Näytetään tekstit, joissa on tunniste Avomaankurkku. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Avomaankurkku. Näytä kaikki tekstit

torstai 22. elokuuta 2019

Saldoa ja suunnitelmaa



Tässä vaiheessa kesää on tehtävä jo saldoa sadosta. 
Tänne haluaisi nyt hehkuttaa vaan onnistumisia, 
mutta totuuden ja rehellisyyden puolustajana, minun on pakko kertoa 
totuudenmukainen kasvimaakatsaus. Mutta onneksi lohtuna on aina uudet haaveiluyritykset seuraavan vuoden kasvimaata ajatellen.... 


.....Salaatit kasvoi ihanissa väreissään kauniisti, ensimmäinen erä tuli syötyä, toinen erä ei oikein edes itänyt. Kuu oli varmaan kylvövaiheessa nurin päin, vai mitensenytmenikään....
...Lehtikaalit ja Parsakaalit pääsivät sen mustan öttiäisen suihin, vaikka suojasin ne hallaharsolla...
.... Kesäkurpitsat ovat vasta alkaneet kukinnan...
...Herneet orava varasti keväällä kahteen kertaan mullan alta, joten herneitä vain 2 versoa pystyssä...
...Tomaatit raakileina vielä punastumatta...
...Muutama kurkku syöty, runsaasti kurkkua tulossa - jos ehtii :) 
... Syötäviä kukkia kohtalaisesti....
....Yrttejä ihanasti, niitä opettelen hyödyntämään...
... Perunoista ekat syöty, tulossa lisää...
....Porkkanat eivät oikeastaan itäneetkään...
...Maissi kasvaa, tai sen verso, saa nähdä nähdäänkö maissia laisinkaan...
...Viinimarjoja kivasti ja linnut eivät niitä syöneet yhtään...
... Karviaisia enemmän kuin viime vuonna...
...Hunamarjat lintujen suihin... 
...Pensasmustikkaa omiin suihin....
...Omenoita kaksi, Päärynöitä myös....
....Hillat taas linnuille (pitää varmaan verkottaa, kokemusta?)....
... Ja hei Basilikaa tulee reilusti, ihana tuoksu kasvihuoneessa!....














Ja sitten ensi vuoden suunnitelmiin: 

...Ruiskukkaa niityksi asti...
...Yrttejä lisää, niin terveellistä...
...Uusi perunamaa.... 
...Porkkanaa ja Kesäkurpitsaa paremmalla onnella...
...Kurkkua yhtä paljon...
...Hunamarjojen ja hedelmäpuiden lannoitukseen panostaminen....

Eli edessä on kasvimaan laajennus, ja onneksi olen tähän saanut siunauksen 
miesväeltä futiskentän ja latujen reunalle! 
(Ja kyllä meillä on kaava-alueen perustontti. 
Toiset meistä näkevät puutarhan, toiset jalkapallokentän 1000neliöön sullottuna :)


torstai 16. elokuuta 2018

Kasvimaa nyt


Kuten jo aiemmin olen kirjoittanut, kasvimaalta nousee Kesäkurpitsaa ihan silmissä kasvaen!
Niitä onkin ollut mukava viedä tuliaisiksi ja kasvissosekeittoon on myös saanut useamman uppoamaan. Kaikkia ei ehdi tuoreena syömään. Eikä oikein malta säilöä näitä, vaikka sekin olisi kyllä talven ilo... Ja nuo mustat ötökät tuntuvat puhuttavan melko lailla kaikkia... Kesäkurpitsan kukissa ne vain majailevat, niitä eivät syö. Krassit taitaa olla niiden herkkua...




Herneet kuihtuivat melko nopeasti ja raivasin ne tästä porkkanoiden vierestä pois. 
Porkkanamaa onkin hieman säälittävä, taisivat jäädä herneisen varjoon...
Piti vielä nyppiä "ylimääräisiä" pois ja lapset söivätkin pirkkuporkkanat nauraen äidin sadolle... 
Suoria rivejä ei meidän kasvimaalta löydy sitten millään. Porkkanat kasvavat sopuisassa sekamelskassa. Tai toivottavasti kasvavat vielä....



Porkkanalaatikon ja patolevyn välistä hyppäsi Sisilisko, taitaa olla lämmin koti patolevyn kupeessa. Ja Sisilisko hyppäsi tuosta laatikon reunasta vielä maahan, aikamoinen loikka!


Ja ensimmäiset potut ja Kurkku on maistettu!
Kurkun meinasin heittää pois, kun ulkonäöstä päättelin, että olisi kuiva kurppa tai joku muumien kaveri. Mutta Kurkku olikin niin makea, että ihan kuin olisi sokeroitu! Mikä ilo yhdestä Kurkusta!








Tämä kuva kuvaa kasvimaata hyvin. 
Tilliä, mansikkaa ja Oreganoa puskee mistä sattuu...


Tomaateista yksi on vasta kypsynyt, niitäkin siis edelleen odotellaan. 
Ja yrttejä on kyllä tullut käytettyä. Tätä Oliiviyrttiä vähemmän, Valkosipuliyrttiä sitäkin enemmän! 
Ensimmäisten kasvimaaraivausten jälkeen on haikea olo. Kohta on syksy. 
Mutta onneksi satoa vielä tulee, ettei kaikki kerralla lakastu. 
Oman maan sadon iloa ei moni ilo maailmassa voita!


maanantai 21. elokuuta 2017

Voihan kasvihuone!


Ette arvaa mitä mielenkiintoista kasvihuoneella nyt tapahtui!?


No Varpunen oli lentänyt avoimesta kasvihuoneen ovesta sisään, eikä löytänyt ulos.
Voi että se oli hätääntynyt.
Kuten mekin.
Tunnistatteko onko tämä Kalliovarpunen vai mikä?






Samalla kuvasin kasvihuonetta. Ja kasvimaata. 
Juuri sellaisena kuin se on, rehellisesti.
Sekamelskana ja kaikki rehottaa väärästä kohtaa.


Lehtikaali kuitenkin tuottaa satoa!
Tänä vuonna ötökät eivät ole sitä syöneet :)


Tältä näyttää alue edestäpäin


Lasten maja kallionkupeessa taustalla.
Ihana Ruusupapu säleikössä, kukkii nyt vasta....


Mutta kaunis kuin mikä!

Ja alkukesästä sanoi odottavan Päivänsinen kukintaa tässä.
Mustasilmäsusannahan tämä oli...
Mutta siemenestä kasvatettu!
Vaarin vanhassa postin laatikossa....



Kasvihuoneen sisällä odotan josko tämä siemenestä kasvatettu 
Mansikkakoiso mahtaa ehtiä kypsäksi saakka...



Kaunis kukka siinä ainakin on...
Ja Tomaatitkin tällaisia, 
mutta saahan nämä vaikka paperipussiiin sisälle...
Viime vuonna kypsytin munakennossa. 
Ja hyviä oli. 
Siemenestä nämäkin...



Avomaankurkku vasta kukkii.
Kesäkurpitsaa ollaan sentään jo syöty.
Se tuntuu olevan superhelppo kasvatettava.



Lehtikaalia myös ulkona ruukussa, sekä kasvilaatikoissa.
Kasvilaatikoissa myös Mangoldia, salaattia, hernettä, porkkanaa, punajuurta ja pinaattia. 
Sekä persiljaa ja tilliä. Ihan perusjuttuja...
Sekä tietty syötäviä kukkia!!!!!


Ja sammakoita joka paikassa....

Arvontaan on osallistunut oikein paljon väkeä - ihanaa!
Dermosilin tuotearvontaa vielä tämä viikko jäljellä täällä.
Ja viikonloppuna Lepaan näyttelyssäkin tuli käytyä, sieltä kuvia myöhemmin tällä viikolla!
Mukavaa viikkoa!


torstai 7. heinäkuuta 2016

Onni on outo asia



"Voiko onni olla tässä, kun ollaan vaan, eikä edes pyrkimässä sen suurempaan. 
Voiko onni olla tässä?" Laulaa Juha Tapio

Eilen suunnittelin postavaani tänne ärtymyksestä kaikkea puutarhahommaa kohtaan. Näin vain rikkaruohot, talven tappamat tyhjät kohdat, katkenneen Ritarinkannuksen ja minimaaliset rääpäleet multakasassa. 

Mutta päivä kauniissa metsässä Repoveden luonnonsuojelualueessa laski ärtymystä kummasti. 
Sen kruunasi vielä kotimatkalla pysähdys tädin luona, josta sain taas taimia mukaan: 
Ihania Ritarinkannuksen siementaimia, Isotähtiputken sekä talvella kuolleen sinisen Kurjenpolven tilalle uuden. Ei ehkä ole oikea aika istuttaa, mutta siitä viis!

Ärtymystä pilasi myös kierros kasvihuoneessa, jossa Kesäkurpitsat ja Avomaankurkut ovat intoutuneet kukkimaan! Voi miten olen odottanut Kesäkurpitsan kukkia! Aion kruunata jonkun salaatin niiden kauneudella!



 En tiedä onko kynttilöillä oikeasti lämpöä nostattavaa roolia, mutta tunnelmaa ne ainakin kohottavat kasvihuoneen kalseudessa! Voi mikä tunnelma kynttilöillä tulikaan sateen ropistessa kasvihuoneen muoviin! Harmi ettei tuonne mahdu tuolia! Hmmm, vai mahtuisiko.... :)


Ja loppuärtymys kaikkosi lopullisesti käsitöiden maailmaan. On hyvä olla sisäharrastus puutarhahommia painottamaan. Mutta jos käy niin ikävästi, että lanka loppuu pahasti kesken inspiraation, ei lohtua käsitöistä saa. Mutta joskus saattaa käydä niin onnekkaasti, että MIES löytää kaupasta ihan oikeasti samaa lankaa ja vielä ostaa sitä! Silloin ärtymyksestä on paha pitää kiinni enää millään keinolla. Mies ei todellakaan ole ikinä ostanut minulle lankaa, enkä olisi ikinä uskonut saavani OIKEAA lankaa. Mutta niin vain kävi. 

Onni on todellakin tässä.