Kirjalöytöretki

Teimme kolmen kirjablogistin voimin löytöretken Forssan Kirjalöytö Outletiin. Matkaan lähti lisäkseni Salla ja Arja, kiitoksia heille seurasta!

Paikalle saapuessa tuli hieman kirjamessumainen fiilis, ja se varmaan oli tarkoituksenakin. Tapahtuman ydin on tietysti kirjamyynti, ja kohteet oli sijoitettu varastolavoille riveittäin siten, että pääsääntöisesti kullakin lavalla olevat kirjat olivat samanhintaisia, jolloin oli helppo hypätä sellaisten kohteiden ohi, jotka eivät sopisi budjettiin tai toisaalta katsoa jonkin lavan sisältö erityisen tarkkaan. Esim. Jussi Valtosen Vesiseinä löytyi pariltakin lavalta, joissa oli merkintä 1 €.

Paikalla oli myös useita kirjoista tuttuja kuuluisuuksia, mm. veljekset Outolasta. Lapsille olikin tarjolla ohjelmaa esiintymislavalla ja erityinen parkkipaikka, joka vapautti vanhempia tutustumaan muiden lavojen sisältöön.

Tämä oli erikoisin löytö, joka vastaani tuli. Olin jo vähällä ostaa sen, kunnes muistin, että mieltäni ovat askarruttaneet Turun Tuomiokirkon ja papiston tulot vasta vuodelta 1543, eikä kahdelta aiemmalta :)

Tämä puolestaan täytyy mainita erinomaisen muotonsa vuoksi. Pitsoista on helppo ottaa herkullisia kuvia muutenkin, mutta kun kuva täyttää sivun kokonaan, mutta mitään ei jää yli niin pitsasta kuin sivustakaan, on kuva aivan omaa luokkaansa. Pisteet kekseliäisyydestä, ja tämä tosiaan toimi hyvin!

Ostoskassiini kertyi taakkaa yhteensä kymmenen kirjan verran, mutta sen sisältöön palannen myöhemmin yksi kerrallaan.

Kirjastoretki

Kokoelmissani ei ollut vielä Louna-kirjastojen korttia, joten piipahdimme saman tien myös Forssan pääkirjastossa. Se vaikutti ihan mukiinmenevältä laitokselta, mutta hauskinta oli itse kortin pirteä ulkoasu. Kovin monet kirjastokortit tuppaavat olemaan tylsän ja arkisen näköisiä, mutta Forssan, Humppilan, Jokioisen, Tammelan ja Ypäjän asiakkaat eivät siitä joudu kärsimään.

Kirjamessut ja blogimiitti

Helsingin Kirjamessut ovat toki pakollinen tapahtuma pääkaupunkiseudulla asuvalle kirjojen ystävälle, ja kun tapahtuma kestää neljän päivän ajan, niin on paha lähteä keksimään edes tekosyitä sen välttämiselle. En ole kokenut kirjamessuilija, vaan tämä oli vasta toinen kerta kun olen siellä juuri kirjojen tähden. Tälläkin kertaa samassa yhteydessä oli myös ruokamessut, joilla olen ollut innokkaana useita kertoja.

Olin etukäteen merkannut messuluettelosta pari esiintyjää, jotka osuisivat sille ajankohdalle, jolloin olisin paikalla. En lopulta nähnyt nistä yhtään, syystä tai toisesta. Yksi syy oli se, että juutuin kuulemaan mainiota Fingerporia piirtävää Pertti Jarlaa, minkä jälkeen en malttanut olla liittymättä nimmarijonoon. Sarjakuvapiirtäjien nimmareissa on se lisähoukutin, että piirtäjälle on luontevaa piirtää joku hahmokin samalla kertaa. Kenet minä pyysin kirjaani, jääköön kutkuttelevaksi salaisuudeksi :)

Tärkeä syy mennä messuille juuri tänään oli Avain-kustantamon järjestämä kirjabloggaajien tapaaminen. Viime vuonna oli vastaava tapahtuma, jonka seurauksena Kaiken voi lukea! sai mm. ensimmäisen lukijansa ja voi sanoa, että koko blogin taival alkoi toden teolla. Tällä kertaa suurin osa kasvoista oli tuttuja, mutta eivät suinkaan kaikki. Kiitoksia Avaimelle järjestelystä ja kollegoille siitä mahtavasta yhteisöllisyydestä, jota en väsy ylistämään. Oli hauska tavata taas kerran!

Suomenlinnan piknik

Olen päässyt tapaamaan muita kirjabloggareita aiemmin vain kustantamojen järjestämissä tilaisuuksissa, mutta nyt kokoonnuimme Suomenlinnaan pelkästään kesäisen eväsretken merkeissä. Onneksi sääkin oli suosiollinen, sillä paikalla oli enemmän bloggareita (ja yksi lukijakin) kuin muistaakseni missään aiemmin.

Kirjallisuusteema oli esillä muutenkin kuin vain keskustelussa, sillä ihan ensiksi meille esiteltiin Suomenlinnan kirjastoa, joka onkin ehdottomasti sympaattisimmasta päästä kaikista kirjastoista joissa olen käynyt, ja niitähän on jonkin verran päässyt jo kertymään. Vaikka kirjasto onkin pieni, niin luettavaa olisi helppo löytää. Pienen sisäisen kamppailun jälkeen sain kuin sainkin maltettua mieleni ja poistuttua ovesta tyhjin käsin. Mainittakoon vielä, että kirjastossa on myös kirjojenvaihtopiste, eli omia vanhoja kirjojaan saa tuoda ja yhtä monta vaihtokirjaa saa kantaa ulos. Tavallisia poistokirjojahan on joka kirjastossa, mutta tämä on ihan kiva tapa kierrättää toiseenkin suuntaan.

En ole kokenut eväsretkeilijä, mutta käsittääkseni retkemme ruokapuoli oli ylitsepursuavan runsas. Tarjoilun puolesta olisi helposti voinut vetää toisenkin piknikin heti perään, ja olisipa siitä riittänyt sulattelutauonkin jälkeen :)

Kiitoksia kaikille osallistujille mukavasta seurasta!

Gummeruksen Kukanpäivän kutsut

No niin, jokohan Blogger viimein hyväksyy tämän tekstin reilun vuorokauden odottelun jälkeen.

---

Olin saanut Gummerukselta kutsun heidän ensimmäisille Kukanpäivän kutsuilleen. Kyseessä oli tilaisuus, jossa esiteltiin muutamia kesällä ja syksyllä julkaistavia kirjoja, ja paikalla oli tukku kirjailijoitakin. Kaikki kirjat löytyvät luettelosta, jota olen itsekin ehtinyt jo selailla, mutta olisi väärin väittää etteikö kirjailijoiden lyhytkin omakohtainen esittely nostaisi mielenkiintoa selvästi korkeammalle.

Minulle jäivät kiinnostavimpina mieleen Taija ja Jani Sompin Parantavat rasvat, joka kertoo aivan toisenlaisen totuuden rasvojen terveellisyydestä kuin mihin on totuttu; Mike Pohjolan omaelämänkerrallinen Ihmisen poika, jossa päähenkilö pohtii voisiko hän itse olla Jeesuksen toinen tuleminen; Tuomas Vimman rakennusurakoinnin pimeästä puolesta kertova Raksa; sekä Matti Röngän uusin Viktor Kärppä-romaani Väärän maan vainaja. Viimeksimainitun osalta kiinnostus kohdistuu kirjailijaan itseensä, en ole lukenut häneltä tähän mennessä mitään enkä suinkaan aikonut aloittaa sarjan lopusta. Maininnan ansaitsee myös Philip Schwarzmannin How to Marry a Finnish Girl. Jos kirja on yhtään samaa maata kuin kirjailija itse, niin luvassa on hulvattoman hauskaa luettavaa.

Kuten kustantamojen tilaisuuksissa yleensäkin, elättelin toivetta tavata muita kirjabloggareita. Toiveeni ei ollut turha, sillä sankasta väkijoukosta löytyi pian pöytä, jonka ääressä tervetulomaljoista nautiskelivat Hanna, Marjis ja Katja. Kiitoksia kollegoille mukavasta seurasta ja Gummerukselle hienosta tilaisuudesta ja maittavista tarjoiluista. Muille bloggareille voin todeta, että jos suinkin kutsu tällaisiin tulee, niin kannattaa osallistua!

Avaimen kevätjuhla

Avain-kustantamo juhlisti kevätkautensa avajaisia ravintolalaiva Wäiskissä ja oli kutsunut mukaan meitä kirjabloggaajiakin. Tapahtuman tärkein teema olivat kolme uutta kirjaa: Harri István Mäen Kraatterin lapset, Helen Mosterin Hylky ja Petteri Paksuniemen Jouten. Asianmukaisesti kirjailijat olivat itse paikalla kertomassa lyhyesti teoksistaan, ja heidän puheilleen olisi halutessaan voinut mukavasti hakeutua.

Tällä kertaa mukana oli kuitenkin niin suuri joukko bloggaajia (Arja, Salla, Sara, Jenni, Marjis, Rooibos, Hanna sekä virkansa puolesta Ina) että aika kului huomattavan reippaasti pääasiassa juuri bloggauksesta keskustellessa. Jouluglögeistä poiketen oli tällä kertaa mahdollisuus istua ihan tavalliseen tapaan pöydän ääressä, mikä oli mukavaa noin ruokailunkin kannalta, mutta samalla se edesauttoi juuttumista samaan porukkaan.

Olisi kiinnostavaa jutella kirjailijoiden kanssa, mutta jotenkin tunnen sen oudoksi siinä vaiheessa kun en ole tutustunut heidän tuotantoonsa lainkaan. Yleensähän kirjailijat ovat kosketuksissa yleisönsä kanssa silloin kun he ovat vastikään julkaisseet jotain, ja puhe on luontevasti juuri uudesta teoksesta. Lukijana minusta tuntuu siltä, ettei ole mitään sanottavaa ennen kuin on kirjan lukenut. Vasta sen jälkeen olisi kysyttävää ja se, mitä kirjailija kenties kysymättäkin kertoo, saisi aivan uutta syvyyttä.

Kiitoksia jälleen Avaimelle tilaisuudesta ja kutsusta, toivottavasti pääsemme mukaan jatkossakin!

Avaimen jouluglögi

Avain-kustantamo järjesti Helsingin kirjamessujen yhteydessä blogistitreffit, ja oli nyt kutsunut samaisia bloggaajia glögitilaisuuteen kustantamon tiloihin. Siinä missä treffi oli tarkoitettu pelkästään bloggaajille, oli glögitilaisuus suunnattu paljon suuremmalle joukolle. Paikalla oli kustantamon väen ja bloggaajien lisäksi kirjailijoita, toimittajia ja muitakin yhteistyökumppaneita.

Itse saavuin paikalle myöhässä, osin liikenteen vuoksi ja osin siksi, etten oikein tiennyt millainen tilaisuus olisi kyseessä ja olisiko siellä edes tarkoitus olla paikalla heti alkuhetkistä alkaen. Yleensä olen ruukannut arvata väärin ja olla paikalla viisi minuuttia ennen alkua vain huomatakseni, ettei paikalla ole vielä ketään, kunnes joku järjestäjätahon edustaja tulee avaamaan ovia ja vietämme kiusallisen hetken epämääräisen smalltalkin muodossa ja toteamme, että eiköhän sitä väkeä pian tule lisääkin. Tällä kertaa olin jälleen arvannut väärin, mutta kaikki olivatkin paikalla ja minä saavun paikalle kesken kaiken ja hiippailen ammentamaan rusinoita ja manteleita glögiini tehden sen väärällä kädellä, enkä arvaa myöhästymiseni vuoksi vaihtaa kätisyyttäkään kuin vasta toisen kupin puolivälissä.

Yleisesti tuon kaltaiset tilaisuudet eivät ole minua varten. Syynä on etupäässä se, että olen smalltalkin suhteen lähes tyystin kyvytön. Tällä kertaa huomasin kuitenkin viihtyväni erinomaisesti, jopa niin että aika loppui kesken (ne jotka minut paremmin tuntevat, tietävät tämän olevan ISO kehu). Blogistitreffeillä ei oikein ollut tilaisuutta puhua kollegojen kanssa mitään henkilökohtaisesti, nyt sekin onnistui.

Kiitoksia Avaimelle tilaisuudesta ja kutsusta, jään innolla odottamaan jatkoa!