Ei luista

Lumet tulivat marraskuun 13.-14. päivä, ja tämän valkoisen kuukauden aikana kelit ovat sahanneet tavanomaiseen tapaan nollan kahta puolta. Se tarkoittaa suomeksi, että onpahan pirskaleen liukasta suurimman osan aikaa. Joka pyryn jälkeen tulee suojakelit, jolloin kulkuväylistä tulee jäätiköitä.

Katon lumet liukumäessä.

Jos täällä onkin traktorimiehiä lumitöihin, niin kellään ei kuitenkaan ole omaa kalustoa liukkauden torjuntaan. Hilataan vain ne ojaan ajautuneet autot sitten takaisin tielle ja yritetään uudestaan edetä ojien välissä kieli keskellä suuta. Tänään naapurin emännän audi hilattiin traktorivoimin takaisin uralle. Se ei vain kääntynyt mutkassa, vaan päätyi kellistymään ojaan. Oma koreografia kumisaappain suoritettuna on useinkin ollut hyvien pisteiden väärtiä.

Kotitie ihan jäätiköllä.

Näin ollen eilen Joulupukilta saamani lahja oli enemmän kuin huikea parannus jokapäiväiseen liukasteluun Riekon kanssa lenkkeilessä.

Kaiken takana on koira. Tai siis syyllinen tarpeeseen.

Normaalisti en lähtisi ulos liukastelemaan ensikään, vaan hautautuisin suloisesti sohvalle. Vaan eihän se käy ensinkään laatuun, vaan ulos on mentävä kelillä kuin kelillä. Siksi nastakengät on toooosi nastat! Voi ihana Joulupukki, kun keksi pitävät vetimet etenemisen turvaamiseen!

16 nastaa per töppönen.

Tämä ei ole maksettu mainos, enkä mitään merkkiä mainosta. Mutta halpa henkivakuutus ja toivottavasti ehjät luut tässä on toiveena. Kieltämättä ensimmäinen testilenkki vakuutti. Hyvin pitää ihan silkalla jäällä, mutta kieltämättä pitävät melko isoa rotinaa kävellessä nastan painuessa jäähän. Lumella tai muuten pehmeämmällä alustalla kengät ovat sovinnollisen hiljaa.

Olin himpun vahingoniloinen, kun koira liukasteli - minä en :) Eli kahta en vaihda:

Mulla on pito, mutta Riekolla neliveto.

Kirjoita vielä Joulupukille, jos tämmöiset puuttuvat valikoimistasi. Ainakin täällä pohjoisempana rannikolla jäiset kelit on ihan vakiota syksyllä ja sitten keväällä. Välillä sydäntalvellakin. Kesällä onneksi vähemmässä määrin, ainakin toistaiseksi.

Sitä minä vain ihmettelen, että mitenkä sitä ei aiempina vuosina ole hoksannut nastakenkien tarvista? Olen pitänyt niitä vanhojen ihmisten tarpeistona. Köh köh.... (ripaus itseironiaa)

Leppoisaa viikon jatkumoa - tänne luvattiin taas vaihteeksi lumimyräkkää. Ensimmäiset näytteet satoivat jo, vaikka huomenna onkin se pahin sadepäivä.