Tantau ja ruususuunnitelmat

Postilaatikkoon oli nopeasti matkannut Tantaun uusi katalogi 2016/2017. Päivät täyttyvät erilaisten asioiden setvittelystä, lääkärikäynneistä ja heikossa hapessa olevien hoitamisesta, mutta öisin sitten keskityn ruusuihin ja tuleviin suunnitelmiin. Puutarha on pelastanut minut monella tapaa vuosien kuluessa arjen rusentaessa, joten onneksi saan pienen eskapismin suunnittelemalla ensi kesän istutuksia. Helpottaa, kun saa siirtää ajatukset huolista unelmiin edes öisin.

Tämän katalogin lukeminen vie murheet ja ajatukset kauas!

Uusi katalogi on tilattavissa Tantaun sivuilta ja siinä on 136 sivua inspiraatiota. Vain hinnat puuttuvat, mutta ne löytää nettisivuilta.  Ja ei ole maksettu mainos, enkä ole missään yhteistyökuvioissa yhtään mihinkään kaupalliseen suuntaan. Mutta aion tilata tuolta uusia ryhmäruusuja kokeiltavaksi.

Lajikkeiden tiedot ja hyvät kuvat ovat hyvin esillä. Tämä katalogi
ei jouda roskiin, kun sen on kertaalleen lukenut. Se jää käsikirjaksi.

Klorofyllin keskusteluforumissa on virinnyt ruusuihmisten kesken pientä ryhmäruusujen talvetuskokeilun suunnittelua. Tarkoitus on testata erilaisia talvetusmenetelmiä eri vyöhykkeillä ja olosuhteissa. Näin saataisiin Suomen oloihin kokeiltua tietoa menestymisen mahdollisuuksista. Oikeilla konsteilla ryhmäruusujen upeasta kukinnasta voisi nauttia monta muutakin puutarhuria. Ilman suojauksia nämä ei menesty, mutta pienellä askartelulla mahdollisuuksia on. Ryhmäruusuthan leikataan joka tapauksessa 15 sentin tapeille keväällä (tai jo syksyllä), josta kasvu taas käynnistyy. Jos tuokin versontappi on paleltunut, niin elossa oleva juuristo lykkää uudet versot. Kukintahan on kuitenkin loppukesän puolella. Sitten sitä piisaakin!

'Soul' on lajike, johon ihastuin!  Vahva väri ja kaunis kukka.
Kuva on lainattu pinterestistä, mutta alkuperäinen kuva on peräisin Tantaun sivulta.

Ruutupaperilla pyörittelen 7 x 8 metrin alueen karttaa, josta kasvihuone vie yhden ison nurkan. Koitan luoda siihen jonkin penkkijärjestyksen, jota sitten  mielikuvissani täytän erilaisilla ruusuyhdistelmillä. Alan hiljalleen päästä konsensukseen penkkien koosta, muodosta ja käytävistä. Kaariporttikin siihen tulee, johon vissisti pääsee 'Camelot'it molemmin puolin. Etsin matalakasvuista, sinisävyistä kärhöä siihen kaveriksi. Kärhö helposti ottaa tilansa rehevästi, josta ruusu sitten kärsii. Asia vaatii kehittelyä.

Pinterestistä jälleen kuva 'Mariatheresia'. Tätä suositelleen 'Soul'in kaveriksi.

Ruusupenkkeihin lajivalikoima on hakusassa - tarvitaan paljon matalalia ja muutama korkeampi. Tomaatit kasvarissa edelleenkin haluaa aurinkoa, joten korkeita ruusuja en kaipaa muutamia enempää. Matalat muutenkin talvehtivat paremmin näissä olosuhteissa. Korkeammat paketoidaan narun kanssa nippuun ja suojakelillä taivutetaan maahan talvehtimaan. Päälle lapetaan multaa sun muuta talvisuojaa.

Kahden edellisen lisäksi on suositeltu samaan ryhmään 'Baronesse'a.
Näitä istutin viime kesän kaksi kappaletta. Kukkivat mukavasti.

Olen todella innoissani ruusu-unelmissani! Tykkään kehitellä kaikkia juttuja, joten tämä arkojen kasvien talvetuksen niksien luominen kokeilemalla on vain niin mulle hunajaa. Ja kun tästä voi olla isommassakin kuvassa jotain iloa muillekin, niin mikäs parempaa! Haluan jakaa kokemukset ja innostaa muitakin kokeilemaan ennen ehkä toivottomana pidettyjä yrityksiä. Koska talvetuksen konsteja ON! Ja jos haluaa ruusujen runsasta lumoa, niin voisi luoda "kokemuskäsikirjaa" mitä se vaatii. Ne jotka haluavat vähällä vaivalla ruusujen lumoa, niin pensasruusuthan sitä tarjoavat vakiintuneesti sen muutaman viikkoa kukintaa. Kaunista sekin ja yleensä tuoksun kera. Minä vain sain niin kovan kipinän käydessäni RuusuKummin puutarhassa sekä ensimmäisen vuoden omien kokemusten innostamana. Kanadanruusut lumosivat, mutta jos totuuden sanon, niin ryhmäruusut vetivät kukinnan runsaudessa sen pitemmän korren näin ekana kesänä. Asiaa arvioidaan ensi kesänä uudestaan.

Tänään minulla on rauhallinen ilta, joten uppoan taas suunnitelmiin ja lajikkeisiin. Viime yönä menikin jokunenkin tunti päivystyksessä istuen lapsen kanssa. Puolilta öin päästiin jo takaisin kotiin. Ihan säälittää julkisen terveydenhuollon alasajo. Toivon jaksamista niille avuliaille hoitoalan ammattilaisille. Ei ole helppoa. Päivystyksessä jonottaminen on avartavaa. Siellä näkee ihan kaikkea. Sellaistakin, jota ei missään nimessä haluaisi nähdä. Hyvinvointivaltio... tjaa.. täälläkö? Toivon lujasti ihan kaikille ihmisille läheisiä, jotka ovat mukana hädän hetkellä. Ja vähintääkin päivystyksessä mukana selvittämässä mistä on kyse, kun ihminen itse ei välttämättä pysty kommunikoimaan.

Keveitä askelia sinulle eteenpäin. Kohti kevättä!

Suunnitelmat hiipivät toteen

Ollaan ihan lähellä finaalia. Hillitön nujakointi ruusumaan kanssa alkaa olla lopuillaan. Vielä puuttuu senttejä kasvualustasta, mutta töitä on tehty. Tarvitaan vain yksi multakuorma, jonka hankin kesän mittaan jollain tavoin. Ruusut ovat kaikki nyt täällä. Reilut 50 purkkia, mikä on oikeastaan ihan pirun paljon. Hätkähdyttävä ja läkähdyttävä  määrä tulevaa kauneutta, kukkia ja tuoksuja.

Illasta alkoi sataa sievää tihkusadetta. Se ajoi minut pois hyötymaan kylvöistä. Siirryin suunnitelutoimiin.

Ruusumaan suunnitelussa on haasteensa. Taimissa on leiskuvan oranssinpunaisia, tummanpunaisia, punaisia, pinkkejä, vaaleanpunaisia, violettejejä, valkosia ja keltainenkin. On köynnösruusuja, korkeita ja matalia, maanpeittojakin. Älyttömän laaja setti erilaisia ruusuja. Ne pitäisi istuttaa jotenkin järkevästi ja esteettistä silmää miellyttäväksi. Ja kerralla oikein.

Enpäs ole ennen näin tarkkaan rakennellut suunitelmia. Sitä on ennen pistetty talikkoa tai lapiota kenttään ja menty omintakeisella tajunnanvirralla. Sitten seuraavana suvena on siirtojuoksutettu parempaan järjestykseen. Ja uudestaan sitten seuraavana. Ehkä lopulta jokin sopiva sommitelma on sitten syntynytkin.

Nyt on tarkka istutussuunnitelma paperilla. Huomioitu on värin lisäksi korkeus. Keskelle isot köynnösruusut ja laidoille matalammat. Reistaan taimia kohilleen ja istutan ensi viikolla. Näyttäisi hallanvaara häviävän huomisen myrskyn jälkeen. Kylmän näköistä on ennusteissa yöt, joten siirrän sovulla ensin viikon alkuun istutukset. Istutus syyhyttää kyllä pahemman luokan kutkan tavoin.

Ennustettu kaatosade vaihtuikin ystävälliseksi tihkusateeksi ja repivä myrsky toivoakseni vain ohimeneväksi myräköinniksi ilman vahinkoja. Mulla on nyt kyllä mellevä olo - isot ruusumaat valmiina istutukseen, taimia melkoisen mahoton määrä valmiina ja istutusjärjestys suunniteltu valmiiksi. Kaikki on valmiina toimintaa varten.

Pidä kiinni lakistasi, jos asut Pohjois-Suomen alueella - täällä huomenna tuulet puhkuu ja sateet lotisee!

Ankaraa pähkäilyä ja istutuskartta

Pihalla jöpöttää kymmenittäin ruusuja purkeissa odottamassa istutusta. Tänään siirsin purkkiarmadaa toiseen paikkaan pois ruohonleikkuun tieltä. Ihastelin topakoita taimia ja uusia versoja. Himottaa päästä istuttamaan!

Valmistautumisen olen aloittanut jo hyvässä ajassa tekemällä taulukkoa lajikkeiden väreistä ja korkeuksista. Samalla olen piirrustanut paperille istutuskaaviota. Sarakkeissa on tumman punaiset, vaaleanpunaiset ja pinkit, oranssit sekä valkoiset/kellertävät. Pitäisi saada jokin järjestys aikaan.

Photogram.in sivustolta kuva. Tämmöinen sommitelma ei ole sitä mitä haluan.

Ruusut ovat aina kauniita, mutta värisommittelussa pitäisi pystyä huomioimaan niiden vaikutus toisiinsa. Värit voivat korostaa toisiaan tai kilpailla. Yhdistävänä ja pehmentävänä on ruusunlehtien vihreys. Ajattelin nitoa sommitelmaa myös reunuksen ympäri kiertävillä perennoilla. Vähän kuin taluun kehykset. Perennoiksi olin ajatellut mielellään kevätkukkivia tai lehtiperennoja, jotta ruusujen loistoaika olisi todellakin vain ruusuille. Perennat voi istuttaa milloin tahansa - vaikka ajan saatossa jälkikäteen. Poimulehtiä, kurjenpolvia, ruusujuuria, sammalleimuja ja tädykkeitä. Sekaan keväisiä pikkusipuleita. Ruusumaa on keväällä vapaata maata kukoistaa.

Tässä on taas vähäsen jotain siihen suuntaan. Kuva forums2.gardenweb.com

Visoitani olen hakenut tutustumalla ruusuihini netin kautta. Kuvahaut ovat erinomaisen antoisia. Muistan kyllä, että täällä pohjan perillä ei välttämättä loisto ole samaa kuin Englantilaisissa puutarhoissa. Homma voi onnistua tai sitten kitua vain. Toisaalta yöttömän yön valo voi tehdä ihmeitäkin. Ikävä kyllä - samoin talvet, josta syksy sujuu yleensä lumetta vaan ei pakkasetta. Kokeilematta ei tiedä. Tämä on mukavaa ja tooosi jännää!

Säätiedotus lupaa näiden muutaman tavattoman lämpimän päivän jälkeen selkeästi viileämpiä kelejä. Täällä hyvin usein kesäkuun alussa käy hallat.  Ei aina, mutta kesäkuun 10:ntä päivää pidetään jo turvallisena istuttaa ulos kesäkukkia. Eli ei ole kiirettä istuttaa. Tätä toistan itselleni joka päivä :D Puran patoutunutta istutusintoa excelöimällä ruusujen ominaisuuksia ja piirrustamalla istutussuunnitelmia. Ei ole pienintä käryäkään siitä, vaikuttaako se mitenkään positiivisesti lopputulokseen...

Minun elämäni mietelmä on Antoine de Saint Exuperyn kirjasta Pikku Prinssi: "Silmät ovat sokeat, vain sydämellään näkee hyvin". Samasta kirjasta löysin ruusuprojektiini sloganin - "Se aika, jonka olet tuhlannut ruusullesi, tekee siitä niin tärkeän sinulle."

Pikku Prinssi - meille vähemmän tosikoille antoisa kirja vuodesta toiseen

Kuva wikipediasta

Vielä muutama päivä lämmintä hellettä ja sitten paluu normikesään. Toivottavasti viileys on tilapäistä ja kesä jatkaa kulkuaan. Hauskaa viikon jatkoa kulkemallesi polulle!

Ongelmia ja ratkaisuja

Tänään taas aukaisin mustalla muovilla katetun tulevan ruusujen koemaan. Käynnistin vanhan jyrsimen ja mylläsin taas turppaikkoa. Tiivistetystä maasta tehdyn mittauksen jälkeen kasvualustan syvyys jää peräti 10 senttiä miinukselle tavoiteltavissa olevasta 50 sentin kasvualustasta. Se on ongelma.

Maestro ajoi traktorin etukuormaajalla turpeen ja soran sekoitusta, mutta ei sitäkään voi loputtomiin maahan laittaa. Saantikin on joitakin kuutioita vain. Tarkoitus on hakea turvetta huomenna pari kauhallista lisää, laittaa tuhkaa mukaan ja taas jyrsiä sulkien viikoksi taas mustan muovin alle. Sitten koittaa istutus - se ihanin finaali!

Päädyin ratkaisuun, jossa istutan ruusut noin viiden sentin syvyyteen ja hankin multakuorman jossain vaiheessa, jolla katan puuttuvan 10 senttiä. Näin ruusut ovat lopulta riittävän syvässä kasvualustassa ja riittävän syvään istutettuja. Yhtälön pitäisi toimia. Se ehkä voisi olla edukkaampikin ruusujen kannalta, että syvä istutus tulisi siinä kasvukauden aikana niiden ollessa nyt vasta taimia. Tämä on ihan puhdasta spekulaatiota ja voin olla ihan metsässäkin ajatukseni kanssa. Nyt ei vain ole varaa ostaa sitä multakuormaa, joten selittelen itselleni mieleiseksi asiat :D Ehkä se toimii kuitenkin...

Hivenen kuumottaa tuo ruusupurkkien armeija. Jokin järjestys pitäisi  keksiä. Hurjimmissa visioissa tuon ruusumaan välikäytävän yli tulee ruusukaaret. Niihin sitoisin sitten köynnösruusut. Katsotaan mikä visioista toteutuu. Muokattavaa on nyt niin paljon, että hifistely jää tuonnemmaksi.

Kevät etenee nyt viimeinkin ihan rivakasti Pohjanmaallakin. Illasta alkoi lämpenemään ja suotuisia kelejä on luvassa näiden vesisateiden ja kylmien jälkeen.

Hyötymaa on kutsunut viime aikoina. Varhaispottu pantiin jokunen viikko sitten ja se on jo päällä. Toissapäivänä pantiin talvipottu ja lukuisat siemenet odottavat kylväjäänsä. Kevät on todella intensiivistä aikaa. Koitan ehtiä kaikkea siellä ja täällä. Perennamaiden paikkauksetkin odottavat istuttajaa. Paljon talvi teki aukkopaikkoja, joiden korvaukseen olen hankkinut taimia. Nekin odottavat istuttajaansa.


Iloista loppuviikkoa jokaiselle blogissa kävijälle!

PeeÄääs: Metsätontun ruusutarha blogissa oli kanadanruusujen nimien historiaa - käy katsomassa, minä opin uutta sieltä!