäaamut mökillä ovat pian edessä, runsas aamupala, ehkä lätynpaisto kun puoliso vielä nukkuu, aamu-uinti, linnut, valokuvaus, neule...


KELLO

Vietin lapsena Kemijärvellä rakkaan papan kanssa useita kesiä. Tykkäsin yksin jo aika pienenäkin kulkea yksin metsässä. Aina en saanut pappaa kaveriksi - hänen kanssaan metsässä kulkeminen antoikin paljon elämän eväitä, kertomuksia monista luonnon asioista ja myös niistä 'henkimaailman' asioista, jotka ovat vahvasti kulkeneet pohjoisen sukuni rinnalla kauan. Minulla oli siis kello kaulassa. Vanha lehmänkello paperinarussa roikkumassa. Sain mennä vain niin kauaksi, kuin tämän pienen kellon äänen kantama riitti eli noin kilometrin päähän papan mökiltä, isompia kelloja pappa ei minulle kaulaan antanut. Nyt aikuisena - äitinä - olen ajatellut, miten ihmeessä pääsin yksin metsään lehmänkellon kanssa, kairaan, jossa olisi voinut olla isojakin petoja, suonsilmäkkeitä ja 'kulkijoita'. Pappa luotti kellon kilkatukseen ja ehkä ripaus oli onneakin mukana.





Ilta. Minulla alkaa päivän hiljentymisen aika noin kello 20.00. Muutama mukillinen teetä, lanka ja puikot, enempää en tarvitse. Hetki rauhoittumiseen ennen nukkumaan menoa. Välttämättä en halua katsella televisiota samalla, uutiset toistavat itseään - useimmiten enemmän surua kuin iloa ja sää - no ilmat sen kuin jatkuu vain - sanoi ystäväni kerran ja näinhän se on.

Vuoden aika on vierähtänyt toukokuuhun, sää kolea, joka ei minua haittaa, lumisade kyllä hiukan, paitsi silloin voi vetäytyä neulomaan eli sekään ei oikeasti haittaa. Odottelen tuulen lämmintä silitystä, josko ensi viikolla tai joskus kuitenkin.

Murun kylvettämätön traktoripaita, isännän päättelemättömät sukat ja loppulangasta Murulle sukat, melkein samanlaiset kuin ukilla.

Muutama mukillinen vahvaa tavallista mustaa teetä.



Kaikkea hyvää Sinulle!

💚




tiistai 29. huhtikuuta 2025

Kaikenlaisia ajatuksia ja puuhia

Ajattelin eilen, kun menin maalaamaan, että olenko tosiaan niin saamattomaksi nysvääjäksi tullut kunnes minulle ajatus kirkastui! Ehkä minusta ei olekaan tullut hidas, saamaton nysvääjä, olen vain alkanut suhtautumaan tekemisiini eri lailla kuin ennen, nautin tekemisestä jo siinä hetkessä enkä joskus vain sen jälkeen ja siksi hommat valmistuvat hitaammin. Minusta ajatus oli hyvä!

Metsästä löytyi tällainen sinivuokko (hepatica nobilis)

Nyt Vappuviikolla meillä onkin ohjelmaa. Eilen siivosin kodin, tänään kävin kaupassa ja kasvihuoneessa touhusin aikani ja huomenna Vappuaattona saamme Vappuvieraaksi kaksi Murua, aikas kivaa ja Vapunpäivänä tulee kolmas Muru ja heidän vanhemmatkin tietenkin. Tehdään Vappuruokaa ja iloitaan yhdessä olosta. Tällä viikolla alkaakin sitten jo toukokuu eli melkein kesä.

Kivaa, nämä naamarit ovat huopaa, ei muovia!

Jotenkin ajatukset ovat nyt kevään aikana heittänyt volttia moneen kertaan - olen miettinyt, että olenkohan jäljessä entisestä kevättyö- ja kylvöaikatauluista, kunnes taas huomaan, että hei - vielä on huhtikuu!

No tulipa kaiken värisiä ajatuksia, lopuksi hieman kukallisia ajatuksia, tein nimittäin jälleen kierroksia pihamaalla.

Anemone nemorosa 'Royal Blue' (hämyvuokko)

Koiranhampaat (Erythtronium dens canis) alkavat pian kukkimaan

Näiden pitäisi olla hyacinthoides non-scripta - mutta en tiedä!

Tämä on suosikkifritillariani, fritillaria pallidiflora, jonka pakkanen armahti

Nyt trillium luteumin nuppu aukeaa, mutta eipä se taida luteum ollakaan...

Narsissit kukkivat, mutta edessä on sipulien nostopuuhia jälleen. Lilium martagoneilla komeat kasvustot.

Tämä iankaikkisen vanha fritillaria persica on tehnyt sivusipuleita, täytyy sitä lannoittaa että se kukkisi jälleen.

Etupihan vihervalkovuokko (anemone nemorosa 'Monstrosa') kukkii pian.

Poikkesin kasvihuoneessa ja pari vuotta vanhat leijonankidat olivat hyvissä voimissa.


Minäkin hain näitä ruukkuja...

Tarjoushaukka palasi lennoltaan, mukanaan kolme timjamin tainta Citymarketista, maksoivat 95 senttiä kappaleeltaan.

Suloinen corydalis 'Ahvensaari' varjopenkissä on aloittanut kukinnan.

 

Pian poksahtaa, kaukasianpioni (paeonia mlokosewitschii)

Tästä minulle jo joku vuosi sitten kerrottiinkin (Eija Tommola) ja hän ohjeisti pitämään silmällä. Sinikämmen (glaucidium palmatum) vanhetessaan nostaa itseään maasta ylös samoin kuin lumikki (sanguinaria canadensis). Nyt huomasin, että on näin käymässä. Täytyy lisätä multaa juurakolle!



Haluan toivottaa teille kaikille oikein kivaa Vappua ja mukavaa pian alkavaa toukokuuta!

Tulipa humilis 'Lilliput'



sunnuntai 6. huhtikuuta 2025

Kylmä

 Vallankin huhtikuun kylmä sää saa minut ajattelemaan syviä asioita. Eilen hyytävä kylmä tuuli...ei sitä voi eikä kannata kuvailla, varmaan te kaikki saitte siitä tuntuman, saati lumesta. Lumi tuli, oli ja meni. 

Mutta Kylmä.

Iris reticulata 'Polar Ice'

Ajattelin, kun lämmitin leivinuunia: olenkohan syntynyt väärään paikkaan, missä voisi olla paratiisini. Pohdin asiaa varsin syvällisesti ja ajatukset jälleen muuttuivat järkeviksi. En ole ihan mahdottoman paljoa matkustellut maailmalla, mutta kaikissa paikoissa olen sen huomannut, että paratiisi pitää rakentaa ihan itse ja tehdä työtä, jos ei ole niin varakas, että joku sen eteeni taikoisi ja tykkäisinkökään sellaisesta paratiisista kuitenkaan. Tykkään vierailla ja kuvata puutarhoja. Haaveparatiisissani ehkä joku voisi tehdä istutuspenkit haaveideni mukaisesti valmiiksi ja kammeta kiviä, tuoda puita joita haluan ja hyvää multaa...mutta onkohan se paratiisini sittenkin täällä Takamaalla takatalvista, paukkupakkasista ja lumimääristä huolimatta - tuleehan se kevät aina kuitenkin? Minulle kasvien 'kasvatusmatka' usein on hyvin tärkeä. Taidan olla siis omassa pienessä paratiisissa kuitenkin ja kuten tässä viime viikolla, vieraana oli Muruja, jotka näyttivät taas minulle sellaisia asioita, joihin en ollut kiinnittänyt huomiota sen enempää...

Lämmitin siis ison uunin. Leivoin, en lämmitä isoa uunia turhan takia tai äärimmäisen harvoin pelkän lämmittämisen vuoksi. Jotain pitää uuniin aina laittaa paistumaan. Tänään oli pataleivän vuoro ja hiukan ikääntyneestä maidosta tein pikkupannukakkuja. Nyt uunissa on uunijuusto, pian laitan omenapaistosta ja myöhemmin lihapataa. Sellaista pyhäpuuhaa meillä.



Toki kun aamulla heräsin aika aikaisin, jatkoin kutomista. Olen tehnyt vain villasukkaa tässä välillä, mutta aamulla Murun traktoripaidan 'nurmikko' valmistui, kukat kirjon myöhemmin ja aloin lammasaitausta. Claire-huivin on melkein valmis ja sitten laitan uuden huivin puikoille.



Lämmin avasi kaunottaria pihassa. Mutta jälleen ainoita uskalikkoja oli keisarinpikarililjat - ne ovat sangen uhmakkaita vaikka niilläkin (kuten kaikilla muillakin kasveilla) perimä kertoo, että huhtikuun lämpimän jälkeen tulee takatalvi nöyryyttämään. Uskon siis vahvasti, että monella kasvilla on perimässä takatalvi. Nousevien kukkien varret ja lehdet ovat matalia, muutamaa rohkelikkoa lukuun ottamatta.

Ard Schenk - nuoruudessa ihailemani pikaluistelijan mukaan nimetty krookus.

Alida - ihana puhdas sininen

Sheila Ann Germany




Rohkeasti nuputtelee keisari!


Blue carpet heräilee hiljalleen sulkien syliinsä rytökasat juurillaan.

Ja ensimmäisenä narsisseista varmaan taas narcissus 'Cassata'


Mutta, sellaista meillä täällä tänään. Vaikka en ole postauksianne kovin paljoa kommentoinut viime viikon aikana, olen niitä kuitenkin lukenut. Meillä oli poikakolmikko ja vauhtia riitti ja silloin kun he meillä ovat, elämäni keskittyy vain heihin ja ruuanlaittoon. Pikku-ukkelit ovat vain niin ihania 💖!

Luvassa on vielä viileää säätä, kuten ajankohtaan sopiikin, mutta tomaatin siemenet olivat aika reippaita ja nousivat taimelle melkoisella vauhdilla. Puusavottaakin vielä tovin riittää, mutta loppusuoralla jo olemme.

Sulo

Mukavaa uutta alkavaa viikkoa Sinulle!

💚