Hunajapähkinät juuston kaveriksi

Tein aattoillan herkkupöytään juustojen kaveriksi niin ikään Hesarissa (21.12.12) olleella Henri Alénin ohjeella hunajaisia balsamiviinietikkapähkinöitä. Näitä suositeltiin erityisesti sini- ja punahomejuustolle. Roquefortin ja Stiltonin kanssa ne maistuivat mainioilta.

Annoksesta tulee aika paljon, puoletkin olisi neljän hengen seurueellemme riittänyt, kun paljon muutakin hyvää syötävää oli tarjolla. 

Hunajaiset balsamiviinietikkapähkinät

1 dl cashewpähkinöitä
1 dl kuorittuja saksanpähkinöitä
1 dl kuorittuja manteleita
2 rkl kuorittuja pistaasipähkinöitä
n. 3 dl juoksevaa hunajaa
2 rkl balsamiviinietikkaa

Paahda pähkinöitä ja manteleita pellillä 200-asteisessa uunissa noin 5 minuuttia. Siirrä paahdetut pähkinät isoon astiaan ja lisää hunaja ja etikka. Sekoita hyvin ja anna jäähtyä. Tarjoa huoneenlämpöisenä.

Raakaa ruokaa

Hesarissa oli jo aikaisemmin keväällä juttu raakaruuasta. En usko että ikinä alan valmistaa raakapuuroja saati että siirtyisin kokonaan raakaravintoon, mutta tämä Outi Rinteen "raaka pasta primavera" vaikutti houkuttelevalta, vaikkei sillä minusta pastan kanssa mitään tekemistä olekaan.

Tein annoksesta kerralla noin puolet. Omaan makuuni  valkosipulia saisi olla vähemmän, nyt sen maku oli minusta turhan hallitseva. Primavera vaikuttaa ihanteelliselta vaikkapa kesäiselle lounaalle.

Macadamia-kastiketta tein täyden määrän, se tuntuu säilyvän jääkaapissa suljetussa purkissa muutaman päivän. Se muuten sopi mainiosti myös pinjansiemenillä ja mintulla maustetun couscousin kanssa.

Raaka pasta primavera (puolikas annos)

1 keskikokoinen kesäkurpitsa

2 porkkanaa

1 kevätsipuli

2,5 dl tuoreita herneitä

1 valkosipulinkynsi puristettuna
puolikkaan sitruunan mehu

0,5 - 1 tl juoksevaa hunajaa

1,5 rkl kylmäpuristettua oliiviöljyä

ripaus hienoa merisuolaa

mustapippuria myllystä

kastike (koko annos):

1,25 dl macadamiapähkinöitä (liota yön yli runsaassa vedessä)

2,5 dl vettä

1-2 tl sitruunamehua

1 tl juoksevaa hunajaa

0,5 tl suolaa

1 valkosipulinkynsi

mustapippuria

koristeeksi: tuoretta persiljaa tai basilikaa

Aloita laittamalla pähkinät edellisenä iltana likoamaan.

Suikaloi kesäkurpitsat ja kuoritut porkkanat pitkittäin perunankuorimaveitsellä tai juustohöylällä. Sekoita joukkoon sitruunamehu, suola, valkosipuli, hunaja ja mustapippuri. Anna marinoitua puoli tuntia. Kaada neste pois. 

Viipaloi kevätsipuli. Lisää se, oliiviöljy, sipuli ja herneet kesäkurpitsa-porkkanaseokseen ja jatka marinointia vielä toiset puoli tuntia. 

Tee sillä aikaa kastike: kaada liotetuista pähkinöistä vesi. Jauha pähkinät tehosekoittimessa hienoksi rouheeksi. Lisää sitten vähitellen vettä kunnes seos on kermamaista ja sileää. Lisää muut kastikkeen ainekset.

Kaada pähkinäkastike kesäkurpitsa-porkkanaseoksen joukkoon, koristele persiljalla tai basilikalla.

(koristeyrtit unohtuivat, niin kuin näkyy)

Minttu-pähkinäpesto

Poika oli vähän kipeä, joten täytyi jäädä kotiin tarkkailemaan tilannetta. Päivätär ilahdutti minua ja Poikaa vierailemalla luonamme. Siitä saatiinkin hyvä syy ottaa kokeiltavaksi tämä

Manteli-pistaasi-minttupesto

(Gloria kesäkuu 2010)

1,5 dl mintunlehtiä

1,5 dl tuoretta basilikaa

yhteensä 1,5 dl manteleita, pistaaseja ja pinjansiemeniä (laitoin 0,5 dl kutakin)

100 g kirsikkatomaatteja

1 dl oliiviöljyä

3 rkl tryffeliöljyä

1 dl vastaraastettua parmesaania

suolaa, mustapippuria

Murskaa peston ainekset huhmareessa tai tehosekoittimessa. Tarjoa pastan ja parmesaanin kanssa.

Yksinkertaista ja hyvää! Kuin myös tämä Sorsanpaistajan polkkaama salviapesto, jota hiljattain kokeilimme hyvällä menestyksellä - Poikakin kehui että hyvää oli.

Mansikkasalaatti

Tämä ihana kesäinen salaatti tarttui silmään Jensenin kiusaus -blogista. Sitä oli pakko saada! Esikuvan mukaan laitoin salaattiin kaikkia hyviä aineksia. Tällainen oli meidän versiomme:

Mansikkasalaatti

mansikoita

brie-juustoa

saksanpähkinän puolikkaita

avokadoa

vuonankaalia

viinisuolaheinää

tammenlehväsalaattia

balsamicokastike:

1 osa balsamicoa
1 osa oliiviöljyä

juoksevaa hunajaa maun mukaan

Muisteluita ja maapähkinäkeittoa

Minulla on - useiden melkein käyttämättömien keittokirjojen lisäksi - valtavat arkistot melkein kahden vuosikymmenen ajalta lehdistä talteen otettuja ja kavereilta saatuja reseptejä. Vaikka nykyisin reseptihakuni tapahtuu useimmiten syöttämällä hakusana googleen, en näistä analogisista arkistoistanikaan raaski luopua.

Sitä paitsi reseptit heijastavat hauskasti aikaansa. Esimerkiksi ennen EU-aikaa talteen otetusta linssikeiton reseptistä löytyy vinkki, että punaisia linssejä  kannattaa etsiä hyvin varustettujen kauppojen luontaistuoteosastolta. Nykyisinhän linssejä ja papuja ja monia eksoottisempiakin aineksia saa suunnilleen jokaisesta lähimarketista isommin etsiskelemättä.

Olen enimmäkseen aika suunnitelmallinen ruuanlaittaja, mutta toisinaan on kivaa toimia spontaanimmin (lue: aina ei viitsi lähteä käymään kaupassa). Silloin selailen arkistoitani innoitusta hakien, ja saatanpa toteuttaakin jonkin reseptin, kuten tämän siskolta saadun maapähkinäkeiton. Ohjetta piti hiukan mukauttaa siihen, mitä kaapeissa sattui löytymään.

Maapähkinäkeitto (neljälle)

2 sipulia silputtuna

2 rkl maapähkinäöljyä

1 tlk valkosipulimaustettua tomaattimurskaa (370 g)

8 dl vettä

2 rkl makeaa chilikastiketta

1 rkl tuoretta inkivääriä raasteena/ 2 rkl inkivääritahnaa

0,75 dl maapähkinävoita*

suolaa

250 g kypsää broileria kuutioina (alkup. reseptissä 400 g hunajamarinoituja suikaleita)

Kuullota silputut sipulit öljyssä. Lisää tomaattimurska (maustamatonkin käy vallan mainiosti mutta silloin haluat ehkä lisätä kynnen tai pari tuoretta valkosipulia), vesi ja mausteet ja keitä noin vartin ajan. 

Halutessasi soseuta keitto. 

Lopuksi lisää maapähkinävoi nokareina ja kypsä, kuutioitu broileri, ja sekoittele kunnes maapähkinävoi on liuennut. Kuumenna kiehuvaksi. Jos käytät raakaa broileria, hauduttele keittoa miedolla lämmöllä n. 10 min kunnes broileri on kypsää. 

*Minulla oli maapähkinävoita purkin pohjalla jäljellä noin puolet siitä mitä alkuperäisessä reseptissä (1,5 dl). Täydellä määrällä keitosta olisi varmasti tullut sakeampaa ja makeampaa, mutta mukava, paahteinen maapähkinän maku siihen syntyi tälläkin määrällä. Oli niin hyvää että piti ottaa toinenkin lautasellinen.

Pinkkiä pastaa

Vietimme tänään tyttöjen iltaa (oikeastaan nämä illanvietot tunnetaan tätitapaamisten nimellä). Pinkki pasta on minusta hauska idea, ja voisi sopia vaikkapa lähestyvän ystävänpäivän teemaan. Homejuustolla ja pähkinöillä ryyditetty kastike ei yksinkertaisesti voi mennä kovin kauas maalista. Tämänkin ohjeen olen joskus kauan sitten ottanut talteen jostain naistenlehdestä, ettei olisi peräti ollut Cosmopolitan. Tässä ohje hieman tuunattuna.

Pinkkiä pastaa ja homejuusto-pähkinäkastike

1 punasipuli silputtuna

oliiviöljyä

voita

80 g aurajuustoa

n. 1 dl kanalientä

2 dl kuohukermaa

n. 50 g kuorittuja saksanpähkinöitä rouhittuna

basilikaa

mustapippuria

simpukkapastaa 

etikkapunajuurten lientä

Aloita laittamalla pastan keitinvesi kiehumaan.

Laita pannuun tilkka öljyä ja nokare voita ja kuullota sipulisilppu. Kun sipuli on pehmeää, murusta sekaan aurajuusto ja lisää noin desi kanalientä. Sekoita ja kuumenna kunnes juusto on sulanut. Lisää sitten kerma ja keitä kokoon. Lopuksi mausta mustapippurilla ja basilikasilpulla.

Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan. Valuta keitinvesi pois ja sekoita joukkoon muutama ruokalusikallinen punajuurilientä pyöritellen pastaa niin että se värjäytyy kauttaaltaan. Lopuksi sekoita pinkki pasta ja rouhitut saksanpähkinät kastikkeeseen.

Ja pinkin pastan kanssa käy tietysti pinkki kuohuviini.

12 kuukautta: joulukuu

Datteri con mascarpone e noci

Taateleita mascarpone- ja pähkinätäytteellä

24 tuoretta taatelia

110 g mascarponea

125 g pehmeää ricotta-juustoa

6 rkl hienoa sokeria

2 rkl hyvää brandya, rommia tai grappaa

saksanpähkinänpuolikkaita

Sekoita juustot, sokeri ja alkoholi. Halkaise taatelit yhdeltä sivulta ja poista kivet. Täytä taatelit juustoseoksella ja lisää päälle saksanpähkinän puolikas. Ohjeessa kehotetaan myös paahtamaan saksanpähkinänpuolikkaat ensin kevyesti kuivalla pannulla tai uunissa.

Unohdin kirjan kotiin enkä muistanut ohjetta kokonaan, mutta tällaisia taateleista tuli:

Itse ehkä jättäisin sokerin pois, taatelit ovat itsessäänkin niin makeita.

Peltopyy päärynäpuussa - SATVRNALIA MMDCCLII

26.12. Viime vuonna Saturnaliassa oli niin hauskaa, että päätimme ottaa uusintakierroksen tänä vuonna. Saturnalia oli siis tuo muinaisten roomalaisten talven suuri juhla, jota vietettiin Saturnuksen kunniaksi - no niin, pitkälti samaan tapaan kuin me vietämme joulua: syömällä, juomalla ja antamalla lahjoja.

Edellisellä kerralla olimme jääneet kaipaamaan leipää, joten tänä vuonna päätin korjata puutteen. Dalbyn ja Graingerin The Classical Cookbook sisältää yhden leipäohjeen, joka on ohrasämpylöille. Roomalaiset eivät kuitenkaan varsinkaan myöhempinä aikoina arvostaneet ohraa leipäviljana, joten korvasin ohjeen ohrajauhot täysjyvävehnällä - nykyisenlaista valkoista vehnäjauhoa ei antiikin aikana tunnettu. Valmistus täytyi aloittaa jo edellisen vuorokauden puolella, koska leivälle tehdään eräänlainen juuri, joka jätetään vuorokaudeksi tekeytymään.

ANTIIKKISET SÄMPYLÄT

juuri:

n. 1 dl kokojyvävehnäjauhoja

1 tl tuoretta tai 0,5 tl kuivahiivaa

2-3 rkl lämmintä vettä

Tee juuri: liuota hiiva ruokalusikalliseen lämmintä vettä ja vaivaa jauhot sekaan, lisää tarvittaessa 1-2 rkl vettä. Muovaa taikinasta litistetty pallo, paina sen keskelle peukalolla kuoppa ja laita kuoppaan 2 tl lämmintä vettä. Jätä tekeytymään lämpimään paikkaan kannen alle vähintään vuorokaudeksi.

taikina:

n. 7,5 dl kokojyvävehnäjauhoja

1 tl suolaa

1 rkl juoksevaa hunajaa

lämmintä vettä

Sekoita jauhoihin suola, juuri ja hunaja, ja sekoita taikinaksi lisäämällä tarpeen mukaan lämmintä vettä. Vaivaa hyvin ja jätä nousemaan lämpimässä paikassa peitettyyn kulhoon, kunnes taikinan koko on kaksinkertainen. tJaa taikina 12 osaan ja leivo pyöreiksi sämpylöiksi. Nostata jälleen lämpimässä liinalla peitettynä.

Kuumenna uuni 200 asteeseen. Kuumenna myös leivinpelti ja jokin astia, jota voit käyttää pellin kantena. Voitele pelti oliiviöljyllä ja aseta sämpylät kahdeksi ympyräksi, kuusi kumpaankin, niin että reunat juuri ja juuri koskettavat. Peitä leivinpelti kannella ja paista 15-20 minuuttia kunnes sämpylät ovat kullanruskeita ja kuulostavat koputtaessa ontoilta.

27.12. Pojan avustamana tein jälkiruuan valmiiksi jo alkuiltapäivästä.

PIPPVRINEN MAKEA KAKKV

225 g spelttijauhoja (3,2 dl)
1 tl leivinjauhetta (mahtoiko roomalaisilla olla jotain vastaavaa?)
0,5 tl rosmariinia
100 g rouhittuja manteleita
1 tl kanelia
4 rkl makeaa sherryä (käytimme rusinaviiniä)
4 rkl rypälemehua
1 rkl hunajaa

1 tl rouhittua mustapippuria
maitoa

Sekoita kuivat aineet keskenään ja nesteet toisessa kulhossa keskenään maitoa lukuunottamatta. Sen jälkeen sekoita nesteet jauhoihin ja lisää niin paljon maitoa että saat löysähkön taikinan. Kaada taikina (voideltuun ja jauhotettuun) irtopohjavuokaan. Paista uunissa 190 asteessa 30 min. Lopuksi voit valuttaa kakun päälle juoksevaa hunajaa ja koristella sen rouhituilla hasselpähkinöillä.

Huolimatta kakun nimestä alkuperäisohjeestamme (English Heritagen julkaisemasta kirjasesta Roman Cookery) ei löytynyt pippuria. Niinpä lisäsin sitä teelusikallisen, joka oli Dalby&Graingerin klassillisessa keittokirjassa toisenlaisen pähkinäkakun kohdalla mainittu määrä. Roomalaiset tunkivat pippuria kaikkialle, koska se oli kaukaa tuotua, kallista ja näin ollen hienoa. (Jotkut asiat ne eivät ihmisluonnossa tunnu miksikään muuttuvan...)

klo 16.02 Ari on saapunut ja pääsemme tositoimiin. Ketturouvan vaivatessa sämpylätaikinaa Karhuherra ja Ari laativat kurkut marinoitumaan.

Mulsumia tehdessämme Ketturouva totesi Tämä alkaa lämmetä. jolloin Karhuherra ja Äijä totesivat yhteen ääneen Täälläkin alkaa lämmetä (Asterix Belgiassa). Poika halusi tälläkin kertaa viiniä, mutta tälläkin kertaa olemme julmia. Ketturouva maistoi ja totesi, että lämpötila ei ole turmellut alkoholia. Poika sai tyytyä rypälemehuun.

16.54 Poika osallistuu ruoanlaittoon huhmaroimalla omalaatuisella tekniikalla ja kirkonkelloja muistuttavalla metelillä mustapippuria.

17.10 Poika varmistaa, että kakussa ei ole myrkkyä ja samalla me aikuiset, jotka emme oikeastaan ole ehtineet syödä ennen illallista, aloitamme mulsumin nauttimisen. Bacche bene venias! eli Tervetuloa Bacchus!

17.25 Äijä vääristelee Ketturouvan sanoja sä jäät kokonaan ilman muotoon Ketturouva sanoo, että Äijä ei koskaan saa.

17.35 Mulsumin liikuttamina koimme pakottavaa tarvetta kuunnella erään hienoimmista joululauluista The Pogues & Kirsty McColl - Fairytale Of New York.

17.52 Poika pyrkii Ketturouvan hameen alle. Kovin on oidipaalista, mutta ehkä se sopii teemaan.

18.12 Sämpylät on leivottu.

18.27 Simpukoiden valmistus alkaa.

IN MITVLIS

500 g keitettyjä sinisimpukoita

0,5 dl kalakastiketta
puolikas purjo siivuina

1 tl roomankuminaa

1 dl rusinaviiniä
1 rkl kynteliä

2,5 dl valkoviiniä

2,5 dl vettä

Jos käytät tuoreita simpukoita, huuhtele simpukat ja puhdista ne. Olosuhteiden pakosta käytimme kuitenkin pakastettuja sinisimpukoita, sillä tuoreet simpukat pitäisi pystyä hankkimaan samana päivänä kuin ne on tarkoitus syödä.

Sekoita kalakastike, viini, vesi, rusinaviini ja mausteet sekä purjo. Keitä lientä noin 10 minuuttia ja lisää simpukat. Kuumenna kiehuvaksi ja anna kiehahtaa hetken. Jos käytät tuoreita simpukoita keitä niitä 10 minuuttia ja heitä pois kaikki, jotka eivät ole auenneet keitettäessä.

In mitulis liquamen, porrum concisum, cuminum, passum, satureiam, vinum, mixtum, faciem aquatius et ibi mitulos coques.

18.39 Ketturouva tuomitsee sämpylät nousseiksi ja tyrkkää pellin uuniin, peittäen sen toisella syvemmällä uunipellillä.

Linnuissa on jonkin verran kiinni höyhenten jämiä

18.51 Simpukat ovat liemessä.

19.07 Pääsemme käsiksi alkupaloihin.

Kommentteja alkupaloista: Simpukat ovat hyviä. Kastike on hyvin suolaista. Kun käyttää valmiiksi keitettyjä simpukoita, joissa on jo suolaa, kalakastikkeen määrää voisi jonkin verran vähentää. Sämpylät olivat hyviä liemen kanssa.

19.25 Alkuruoka on syöty ja siirrymme valmistamaan pääruokaa.

PAAHDETTVA PELTOPYYTA KASTIKKEESSA

2 peltopyytä

pippuria

1 rkl liperiä eli lipstikkaa

½ tl minttua

2 tuoksuruutan lehteä

1½ dl sekoittamatonta viiniä

1 rkl kalakastiketta

3-4 rkl oliiviöljyä

(maizenaa)

Kuumenna 2-3 rkl öljyä pannussa ja pane linnut rintapuoli alaspäin pataan Kääntele lintuja kunnes ne ovat kauttaaltaan kauniin värisiä. Ripottele pintaan pippuria. Paista 175 ° uunissa 25-30 minuuttia.

Lisää viini kasariin. Lisää öljy, kalakastike ja minttu. Kuumenna. Lopuksi lisää silputtu tuore lipstikka ja tuoksuruuta ja mausta mustapippurilla sekä halutessasi suurusta.

Annettakoon varmuuden vuoksi alkuperäinenkin resepti, joka on tosin keitetylle peltopyylle:

In perdice et attagena et in turture: piper, ligusticum, mentam, rutae semen, liquamen, merum et oleum, calefacies.

19.52 Peltopyyt menivät uuniin.

20.01 Sienten kypsentäminen aloitetaan. Karhuherran käristäessä sieniä pannulla hunajassa Ketturouva laatii papulisäkkeen.

FABACIAE VIRIDES ET BAIANAE - vihreät ja Baian pavut

500 g vihreitä papuja
0,5 dl kalakastiketta
1-2 rkl oliiviöljyä
1 rkl silputtua korianteria
1 tl kuminansiemeniä
puolikas silputtu purjo

Keitä pavut muiden ainesten kanssa.

Edes Karhuherralla ei ollut mitään hajua, millaisia ovat tai olivat Baian pavut, joten käytimme viime kesänä plantaasilla kasvatettuja vihreitä papuja. 

20.13 Sienet ja pavut ovat valmiina. Tiput tuntuvat vielä melko kimmoisilta, ja päätimme mieluummin syödä ne kypsinä.

20.17 Se on hassun makuista sanoo Ketturouva peltopyyn kastikkeesta.

Haluaisin kyllä huomauttaa, että sanoin kastikkeen olevan oudon makuista. Ei hyvää tai pahaa, vaan outoa. Kastike oli pieninä määrinä ihan ok, mutta jos siitä haluaisi hyvää, pitäisi tehdä useampia kokeiluita ja viilailla määriä.

Peltopyy ei oikein vakuuttanut. Eivätkä kaasu-uunin paisto-ominaisuudet - vielä puolen tunnin paistamisen jälkeen linnut olivat hädin tuskin kypsiä. Pieniä, luisia, sitkeitä, maku muistuttaa kanaa. Konsensus taisi olla, että peltopyy saa meidän puolestamme jäädä sinne päärynäpuuhun. Sienet olivat kuitenkin hyviä, kuten aina, ja pavutkaan eivät hullumpia, vaikka ehkä vähentäisin niissäkin kalakastikkeen määrää. Arin tuoma viini oli oikein hyvää.

Päätimme aterian pähkinäkakulla, joka jostakin syystä jätti nousematta uunissa. Ensi kerralla taidan käyttää taikinan sekoittamiseen sähkövatkainta. Pojan - joka muuten karsasti koko ateriaa sämpylöitä lukuunottamatta - mielestä kakku oli tulista, ja mustapippurin puraisu siinä kyllä tuntuikin.

Klo 22 Äijä lähti kotiinsa koska oli vaarassa muuten nukahtaa sohvallemme. 

Lähdeteokset:

Apicius: Roomalainen keittokirja (toim. Tuulikki Elo et al.) (peltopyy ja kastike, latinankieliset reseptit)
Antique Roman Dishes - Collection - ilmeisesti testattuja käännöksiä Apiciuksen alkuperäisresepteistä (päätellen siitä että määrät mainitaan) (pavut ja simpukat)
Roman Cookery - Recipes & History (pähkinäkakku)
A. Dalby & S. Grainger, The Classical Cookbook (mulsum, sienet, sämpylät ja marinoidut kurkut)

Pipareita ja pastaa

Jo perinteeksi muodostuneella tavalla Barytonic ja Kissaemo perheineen vierailivat pesässämme joululahjojen vaihdon merkeissä. Pensselisedän viskikakku tulee meillä päätymään joulun kahvipöytään, reseptistä kiinnostuneet puolestaan voivat kysellä sitä Barytonicilta.

Tarjosimme ensin makeaa ja sitten suolaista, eli alkupaloiksi aikuisille oli Kotivinkin numerosta 17/2009 bongattuja piparitikkuja ja sinihomejuustodippiä glögin kera.

Sinihomejuustodippi 

100 g aurajuustoa muruina

1 prk kermaviiliä

2 rkl juoksevaa hunajaa

mustapippuria

(konjakkia)

Lapset puolestaan saivat herkutella piparitikkareilla:

Kiireisen emännän pelastaa kaupan valmis piparitaikina.

Koska työpäivän jälkeen, pääruoaksi valikoitui nopeutta ja helppolaittoisuutta silmälläpitäen Tessa Kirosin Twelve -kirjasta tammikuun kohdalta löytyvä pähkinöitä, makkaraa ja ilmakuivattua kinkkua sisältävä pasta, joka minusta oli kovin jouluinen sekä aineksiltaan että - kuten osoittautui - makumaailmaltaan. Mausteiset ja miedosti muskotilta maistuvat Widgrenin lammastuoremakkarat olivat aivan loistovalinta! Ja lapsetkin tykkäsivät.Tässä alkuperäinen kuuden hengen ohje, josta laitoimme noin puolitoistakertaisen version.

Penne alla senese (kuudelle)

20 g voita

3 italialaistyyppistä makkaraa, á n. 80 g

100 g kuorittuja saksanpähkinöitä rouhittuna

50 g ilmakuivaa kinkkua pieneksi pilkottuna

3 rkl hyvää brandya

2,5 dl kermaa

500 g pennepastaa tai vastaavaa lyhyttä pastaa

n. 120 g raastettua parmesaania

Purista makkaroiden sisus lautaselle ja pieni makkaramassaa valmiiksi muruiksi. Sulata voi paistokasarissa ja lisää makkaransisus ja saksanpähkinät. Paistele n. 5 min melko miedolla lämmöllä kunnes makkarat saavat hiukan väriä.

Lisää ilmakuiva kinkku ja hauduta vielä minuutti. Lisää brandy, ja sen haihduttua lisää kerma. Lisää suolaa tarpeen mukaan (muista että sekaan tulee vielä parmesaania, joten lisäsuolaa ei välttämättä tavita). Keittele pari minuuttia. Jos kastike vaikuttaa turhan paksulta, lisää vähän lihalientä tai pastan keitinvettä.

Keitä pasta ohjeen mukaan, valuta ja lisää kasariin. Sekoita joukkoon parmesaani ja tarjoa heti.

Jälkiruoka, kolmikerroksinen suklaamoussekakku, oli jälleen Barytonicin käsialaa. Yllättävää kyllä, lapset taisivat (vanhempiensa suklaa-addiktion perinyttä Poikaa lukuunottamatta) pitää sitä hiukan liian suklaisena, mutta aikuisille tämä herkku maistui siitäkin edestä!