Esikasvatus ryöstäytyi käsistä.... Förkultivering i stor skala!

Ensin ostin pioninjuurakoita Tukholman puutarhamessuilta. Sitten löysin rautakaupan valikoimista lisää pioneja, ja liljoja ja Dahliota.  Kunnes...

Joku ystävällisesti vinkkasi täällä blogimaailmassa että myös Tokmannilla oli pioneja ym juurakoita, keijunkukkaa jne.

Ja sitten Oulun Puutarha-ihmisten facebook ryhmässä mainostettiin että Lidl on tullut edullisia mukuloita. Punatähkää, jaloangervoa jne.

 Sitten vielä Bauhausissa myytiin Champanja raparperia... Nekin ruukutin mutta kaikki eivät ole kyllä vieläkään nousseet?

 Nämä ovat kesäkuuhun mennessä varmaan jo ihan hyvällä mallilla?

 Pioneista ei tule puute uudessa puutarhassa jos nämä kaikki onnistuvat? Hintaa näillä on 3-4e/kpl.

Jotta pysyisin nimien kanssa kärryillä olen nyt (tällä kertaa) ahkeroinut nimikylttien kanssa. Kotoa löytyy kaikenlaisia muovisia kansia ym joista saa leikattua kylttejä kun kaupasta ostetut pussit loppuvat aina kesken.

Huh, huh! Monta viikkoa meni kun aina askartelin multasäkin kanssa...
Ja lopulta on viimeisetkin sipulit ja juurakot saatu multiin.
Meillä näyttää nyt tältä:

Tuo naru on sitä varten että lapset tietää minne ei saa mennä ja yllättävän hyvin on toiminut ;)

 Kun tila alkoi loppua kesken piti Ikealta hakea tuollainen halpis musta hylly esikasvatuslaatikoita varten. Hylly ei mene hukkaan kun siirrän sen sitten joskus tuonne meidän viherhuoneeseen.

Jaloangervot kukkii....

Pionitkin kohta...

Milloinhan uskallan istuttaa nämä kaikki ulos? Vielä en ole alkanut "ulkoiluttamaan" taimiani...

Pionihulluutta. Galen i pioner (galen av pioner)!

Puutarhahullun tunnustuksia. Luotan siihen että tämä kirjoitus tavoittaa muutaman muun samanlaisen (mutta parempi olisi ettei kukaan työkaveri tai asiakkaat näitä kovin tarkkaan lukisi).

Messuilta on kotiduttu mukana paksu pussillinen siemenpusseja (suurin osa vielä odottaa kylvöpäivää), pistokkaita ja sekä näitä pionien juurakoita.

Siis matkalaukullinen mukuloita. Kuten jo aiemmin kerroin niin näistä otettiin lentokentällä näytteet. Kieltämätä hiukan epäilyttään näköisiä pussukoita. Tukholman mummilla ja vaarilla oli ihmettelemistä että miten kaikkien kassieni kanssa pääsen lennolle.

Yksi ilta siinä vierähti kun istutin kaikki pionin juurakot suuriin ruukkuihin. Sen verran hyväkokoisia oli juurakot että suurin osan istutettiin isoihin ruukkuihin ja 1,5 pussillista puutarhamultaakin sain kulumaan.  Jos joku etelän ihminen ihmettelee että miksi niitä esikasvatan sisällä niin totuus on tämä etten uskalla jättää juurakoita huoneenlämpöön nahistuun, jääkaappiin ne kaikki ei mahdu ja kellaria ei ole. Ulos ne pääsisi istuttamaan vasta kesäkuun puolella joten päädyin siihen että uhraan elintilaamme (pienessä vuokrakodissa) ja esikasvatan näitä olohuoneen lattialla.
Tosi harrastaja, eikös niin???
Lapset ovat onneksi tottuneet äidin harrastuksiin joten kukat saavat olla ihan rauhassa (mitä nyt joskus sählypallot viuhtoo ilmaa, ihan luvatta).

Meillä näyttää nyt sitten tältä (ja siemenistutukset eivät ole vielä edes kunnolla käynnissä!!!).
Tämä tarkoittaa sitä että kylään voi pyytää vain kaikista tutuimpia ja rakkaimpia kavereita jotka eivät pahastu tai ihmettele tätä emännän harrastustoimintaa.

Ja mikäs se täällä möllöttää? - viherhuone josta puuttuu yksi pienen pieni ikkuna tuosta lasi-oven vierestä. Jos sen Skaalan miehet meille vielä saisi toimetettua (on muuten odotettu jo jonkin aikaa) niin siirtyisi pikkuhiljaa rouvan esikasvatukset omalle tontille.

Aurinkoista viikkoa!!
Tällaista elämää täällä... Missä vaiheessa muilla puutarhaharrastajilla on esikavastukset?

Upeita kasviyhdistelmiä... Underbara perennkompositioner..

Kuvan alkuperä täältä. 
Kerrottakoon että uuden kotimme ilme on moderni kivitalo, en silti osaa ajatella itselleni mitään pelkistettyä puutarhaa, no way! Melkeen suren kaikkia kivi-havu-puutarhoja jotka ovat loppujen lopuksi aika elottoman näköisiä (toki yritän opetella kasvattamaan enemmän havuja jotta vihreyttä olisi myös talvella, mutta pää-asiassa muiden kasvien seassa). 

Puutarhan toimintoja suunnittelin pitkään ja nyt kaivinkone on käynyt aloittamassa "työt". Aloittamassa, sillä homma jatkuu vasta kun talonrappaus on tehty. Kuvassa näkyy hyvin tuo minun ja miehen kompromissi =)

Suuret linjat on tehty, tulee potager (keittiöpuutarha jossa on marjapensaita, mansikkamaa, porkkanaa yms. ja seassa kukkia) joka on rajattu pensas/kukka-aidalla, perennapenkillä. Metsäpuutarha on jätetty ja sitä muokkailen vuosien mittaan, nyt se saa varmaankin olla jonkin aikaa ihan rauhassa. Ruusutarha tulee ja terasseja ja kivipatio rakennusten väliin johon toiveissa kasvatella ruukkupuutarhaa pelakuita, oliivipuita, sitruunapuuta (talvetus viherhuoneessa, kuvassa rakennus vasemmalla). Omenatarhaa on istutettu alapihan keinu/trampoliini alueen reunoille, yksi kääpiö-omppupuu on keskellä potageria sillä se vaatii kastelua niin tuleepahan kasteltua muiden ohessa.

Tämä "puutarhakuva" otettu joku syksyinen päivä metsän reunasta "trampoliinin paikoilta". Kivien toiselle puolelle olen istuttellut mustikkapensaita niin että lastenpihalla riittää "naposteltavaa. Trampoliinin  oikealle puolelle tulee myös vadelmapensas-aita (kaivinkone kaivoi syvän kuopan ja laitoin sen pohjalle juuriesteen mutta en ole jaksanut kottikärryhommalla täyttää kuoppaa...vielä!).
Jos oikein tarkkaan katsoo kuvaa potagerista näkee "ääriviivat" joihin tulee käytävät jotka helpottaa potagerissa. Niitä jo aloin kaivamaan mutta kun maa jäätyi niin loppui sekin homma.
Potager rajautuu tuolla oikealla nurmikkoon ja sinne olen istuttanut pioneja, ruusupensaita ja noita keijunkukkia joita on myös tuossa ylimmässä kuvassa jonka löysin pinterestin kautta.

Ehkä ihan turhaa nolostelen romantiikan ja runsauden kaipuuta..? Tuo kuva on 2014 Chelsea Flower showsta eikähän siellä mitään mummoilla vaan näytetään suuntaa puutarhan trendeille...

Rauhallista, lempeää iltaa. Tänään olen muistellut Rakkaita poismenneitä ja mielessä soinut:

 


Cuulas- Valoon kulkiessa itkin. Kiitos ihanista muistoista.
..Mietin jäikö jotain sanomatta
kuinka sen nyt kertoisin...

Ennen myrskyä. Före stormen.

Pionikauneutta ennen myrskyä. Kaikki Dr. Alexander Fleming pionit puhkesivat helteillä yhtäaikaiseen kukkaan ja kukkia tuntui olevan valtoimenaan. Nyt kun tämän puutarhan jätän, samaa kukkien runsautta saan sitten odotella useamman vuoden.

Pionhärlighet före stormen. Alla Dr. Alexander Fleming pionerna blommade samtidigt! Vilken underbar vy.

Valkoinen kerrottu pioni, jonka uloimmat terälehdet ovat hiukan lilan vaaleanpunaiset. Olisin veikannut tämän olevan "Jalkavaimo nousee kylvystä" kun sellainenkin pioni pitäisi löytyä, mutta tämä ei nyt ihan vastaa kuvausta. Onko jollakulla tällainen ja mikä se nimi voisi olla?

En vit pion med ljus lilarosa blad ytterst i blomman. Vet någon namnet på dem här?

Mustien pilvien uhatessa keräsin sisälle muhkeita pionikukkakimppuja joista yksi ei päätynyt morsiuskimpuksi, mutta melkein, pääsi koristamaan Rakkaan lapsuuden ystävän morsius-sauna iltaa...

En pionbukett fick pryda brudbastu festen ordad för en Kära väninna...

Puutarhakesän kohokohta! Trädgårdsommarens höjdpunkt!

Edens Parfume - laji varmistui kun tuoksuttelin kukkaa... Man kan inte gå miste om vilken blomma när man doftar på den (doftar tant parfym).

Pioninen kukinta. Pionernas blomminingstid.

Ei tälle hetkelle vedä mikään muu vertaa. Pionipenkkien ympärillä on kuljettava tämän tästä ja ihasteltava aukeavia nuppuja, ryöppyävää kauneutta. Kurkittava joko muutama harvinaisuus kukkisi jo tänä vuonna (osa on ollut jo vuosia omenapuiden juurella olevassa kukkapenkissä ja koskaan ne eivät ole kukkineet. Nämä on parasta siirtää muualle jos alkaisivat kukkimaan?!)?

Kylläpäs olen onnellinen siitä että meillä ei ole kesälomareissua tiedossa. Tänä kesänä saan vaan nauttia ja nauttia kukinnasta, joka hetkestä.

Festiva Maxima - planterad förra sommaren, blommar med en härlig vit blomma med lite mörkrosa rander. Tämän istutin viime kesänä ja saan jo nauttia ensimmäisestä kukasta- runsas, pullukka, kerrottu puhtaanvalkoinen kukka jossa on tummanpinkkejä viiruja.

Ystäväni jotka parhaillaan laittavat uutta pihaa ovat kyselleet että mistä kannattaisi aloittaa. Luonnollisesti valita pihan puut ja pensaat -mutta sitten heti perään istuttaa mahdollisimman paljon Pioneja jotta pääsisi lähi vuosina nauttimaan niiden kukinnasta.

Pionit onnistuvat kaikilla sillä niitä ei tarvitse hoitaa (paitsi jos haluaa laittaa tukikaiteet etteivät ne ryöpsähsä pitkin maata painavien kukkiensa kanssa - tai ehkä niiden istutuspaikkaa syytä vaihtaa kuten minulla nyt.... mutta noin muuten).

Kesäkuun piha. Parhaiten pionit kukkivat talon edessä olevassa muuratussa alltaassa. Tässä on myös eniten aurinkoa. Pionit kukkivat tosi nopeaa aurinkoisessa paikassa. Siksi olen istuttanut niitä myös puolivarjoon. 
Juni Trädgård. Pionerna trvis bäst i den murade rabatten, i full sol. För att förlanga blommningen har jag planterat även i halvsol.

 Dr Alexander  Fleming.

Rakkaan putarha ystävän (joka tietysti on myös Rakas Ystävä muutoinkin) olen saanut juurikin kiitos pionien, tässä linkki hänen puutarha blogiin:

 http://pihallani.blogspot.fi/. 

Kovin moni ikäiseni ei ole vielä saanut sellaista puutarhakärpäsen puremaa kuin me, mutta odotan vain jahka he pääsevät nauttimaan pioneistaan niin kohta alkaa kaikki muukin puutarhaan liittyvä kiinnostamaan =)

PS. Jos tahdot tarkistaa lajikkeita ja nimiä, kurkistappas tänne:
http://www.pionienkoti.fi/
täältä löydät hyvät kuvat.

PS. Titta in på Nordens störstä pion plantskolas sidor om du letar efter arter och namn (länken ovan). De har bra bilder och beskrivning.

Joulukalenteri luukku 23. Julkalender lucka 23.

23.12

Julita Kartano, Viiru & Pesonen

Julita Gårds, Pettson & Findus

Joulu on jo lähellä, mutta jos ehdit hengähtää jo joulukiireiltä, tässä tuulahdus kesän parhaimpiin puutarhahetkiin -puutarha retkiin!
Julen är snart här, men ifall du är redan färdig med julpysslandet och sysslorna, njut av några härliga trädgårds bilder från förra sommaren!

Julita Gård / Kartano sijaitsee Tukholmasta 2-3t ajomatkan päässä, Katrineholmin lähettyvillä. Sen puutarha on tutustumisen arvoinen ja jos lasten kanssa on liikenteessä houkuttimena on kartanon mailla sijaitseva Viirun ja Pesosen talo.

Julita Gård ligger nära Katrineholm, och är man på resande fot med barnen, så kan man locka barnen med att Findus och Pettson har sitt hus på där med.

Kartanon edustalla oleva puutarha oli tietysti upea, mutta mielestäni hieman tylsä verrattuna...

... keittiöpuutarhaan joka valloittu minut täysin!

Ja tuossa keltaisessa "puutarha-vajassa"/kasvihuoneessa olisi ollut aivan supermielenkiintoista katseltavaa ja taimia ostettavana (mm. pioneja) joten voitte ehkä kuvitella kitkerän pettymyksen kun mamman oli vaan paineltava pikkuporukan perässä ja puutarha-ostokset saivat jäädä (tämän kerran!!!)

Köksträdgården är helt underbar, jag blev så fötjust i den. I den gula växthuset sålde man plantor mm och ni kanske kan ana den bittra besvikelsen när mina barn bara rusade förbi och jag blev tvugnen följa mina älsklingar, senare hade de stängt när vi kom tillbaks. Ingen garden shopping den här gången alltså!

Men jag såg att de hade helt underbara pioner till salu...

Pionipuutarha siellä oli myös. Taivaallinen!

En voi valitettavasti tarjota teille yhtään tarkkaa yleiskuvaa sillä kamera on keikkunut melkoisessa vauhdissa juuri pioni-penkkien kohdalla.

En udnderbar pionträdgård de hade också. Tyvärr, blev det inga riktigt bra bilder från helheten, kameran gungade i farten..

Ja löytyihän se Viirun ja Pesosenkin talo....

Linkistä löytyy enemmän tietoa milloin kyseiset satuhahmot ovat paikanpäällä:

Pettson & Findus

Och så hittade vi tillslut Findus och Pettsons hus. Mer infromation hittar du från länken ovan.

Niin paljon ollaan Viiru ja Pesos-satuja kuunneltu ettei haitannut vaikka me oltiin niin myöhässä ettei satuhahmoja itseään näkynyt enää. Lapset olivat innoissaan ja sisällä oli juuri sen näköistä kuin kirjoissa on kuvattu. Ne pikku-eliöt kyllä jäi äitiltä huomaamatta...onko niitä ;) ??

Vi här läst så många sagor om Pettson och Findus så det spelade inte så stor roll att själva sago-figurerna inte var på plats så sent på kvällen. Barnen tyckte det var spännande ändå!

Syksyn sävyjä. Höstens nyanser.

Syksyn sävyjä. Höstens nyanser.

Vielä on muutamia lämpimiä päiviä luvassa. Nämä mahtanevat olla kuitenkin viimeisiä kuvia meidän puutarhasta. Ensin on haikeus. Jäähyväiset kukille, pensaille, puille. Muutaman kuukauden hiljaiselo, ja sitten alkaa jo uuden kevään haaveilu. Enää 3kk kun saa jo alkaa tilamaan siemeniä! Ajatelkaas. Mutta sitä ennen talvi uni, lepo. Marja-aronia pensasaitamme on syksyllä rakkain kasvini. Siinä on niin ihastuttava syysväri. Ja mustat marjat ovat herkullisen näköisiä joskin kelpaavat vain meidän pikku-ukkeleille (pian 2vuotta), jotka ovat onnellisesti saaneet koko kesän "välipalaa" pihaltamme. Sekä kypsät että raa'at marjat ovat kelvanneet, kurkut ja tomaatit (kesäkurpitsat ei!).

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Pioni on kaunis violetin-punaisissa sävyissä.

 

"Early Sensation" hortensia on värjääntynyt vaaleanpunaiseksi. Se oli tänä vuonna ainut hortensia joka ehti kukkia kunnolla (V vyöhyke).

 

Syysvuokkoni mun, tänä vuonna olen ehtinyt onneksi nähdä yhden kukkasi!

Nuppuja on paljon mutta en tiedä ehtivätkö avautua enää...

Asterit! Nämä ovat iki-ihania. Kylmistä säistä huolimatta nousevat kukkapenkistä ihastuttamaan. Kerään näitä kukkamaljakoihin (miten paljon kukkia voikaan tulla niistä heiveröisistä ja pienistä taimista jotka kesäkuussa istutin!!?) ja siellä ne avautuvat eri vaaleanpunaisen ja valkoisen sävyissä, kestävät pitkään. Jos jonain keväänä en esi-kasvattaisi mitään muita kukkia, yritän pitää mielessä että asterit palkitsevat syksyllä (vielä lokakuussa!!!) kun kaikki muut menettävät loistonsa ihanuudellaan!

Suosittelen!

Sointu ruusu on vielä täynnä nupppuja. Ja pieniä vaaleanpunaisia kukkaterttuja. Tämä on ihana ruusu kun se kukkii koko kesän!

 

 Pelargoni Alpine Glow. Pelakuuni ehtivät täyteen loistoon vasta syksyllä. Vielä en ole raskinut niitä vaihtaa pois istutus-laatikoista mutta tällä viikolla, tai ennen pakkasia se lienee tehtävä. Laitan ne varastoon, pikkuruisen ikkunan eteen talvehtimaan. Onneksi sukulais rouvani tulee hakemaan osan itselleen ja kokeilee talvehtimista kellarissa. Jospa jompi kumpi meistä onnistuisi?!

 

Mennyt kesä, 

keltaista, aurinkoa, iloa, naurua,

villiä punaista, juoksua, riemua, karusellin hurmaa,

syvää lilaa, sydän punaista,

rakastan lujaa.

Vihreää, tämä hetki tässä.

Tämä kesä, vain kerran,

pieneni, sylissä, pieniä,

vihreän hetken verran.

Aluksi hennon vihreät, versot, lapseni.

Nyt jo räiskettä värien, tunteiden.

Poimin keltaista, villin punaista, syvää lilaa,

sydän punaista.

Elämän värejä, syksyn lehtiä hellästi kannan.

- Karolina