Lionel Salem, Frédéric Testard & Coralie Salem: Kauneimmat matemaattiset kaavat
Art House 2000, 143 sivua.
Hreathemuksen blogissa oli täsä kirjasta arvostelu vastikään, ja kuulosti innostavalta, että matematiikasta ja vieläpä kaavoista kertova kirja sai niin hyvän vastaanoton. Tulin hakeneeksi sen eilen kirjastosta kotimatkallani tarkoituksena lukea jossain vaiheessa. Tänään koittikin tilaisuus vilkaista kirjaa hieman, mutta vilkaisu venyikin saman tien kirjan loppuun saakka. Nyt täytyy sanoa, että venyminen ei tarkoita ajallisesti paljoakaan, sillä koko rupeama mahtui helposti pariin tuntiin. Kirja on siis hyvin nopealukuinen, eikä sitä oikein hidasta muu kuin se, jos kaavoja alkaa paperin ja kynän kanssa itse pyöritellä.
Omaan lukukokemukseeni vaikutti voimakkaasti se, että kaikki esitellyt "kaavat" olivat entuudestaan tuttuja (kaavat lainausmerkeissä siksi, että kaikki esiteltävät asiat eivät ole pelkkiä kaavoja). Selvästikään en aivan osunut kohdeyleisöön, joka näyttäisi pikemminkin olevan sellainen, joka ei ole opinnoissaan matematiikkaan törmännyt. Lukiomatematiikka riittää oikein hyvin lähtötasoksi, ja laajasta matikasta on kernaasti saanut jo unohtaa ison osan.
Arvelen kirjan kuitenkin löytävän yleisönsä, kunhan se yleisö vain rohkaisee mielensä eikä anna matematiikan sanana tai aihepiirinä säikyttää. Kirjassa riittää kaavoja niillekin, jotka ovat unohtaneet koulumatematiikan aivan kokonaan, ja ansioksi on laskettava erityisesti se, että kaikille kaavojen osille on pyritty mahdollisuuksien mukaan löytämään konkreettiset ja helposti käsitettävät vastineet.
Minä en innostunut tästä niin paljon kuin Hreathemus, mutta se tosiaan johtui lähinnä siitä, että asia oli jo kauttaaltaan tuttua. Joskus vuosia sitten, vaikkapa yläasteikäisenä, olisin todennäköisesti ollut tästä aivan haltioissani ja ahminut sen saman tien useampaankin kertaan.
PS. Kuten otaksuinkin, se Eulerin identiteetti jäi edelleen kauneuskilpailun voittajaksi :)