Näytetään tekstit, joissa on tunniste Rotkolemmikki. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Rotkolemmikki. Näytä kaikki tekstit

maanantai 28. toukokuuta 2018

Kaunein kaikista


Se Sailan Isohelmililjaksi tunnistama kauneus on kasvanut korkeutta huimasti 
ja on tehnyt itsestään kuin vesivärein maalatun sinisen sävyn.
Ja se epäilykseni jostakin sekoituspussisa on totta, koska yläkuvassa hämärästi näkyy, että valkoisiahan Isohelmililjan kaveriksi kasvaa...






Mutta nyt parin päivän sisään ne valkoiset ovat alkaneet vaihtaa väriään haalean siniseksi. 
Niin ihania! Nämäkin kuin vesivärein maalatut!



Samoin kuin tämä Sammalleimu. 
Alkaa olla suosikkikasveja niin paljon, ettei tiedä mihin enää mahtuisi näitä istuttamaan. 
Nyt tänä vuonna olen vaihtanut vain parin kasvin paikkaan, ja 
nekin sillä tämän vuoden teemalla saada puutarha järjestykseen....


Mutta lemppari ylitse muiden on aina vaan Forget-me-not
Lemmikki
Näitä keräsin jo ylioppilasjuhliini aikoinaan kodin viereisestä ojasta maljakoihin. 
Niin ihana. 






Ja tämä on myös yksi lepparikohdistani puutarhassa. 
Lemmikki, Rotkolemmikki ja Valkotäpläimikkä vierekkäin. 
Punasiniyhdistelmä on aina vaan suosikkini. 
Ja Rotkolemmikin lehdet tekevät siitä aivan täydellisen kasvin. 
Ei voi kuin huokaista, tämä kauneus on se syy, miksi jaksaa kaivaa multaa 
ja harrastaa tätä hommaa :)








lauantai 27. toukokuuta 2017

Lempparinäkymä


Puutarhalla käynti sai taas aivoriihen käyntiin.
Ihanat näkymät ja värimaailmat. 
Löytyykö niiltä täältä?


Eilen illalla kesäkukkia istutellessa ja kastellessa, 
kiinnitin huomioni takapihan mutarinteen kukkijoihin.
Ne muodostavat jonain päivänä aivan ihanan näkymän. 
Näen sen jo.
Mutaisesta maan runsaasta pinta-alasta kukkiin verrattuna huolimatta.
Pinkki ja sininen on ihana yhdistelmä.



Samoin nämä lehdet, ihanat sävyt, hopea ja vihreä yhdessä :)



Ja jostakin on pompahtanut ihanaakin ihanampi  peruslemmikki viereen kivenkoloon. 
Se saa kukkia joka paikassa, ihan joka puolella!


 Palaa taas toivo mudan peittymisestä kauniilla pilkahduksilla :)
Muutamia näkymiä siis löytyy jo! 
Jeee!! 

maanantai 26. syyskuuta 2016

Oman pihan syys


 Oli ihanaa miten metsäretki ja metsän värit puhutteli teitä muitakin:






"Puutarha johon sukeltaa sisään"
"Metsäusko"
"Tuoreen kangasmetsän henki"






Näitä tunnelmia voisi kehittää....




Puutarhan henkilökohtaisuus tulee esille, kun nostetaan puutarhasta ihmeellisiä yksityiskohtia ja pintoja ja värejä ja tuoksuja. Monesta asiasta tulee mummo, täti, äiti tai sisko mieleen....


Värien lisäksi niitä muotoja pitää kehittää, jotta saisi niitä huoneita, johon sukeltaa! 


Puutarha on kaunis ympäri vuoden ja sieltä löytää aina jokaiseen mielentilaan sopivan kolon sekä uutta ihmeteltävää. 


Puutarha voi tarjota myös ystäville tuliaisia ja levähdystaukokahvit. 




Koivuangervojen ja Lamoherukoiden syysväreistä ei voi liikaa ottaa kuvia! 
Keijunkukatkin ovat mahtavia!
Takapihalla harmaat heinät, Punavihma, Kuunlilja ja Seppelvarpu tekevät mukavan muodostelman, harvan kylläkin vielä tänä vuonna... jonka alapuolella ihailua aiheuttaa Rotkolemmikki ja Imikkä harmaavihreine lehtineen.
Ja etupihan kivikosssa punaiset Käenkaalit ovat lisääntyneet roimasti, 
johon on parkkeerannut jostakin nupuille ehtinyt Karpaattienkello! 
Kaikki pientä, mutta niin mahtavan ihmeellistä kun pysähtyy katsomaan.




Puutarha on ilmaa, jota hengittää.