Oikeaa talvea!

Joulusta alkaen on ollut ihan talviset fiilikset, kun lunta on tupruttanut ja kivassa pikkupakkasessa saa lomapäiviään viettää. Meren ranta onkin kutsunut joka päivä katsomaan hidasta jäätymisen näytelmäänsä.

Viattomien lasten päivän iltarusko kalamajojen luona rannassa.

Lumi on narissut jalan alla, ja meriviiman kylmyys on kipristellyt poskipäissä. Valon määrä moninkertaistui maan saatua aatonaattona pysyvän lumipeiton. Kasveilla on kaikki hyvin, kun suojaavaa lunta tuli reilut 10 senttiä. Lisääkin on sadellut.

Vuoden vaihtuessa kävi suojasäässäkin, mutta lumet säilyivät.
Meri alkoi jäätyä suojaisista poukamista alkaen.

Minä tykkään vanhanaikaista talvista, sillä ne tarkoittavat usein myös vanhanaikaisia kesiä. Jos talvella on pakkasta, niin kesällä on lämmintä ja aurinkoista. Tässä valossa vuodesta on tulossa hyvä!

Piehinkijoen kanavakin rauhoittui jäätymään.

Veden metamorfoosi nesteestä jääksi tuottaa kivaa ja kaunista seurattavaa. Lumoavia jääkoristeita ilmaantuu kasvien ja veden välille. Luonnon taideteokset puhuttelevat kauneudellaan. Ja jokainen päivä on erilainen, kun lähtee ulos katsomaan näkymiä.

Jäätyneet oksat

Nyt Loppiaisena siivosin Joulun pois kokonaan. Joulukoristeet, liinat ja kuusi saivat väistyä. Kevään vuoro, kunhan se kerkiää. Ajatus siirtyy kevättalveen, vaikka aurinko pilkisteleekin vain pienoisen tovin taivaalla. Se on kuitenkin nähty, ja sen mahti lisääntyy minuutti kerrallaan.

Loppiaisen aurinko ja -13 pakkasta

Mitäpäs toivon vuodelta 2021? Toivo on pitkälti töiden tuomassa vauhdin hurmassa. Isoja kokonaisuuksia rakennellaan tulevana kesänä - paitsi omassa puutarhassa. Siellä on otettava niskalenkki rikkaruohoista kaikin konstein. Mitään uutta ei ole tarkoitus istuttaa, vaan keksittyä entisten kunnossapitoon. Toki uusia puita mahtuu aina, joten jos jotain kivaa tulee eteen, niin ei sen mahduttamisessa tontille ole mitään ongelmaa.

Sininen hetki

Muuten toivon erittäin tylsää ja tapahtumatonta vuotta 2021. Luultavasti näin ei kuitenkaan tule toteutumaan, joten mennäänpä sitten aina tilanteen mukaan. Saahan sitä kuitenkin toivoa?

Puffen ja Rauskin tyylinäyte talvilevosta

Iloa ja Valoa matkallasi kevääseen! Tuossa tuokiossa se on täällä, mutta odotellessa kannattaa nauttia pakkassäistä ja talvesta kaikin mahdollisin tavoin!

Meri aaltoilee jo!

Kirpakan yöpakkasen lauhduttua optimaaliseen ulkoilukeliin auringonpaisteessa, lähdimme meren jäälle maisemia ihailemaan. Onnekkaasti joku moottorikelkkailija oli ajanut paksuun kinokseen kävelyn kantavan jäljen - ainakin suurimmaksi osaksi matkaa.

Sininen taivas niin korkealla! Aurinko sirotteli
timantteja hangille. Ihana keli!

Taas näitä ihania, auringonpaisteisia kevättalven maisemapäiviä. Toissapäivänä alkanut rivakka puuskatuuli oli hellittänyt, ja lumikinokset olivat luistelleet tuulen mukana mitä hienoimman kuviotanssin askelilla.

Meren jää ei ole tasaista ensinkään. Nyt kinoksetkin kuvioivat maisemaa.

Meren jäällä tuntuu vapaus. Voi mennä minne huvittaa ja jaksaa. Aurinko lämmitti poskia ja hanki hohti niin puhtaana. Maestro ja koira olivat hyvin mukavaa seuraa. Tällaisiako päiviä eläkeläiset viettävät? No Maestro on eläkkeellä, minulla taas puolen vuoden työt alkavat ensi kuussa. Nyt on vapaata aikaa nauttia.

Jäävuoristo tai jäätyneet jättiaallot rannan tuntumassa.
Muodot ovat mielikuvituksellisia.

Koira sai juosta ja peuhata hangessa mielin määrin. Siitä ei vain ikinä virta lopu! Itsellä tuntuu jaloissa ja ahterissa hangessa kahlaaminen, mutta koira on kuin duracel-pupu.  Voi nuoruuden intoa!

Lempeää lumilaineiden liplatusta :)

Maanantain ja tiistain lumimyteri oli rakennellut erilaisia tilataideteoksia kovan tuulen avustuksella. Meri näytti aaltoilevan isommin ja piennemmin lumilainein. Jähmettynyttä kauneutta!

Isompia lumiaaltoja.

Koko talven laskenut merivesi on askarrellut kivien äärellä omia, taiteellisia jääkukkia. Veden pinta on laskenut niin hurjasti, että rannasta ulapalle päin mennään koko ajan alamäkeä. Alkutalvesta jäätyneet rannat ovat pitäneet kiinni jääpeitteestään, joten veden kadottua jään alta se on laskeutunut venyen alaspäin.

Tulkaa kattomaan mitä mä löysin!

Aurinko tarjosi vastavaloon luonnon taidetta koko rahalla. Tällainen on siis kivisydän:

Kemin lumilinna taitaa jäädä toiseksi kotoisten luonnon ihmeiden äärellä.

Aurinko armas tuo valon tähänkin teokseen.

Tällaisista reissuista tankkaa voimia. Huomenna saankin taistella Kelalle valituksen äitini avuntarpeen arvioinnista. Jokainen, joka on saikannut Kela-instituution kanssa, tietää mitä herkkua on koittaa saada lakisääteisesti myönnettävät avustustoimet siinä järjestelmässä läpi. Ikäihmiset on siinä heikoilla. Varmaan siksi, että heitä on yhä enenevä määrä. Ja mahdollisimman pitkillä käsittelyajoilla varmaan toivotaan kuolon korjaavan ennen myönteistä päätöstä.

Lainattu: funnyfoto.org

Kannattaa pysyä nuorena, terveenä, työllisenä ja tuottavana veronmaksajana. Muut ryhmät koittakoon pärjätä parhaaksi katsomalla tavalla. Suomihan on nyt tutkitusti maailman onnellisin maa. Riippuu mielestäni keneltä kysytään.

Tervetuloa lukijoiksi Nina R, Suvikummun Marja ja Anni! Toivottavasti viihdytte näin sekalaisen blogin mukana! Kuukauden päästä toivottavasti päästään värikkäämpiin postauksiin. Nyt on lumen ja jään aikaa. Valoa ja iloa poluillesi!

Vauhdissa mukana

En ole ehtinyt blogia päivittää, rivakkaa vauhtia on piisannut remontissa ja kuntavaaliehdokkuudessa. Tekaisin toisen bloginkin Sattu sanottavaa Haapajoelta. Sitä ei kannata käydä kattomassa, kuin vain raahelaiset. Siellä kirjoitan ajatuksiani vaaliteemalla. Tai noh - siellä on sitten ihan naamakuva minusta. Inhoan sellaista, mutta nyt olin pakon edessä. Tuo blogi katoaa sitten vaalien jälkeen, eli ei se pitkään elä. Paitsi jos tulen valituksi, niin se voi jäädä kommunikaatiokanavaksi.

Auringonpaistetta, puhdasta lunta ja ihania kelejä!

Eipä ole tullut ulkoiltua edes näissä ihanissa kevättalven aurinkoisissa päivissä. Olen joko pensselin tai telan varressa suurimman osan valveillaoloaikaa. Olen tyytyväinen työn jälkeen, vaikka vielä riittää askarointia.

Merisavua eli paikallisittain hylkeen pierua.

Välillä mereltä leviää jäätävän tuntuinen sumu, jota paikalliset sanoo hylkeen pieruksi. Se ei ole tavallista sumua, vaan on meren aikaansaama ilmiö. Maailma voi hetkessä kietoutua sumuun ja äkkiä se voi haihtuakin. Yhtä levoton ilmiö kuin revontulet.

Aurinko ja kasvavat jääpuikot - ihan kevättä!

Auringossa on jo voimaa sulattaa lunta ja kasvattaa jääpuikkoja. Ihan kristalleja ovat! Taitaa olla pian aika kylvää tomaatintaimet kylvölautalle. Saahan sitä yrittää... olen kehno siemenkasvattaja.

Jääpuikot tiputtavat tippansa kärhöpuskaan. Siitä tulee kristallikruunu.

Lumi ja jää tekevät lyhytaikaisia taideteoksiaan, jotka aurinko saa kimmeltämään. Upeaa taidetta!

Joen oli vuoro taas jäätyä napakoihin yöpakkasiin.

Toivotan jaksamista arkiviikkoosi, iloa ja auringonvaloa!