Puutarhass

On se loma aika kulun aika haipakast.

Puutarhas on tehty isompii ja piänempii hommii.

Kaikk matot tuli pestyy ja melke kaikk kuiviiki jo.

Geokätkö reissuja oon tehny ja huushollii siivon.

Ei mittä kummallist kohinaa ollenka.

Ole vaan nauttin ulkona olemisest ja seuraillu puutarha elämää.

Kauppareissull poikkesi taimistoll ja ostin terassin ruukun täytte kesäkukkii.

Vaaleva punast harsokukkaa lähdin hakema ja löysin kaveriks tämä liila kaunokaise.

Nimi kaunokaisell unohtu jo kotimatkall.

Taimistoll kävi hakemas uure kultatyräki taime ku mä luule ett vanha

on nii sanottu soronoo. Ja mua sitt oikke suretta ku tyräkini oli

mummoni peruja ja oli vuosia niin upeena.

Muita talvissii vaurioi on mutt mä en enä jaksa niit miettii.

Niill asioill ku ei voi yhtikäs mittä...

Jos on talvi koetell joidenki kasvie kohtaa karull tavall ni jotkut sitt taas 

ylläättää positiiviset. Niinku ny tämä ruusujuuri..olisko idänruusujuuri?

No mutt kumminki se on ny kukkinu nii roimast etten muist koska kukinnot olis

ollu näin isoja ja penikoitaki on ilmaantunut juurell.

Patjarikon kukinta on kans alkanu ja mitään ruskeit flaimui kasvustos ei oo..

yleensä talve jäljelt saa hiukka paikkaill.

Tulput kukkii. Eritoten mä ain vartoo tätä näkymä..

päiväliljoje vihreyre joukost nousee melke mustii ja valkosii tulppaaneit!

Ihka uutukaise hankinnat viime syksylt on kärsineet kovast talvest.

Mä en oll kaivan mittä viell ylös mitta veill orotell.

Korkkipuu on selvijä..limen vihreet versot ova häikäsevä kauniit.

Maitokello täst penkist on menetet.Juuristoo ei ollu lainkka ku nyppäsi taime ylös..

ei nii ensimmäsitäkä kiemuraa. Kummallist.

 Anneta lemmikin vallottaa se kolone..

Iloset päivät alkaa ku lempparit kukkii..unikot ova alottanee.

Saskatoon on niin täynnä kukkia ett muistikuvis ei toist näin upeet kukintaa.

Hedelmäpuut kukkivat ja mukaan ehtii kohta tämä rautatieomenapuuki..vast iha pikkune.

Romupenkki on saan uure kipo. Purkasin leivänpaahtimest sisuskalut veke.

Hauska paahdin on romulöytö. Likkakaverill tämmöne paahdin kyll käytöss viell.

Törkkäsi paahtime sisään maahumalaa ja hyvin viihtyy.

Autiotalon heinikost rutattuna löydetty purkki sai lemmikei.

Emalikipot sai taas kesäduunin ku siirtyivä kilkattaa kirsikkapuuhu.

Kippokruunun kehikkona ystävält saatu takorautane kynttilä pidike.

Suikauti musta pidikkee suhumaalill.

Puukiipijöill kuuluu hyvää. Ova saaneet lapsukaissii ja ruakinta on ankaraa.

(puukiipijä postaus linkki)

Pariskunta kyyhkyset ovat tehneet vastaavast pesäs puutarha kuusee.

Nii mä ainaki epäile..liki en men kattoma ku kyyhkyne hylkää pesäs heti.

Parikunta viihtyy puutarhas ja käyvä kylvys kallion koloses.
Käki kukkuu nurkis armottomast ja aamuisi poikkee iha pihas.

Iltasell huhuilee lehtopöllö joka näis mettis uus tuttavuus.

Orava pähkinäbaari on suljettu. Tänäp koko kottero sai kovaa kyytiä..

Kalina vaa kuulu ja luuli jo ett kurre saa koko härpäkke irti kuuse kyljest.

Mahroik hiukka harmittaa..vai mikä tää juttu ny oli..

Täst kohteest ei sitt kuulukka kalina ku orava siin käy..vaa kauhee kirskunta..

kurre käy nylpyttämäs näit kirpparilt ostamiini sonninleukaluit..

huvinsa kullakin näyttää oleva!

Mä lähdenki järvell ny huvittelee.

Kivoi päivii ja ihanii iltoi kaikill.

Puuhaa ja ihmettelyy

Päivät ne ihan kiitämäll kuluva. Puutarhas saa aikas kuluma ja ittes väsyksii.

Mutt on se kaike väärtti tämä puuhastelu tai joskus iha raatamine.

Aamull ku mene ulos ni yhtäkkiseltäs onki paukahtan ilta.

Ehtoon ei kaua unta tarvi orotell tulee minuutis..tai joskus ei tuu.

Sillonko ei tuu ni joku lihas kramppa tai kolottaa.

Keväine ongelma ku kropast löyty jottai uusii lihaksii.

Oikeastas kamera ja koneki on saan huilat. Välill puhelinki ollu hukas.

Jokane päiv mä ole käyn kyttämäs joko kirjopikareis on nupui. Ny oli jo aika isoi.

Pikareitte takan näky jottain todella piänt ja merkillist. Mitä täst mahtaa oll tulos?

En ole mittä laittanu tähä kasvama. Voik pikarit lisääntyy siemenest?

Talvell mä lujin oikke mont kirjaa luontopihast. 

Riku Cajanderin kirjat lienee niit parhaimpii noin niinku mun miälest.

Mä päätin ett ny mä terästäyry..haluun puutarhaan lisää elämää.

Ötököit, perhosii, elukoit, sammakoi jne..ja eritoten pölyttäjii!

Ja niit siilii. En käärmei. Ensmäisi ei oll, mutt toisii on..pah.

Kunnostin siis reippaana tämän isohkon ötökkö hotellin.

Osa pölleist oli maatunu, vaihdoin uudet tilalle.

Kaarnanpaloja survoin viell isompii reikii ettei tuule iha läpitte.

Ei menny haaskuu ne huonotkaa pöllit. Jätin heinikkoo ne lahoamaa.

On tääki puu ollu monen koti ja on varmast vieläki..tai jos jokku

ny löytää täst uude kämpä ni hienoo. 

Jokane kränäläjä, risukasa ja kiviläjä voi oll jonku asumus.

Semmose puutarha reippaa apulaise.

Kallionpääll rännin alle tekasin linnuill kylpypaikan.

Saattaa tää houkutell sammakoit ja kaikki lutikoitaki.

Ei oll kaunis mutt linnut hokas heti uude kylpylä. Sinitiaine

kävi pesull ja mahdoik jottai nokastakki tost kannost.

Kallionkolois kyll makka vesi mutt se kuivuu ku kauhia lämmit on..

toises pääs puutarha nurkas on lammikko.

 

Kasvimaat on sitt kunnostettu. Piän ja isomp.

Jälkmäine kuuluu siihe raatamis osioo. 

Hetke mä miäti ett kehtaak tämmös kuvaa eres julkastakka.

Kauheet ku isomp oll kamalas kuasis. Syksyll en asia hyväks tehny mittä.

Erestäs löytää mokoma laiskuure. Perunoitaki oll viell maan uumenis.

Ne perunat oll aika vetise olossi. Heitteli ne nurmikoll.

Mää meinasi tähä homma iha uupuu. Tarikoll vetelil kaikk rikkaruahot

veke ja oli kyll raskast. Maa oll mojova pehmeett mutt täyn jottai heinäkasvi

ja apila turppai. Hyvi vähä oll jualaheinää.

Isänt saa viel pöyhäst myllärill maa kunha ensi heittele siihe vähä

hevosen peetä kyytipojaks.

Jossaki reunamall oll hiukka sammaltaki. Kalkin tarvett lienee.

Kalkkii ei vaa ny kannat sin roimii, olis tarvin huamat aikasemmi.

Pirtin kalkkivarastot on loppu ku ole levittän sitä 50kg.

Tämmäses mettäse puutarhas on luantasest aina hapant, maaperä sen takaa.

Vaikk mä roimin kaikk tuhkatki puutarhaa se vaa ei riitä.

Jokatoine vuas onki sitt kalkkin kans souvi.

Aamull ku heräsi ni kaks kurkee oll ruakailemas alamaal..

niil vissi kelpas ne vetiset perunat ja lukuisat kastemarot ku 

pöyhin tota maata..

Sain mä se sitt valmiiks..huakasi raskaast. Selkä oll nalkis.

Vattula ja marjatarhan kunnosti samall.

Tukipuitte päihi lisäsi ruukkuja pölyttäjii varte.

Vanhat saviruukut on hyvii tähä tarkotuksee ku sisäpuall on sellane

huokone ja ötököill tarttumapintaa.

Hommaa tehdes mä muistinki ett mull on siemenii 

ostamati. Pitää tarkastaa varastot. Taida lähtee huame siämenkaupoill.

 Herukkapensais onki jo mojova viherrys.

Puusilppu kate on pitäny rikkaruohot hyvin pois.

Sen vertta kurkkasi katteen alle ett maas oll pali kastemaroi.

Tull miälee pakosti ett ootteko nähny koskaa matoja pussimullas?

Vuasii sitte rupesi laittelee naamioit tähä vanhaa mäntyy.

Sielläki ötököt korteeraavat..en tullu vaa ajatelleeks yht juttuu.

Pihapiiris on häärin ahkerast kaks puukiipijää.

Kovin arkoi ne ei oll mutt vikkelii pikkusii linnui.

No syyki selvis tänäp.

Isomma naamarin takan on pesä.

Olenki sitt ihmetell moista touhuu mutt en ajatell

ett ne pesä pykkäävä toho.

Hämähäkei näis naamareis on ja luuli ett niit sielt hajetaa.

Siell se sitt on ja vaa reilu meetri maasta..

Kaike lisäks liki on viell aitan terassi jossa mun kissoje

keinutooli jossa ne torkkuva päivisi.

Toivotaa ett Minttu ei saa hävitetty tätä systeemii.

Naamari on kyll aika painava ja tiukasti kiinni puussa.

Aikas on paha homma.

Olen antan rauhan hein touhuilles, mutt hiukka odota kumminki

et jos kuvanki sais napattuu.

Mä aina aatele ett kuvaus ei saa häirit pesinnä herkkää systeemii.

Täsä sitä on ehtaa sammako kuttuu..mettäs ojas.

Tänäp tätä oll pienen lauttan mein lammikos.

Ihmettelyy kaik muadois riittää.

Ai nii mukava VAPPUA kans kaikill.

P.S Puroll kukkii koht rentukka

Puutarhas

Kolmise viikkoo on ahkeroitu ja puutarha alkka olema hissukse

semmoses kuasis ett kelppa mull..alkajaisiks.

Meill ku on vanhoi isoi puit ni se oksie ja käpyje määrä

pitkinpoikin on valtaisa.

Puutarha on saanu apuja ulkopuolisilt tahoiltaki..

Kiitos apureill!

Piänemmi lehde kripu saava jäär nurmikoll mut ne käpyvuaret sun muut
kränät on pakko kerät pois.
Puutarhas on mont isohkoo perennapenkkii ja niit ny kans
on siistitty. Kolme isoint penkkii on enää jäljell ett siin miäles
voiton pualell ollaa keikkumas.
Joistaki lähteist on saan lukee et perennan kuihtuneet varret voi
silputta niitte juurell ja sitt kevääll ne on sin mäjäntyn.
Pah,- mää sano en oikke usko tollasee.
En ainaka enne ku oon itte kokeillu.
Olisik jollai kokemust mimmoselt ne penkit sit kevääll
näyttävät? Kertyyk enemp rikkaruahoo niitte alle?
Mun "silmäni" ei kestä kattell semmosii kukkapenkkei
mikkä ova iha suttusii ja läjii täynn.
Jos näin on et syksyse varret sinn mätänee ni helpottas keväist hommaa.

Yks isomp tämä kesä rojekti on hurahtan käynttii..
Tarkotuksen on laajenttaa rintees olevaa kukkapenkkii ja
siten poista useemma neliöö hankalast huolettava nurmikkoo.
Tämä laajennus lähtee tost ison kiven takaa.
Kiven vasemmall pualell kasvaa idänvirpiangervoo.
Angervo on kova levistymää ja oll kasvan jo melke tähä
kive kylkkee kines. Vuosii sit vedin perssunpalat angervo
versoje päälle ja varmuudeks parikuutioo kivei.
Ny oll aika poistaa kivii ja pressu.
Näyttä silt ett niitte alta angervo oll heittän veivis.
Nyhtäsi viel juurakot pois.
Kive kylkke jätin villinä kasvav punaheruka kun näyttä
jotenki kivalt siin..taitaa tull pikkune puu.

Ja sitt kierrätys kunniaan. Lehtii päälle semmone läjä ettei valon tuiku
monee vuattee alueell maaha paista.
Ja neljä kärryllist piukkaa menevä sepelii.

Nii ja tänäp aamull voida todet ett iha kivalt
näyttä kivi tuall tamme alla..
Kivikasa saa vartoill rojektin etenemää..
kivei tarvitaa ja paljo.
Onneks koht talvilomaa viikko.

Kaikkee ihanuut kukkapenkeist tuuppaa.
Unikkon trusa on jo ämpäri kokkone..tai melke.

Keväise sipulikukkase alotta kukintaas.
Koitin pikkase pitkittä tätä näytöst ja heitin sulavii lumii
heitin pääll..ny sielt tullaa kovall kohinall.
Keltane on siedettävä färi enne voikukkien kukintaa.

Tää kaveri on mun suasikki. Ihanainen imikkä.
Kukka tykkää oll mun puutarhas. On kukkinu jo viikon.
Lienee joku kaitalehti-imikkä tai kapealehti..
Luannos kasvaa samaa sorttii lehtoimikkää.

Puutarhavajan asukki. Oletan, melkein varma oon.
Mammall se vatta vaan paisuu (niinku mullaki).
Ruoka maistuu oikke hyvin (niinku mullekki).
Ens syödä siemenii ja sit kuuse latvuksee käpyi nussuttaa.
(Sillai määki ens tyhjää jääkaapin jos siel ei tarppeeks raotan pakastint).
Kovast mamma touhuu ja kiikkaa tarpeit pesäll, meno on ankaraa.
(Mullaki askelmittar tikuttaa joka päiv ylitte 10000).
Koht koitta se hoohetki ku pikkuse tuleva maailmaa.
(Ei tull pikkusii mull jollei koht syntyvä seittämät lastelast lasketa).

Ei maar..mä lähde töihi, leipätöihi meinaa.
Piiiitkäfuki vartoo alottajaa. Aamull tule takas.
Hyvii kelei teill ulkoiluu.
Tervetuloo uudet jäsenet kahelinkulmall.

Talvisse aikka...

on ny sitt siirryt ja kelloi taas pruuvatt. 

Minust jotenki vaa sukkela hommaa..ehkä jopa tarpeetont.

Hämärää aikka on edes kumminki vaikk viisarit kenottas mihipäi.

Sillo ku aamut on aurinkoissi ni on oikeastas kivanki olost.

Tääll mettäs ja suan vaikutuksest on aamuisi aina pien usva

mutt ei se kauan viivy ku aurinko hajotta se kosteude pois.

Dorianvillakko kukki viell hetki sitte..

Kasvarin katolt tippuu kosteus pisaroi..

Oikke tarkast ku syynäilee puutarhas ni voi havait pikkuruissi kivoi juttui

Lehtikuusi on kehittän ensmäise käpyt näit täyty ny kuvaill

Sitt mennäänki semmose asian tynkää ett mä ole oikke hermostun..

Puutarhas pyörii aina tikkoja. Ny niit tikkoja on useemp tai paljon.

Viime talven ruokinnall kävi n.viitise tikka ny päästä ehkä kymmenee.

Tikat on kauniita mut ne koluava ja hakkava kaikk paikat. 

Pihasaunan päätty on saat jo näin kauhii kolo.

Päätykolmiois on tollane luukku mist joskus mennä ullakoll.

Luuku raost mene troikka jos tarvita sähvöö siell.

Johtopidekkeenki ne tokottan rikk!

Joskus maailmas tääll kaikk rakennukset tikkoje koloi täyn. Ny rakennukse

ovat saanne oll vuasii rauhas. Mun puutarhavajall ei oll välii sitä saa tokottaa.

Palokärjell on tapan vettä oikke kunno pellikatto biisit mun vajan harjall.

Toisaaltas siin on sellase punase pään raju meininki niinku paremmassaki 

punkkari konsertis..lastut lentää ja pelli kolisee jeejee.
Tarvis saada oikke kunno kuva.

Puutarha länspualell mettäs on mont kantoo ja keloo miss nämä tokottajat viihtyvä.

Tämäki kolo on palokärje tekosii. Iha muutamast millist oll kii ettei mun käten mahtun tonn koloo.

Täst taitaaki iha oll syntymäs jonku koti.

Toisaalt keloi ja kannoi ei tair oll riittäväst ku änkeevä rakennuste kimppuu.

Mettis on isoi aukoi ja ei oll riittäväst keloi ja puit tikoill.

Kuusiko kaatamine puutarha eteläpualelt on edelleski mun miälest iso virhe!

Kummalline syksy muutonki tämä on..

Ullakkokärvässii ei koska enne oll näkyn näin sankoin joukoin

lämmittelemäs rakennusten seinämill.

En tie mihi nämä ittes änkee kylmyyt pakkoo mutt ikkunoitte

välii jokku saava ittes survottu ja sin ne sit kualeva.

Ikkunois onki sitt koristeen kärvässii ketarat pystys! 

Mull ikkuna välit on täynn vanhoi pulloi (luvattoma paljo sano joku)

Pikantti sisustukselline ripaus kärväsist tulee.

No edestäs tämänki sitt kevääll löytää ...
Näit vanhoi klasei ei enä syksyll avat tai niit ei saa takas paikoilles.

Maanalaine armeijaki on herän.

 Nurmikko töyssyy ja multakasoi tulee tasaisse vauhtii.

Parisekymment komeet läjää onki jo somistamas tätäki kentturaa.

Jos tätä vauhtii jatkuu ni kevääll on saavutett ennätys!
Aikas komia näköst multta on tuall alamaall.

 Armeija jäsente ei pitäs näyttä nokkaas maanpäälisis osis..
voi käyr kalpate..Minttu ja Börje ei tiedä ett nämä on rauhotett.
Kiitettäväst kissat onki kiikannu tavallissii hiirii näytill
valitettavast mukan joskus hiukka muhkeemppi saaliitaki.

Satteisen päivän voiki sitt poltell patjoist kivat köynnöskehikot..

Arkisis merkeis on alkan tämä talvine aikk tääll kahelis.