Puutarhurin huokaus - niin paljon tehtävää!

Kevät etenee ihan etanan vauhtia, koska kylmät ilmat. Ei lämpene ei.... välillä on räntää rätkinyt maan valkeaksi ja usein tuulee kylmän meren puolelta hyytävästi. Silti kasvit koittavat aukoa nuppujaan ja turvottaa silmujaan. Kasvit odottavat, että tulee lupa uskoa taas elämään.

Punainen sinivuokko on levinnyt kivasti ihan omiin nimiinsä sinne ja tänne.

Tämä puutarhuri huokaa pihansa äärellä, että onpa paljon hommia ja vähän aikaa. Olen saanut perennapenkit siivottua talven jäljiltä. Kitkeminen on vaiheessaan. Ruusujen talvisuojauksien alle kurkin uteliaana. Elossa ollaan siellä. Jätin talvisuojaukset, kun se vanha viisaus sanoo niiden poistolle olevan sopiva aika kun onnenpensas kukkii. Eli ruusuilta poistetaan vihoviimeisenä talvisuojaus. Onnenpensas ei aio kukkia ennen lämpimiä kelejä.

10.5. kuvattu sakean räntäsateen jäljiltä. Sulihan tuo pian pois onneksi.

Turkasesti on raivattavaa, siivottavaa ja kitkettävää, mutta jotain uuttakin olen kuitenkin jo istuttanut. Peter Joy on paitsi intohimoinen ruusuihminen mutta myös iiristen jalostukseen riittää aikaa.  Tänne tuli mutkan kautta 20 eri lajiketta tulevaisuuden kotimaisia iirisjalosteita. Istutin torstaina 65 iiriksen jakotaimea 20 eri lajiketta.

Kaksi pitkää penkkiä iiriksiä harson alla suojassa.

Testataanpas nyt sitten miten pärjäilevät täällä kylmällä V-vyöhykkeellä. Tulossa on siis tosi mielenkiintoista iiristen  kukintaa tulevalle suvelle! Lajikkeiden työnimet ovat hauskoja: Tintti, Runsaus, Kreikka, Messinki, Persikka, Kaura, Kerma, Isomuna... ja monta muuta.

Viime kesän ihastus Iris 'Black Form' - se näyttää ihan mustalta.

Mitään Irisherätystä en ole kokenut. Minusta ne on ihan kivoja kukkia, joilla on tosi veistokselliset lehdet. Mutta kukkivat aika lyhyen aikaa. Mutta enhän ollut ruusujenkaan suhteen yhtään valaistunut, ennen kuin lähdin uteliaisuuttani kanadanruusujen kestävyyskokeeseen mukaan ;D

Silmujen sinfoniaa - hevoskastanja (Aesculus hippocastanum)

Nyt on ihan parasta aikaa bongailla silmujen pullistumista! Ihan vaivihkaa ne turpoavat äärimmilleen puhjetakseen sateen ja lämpimän ilman myötä hiirenkoviksi. Se on ihan paras hetki keväässä! Sellainen hurjan energinen alku kesän vihreydelle. Kaikki kiva on nyt edessä!

Iloa ja Valoa viikonloppuusi! Kelit ei ehkä helli, mutta sää on pukeutumiskysymys. Usein.

Juhannuksen pihapuuhailuja

Kuopus toipuu hyvää vauhtia, joten hipsin pihalle puuhaamaan. Ajattelin hemmotella itseäni istutuspuuhilla. Uusien kasvien istuttaminen on ihan parasta puuhaa!

Hieno ja harvinainen pioni 'Olga' availee nuppujaan ekaa kertaa tällä tontilla.

Äitienpäiväksi saamani keskilännen tammi (Quercus ellipsoidalis) on odottanut maahanpanijaisia jo toista kuukautta purkissaan. Otin lapion ja kaivoin tosi syvän istutuskuopan. Tammet on paalujuurisia kasveja, joten tarjosin mahdollisimman syvän montun, jonka täytin hyvällä peltomullalla. Rakentelin vähän kohopenkkiä, johon lopuksi sommittelin maasta renkaan ympärille. Sellaisen, että tammen juurelle voi kaataa reilusti vettä, eikä se kieri pois. Tukikepit viimeistelivät istutuksen, sillä taimi oli 2,5 metrinen roistake jo.

Keskilännentammen lehti on teräväkärkinen. Katsotaan miten tämä menestyy täällä.
Vyöhykesuositus on I - III, eli pitäisi mennä myös V-vyöhykkeellä kokemuksen mukaan.

Hyvään istutusvireeseen päästyäni otin mansikkakangasta, jolla peitin sunnittelemani pensasruusujen maan hyötymaan yläreunasta. Istutin sinne 'Wasagaming', 'Sävel' ja 'Ritausma' -ruusut yhteen ryhmään. Aika näyttää miltä istutus näyttää sitten isona. Jemmaan jäivät vielä 'Linnanmäki', kaksi 'Splendels' valamonruusua ja yksi 'Tove Jansson'. Niistä kaksi viimeksi mainittua muodostaa toisen ryhmän. 'Linnanmäki' hakee vielä paikkaansa, mutta se on yksittäisenäkin ruusuna ihan näyttävä.

Pensasruusut näyttävät vähän yksinäisen orvoille pikkurisuille mansikkakankaassa. Niillä
on nyt vuosia aikaa kasvaa ja pulskistua täyttämään tilaansa. Etualalla sysleimuja.

Kanadanruusujen koemaa tarjoaa jo nuppuja! Olin odottanut niitä vasta heinäkuun lopulla, mutta näköään varhennettu kevät tuottaa tulosta sielläkin. Ruusumaassa kukoistavat myös iirikset, jotka aloittelevat kukintaansa.

Iris 'Hiisi'  näyttää tosi kauniin kukintonsa ensimmäisenä.

'Siniviitta' on myös uusi tuttavuus.

Rieko on hienosti oppinut jo puutarhakoiraksi. Se makoilee penkkien välissä, kulkee omia pieniä kiemuroitaan pysyen kuitenkin aina pihassa. Välillä se jahtaa talon kissojakin. Mutta on oppinut käyttäytymään puutarhassa toivotulla tavalla. Täystuhosta on tullut mallikelpoinen (melkein) koira.

Kasveja ei saa talloa eikä syödä. Paitsi rikkaruohoja.

Jotta elämä ei olisi pelkkää viihdettä, niin ison rupeaman tein Maestron kanssa hyötymaallakin. Siitä joskus myöhemmin lisää. Iloa juhannusviikonloppuusi!