Jalokivimetsä: Tiikeriä ei enää kaivata kiinalaisessa lääketieteessä

WWF tiedottaa, että kiinalaisen lääketieteen liitto (World Federation of Chinese Medicine Societies, WFCMS) on antanut lausunnon, jossa se kehottaa jäseniään olemaan käyttämättä mitään uhanalaisten eläinlajien osia, kuten tiikerinluuta.

Jalokivimetsä: Pyhyys paistinpannussa

Metro.co.uk kirjoittaa opiskelijasta, joka oli nukahtanut paistinpannu kuumalla liedellä ja olisi voinut kuolla tulipalossa, mutta hänelläpä oli parempi tuuri - hän heräsi sankkaan savuun ja selvisi. Eikä siinä kaikki: paistinpannuun oli kärventynyt pyhän miehen naama! Sitä kelpaa esitellä lehdille ihan elävänä.

Juttu ja kuva metro.co.uk:n sivulla.

Nelivuotias kuvaa

Nelivuotias poikamme sai järkkärin käteensä ja otti 37 kuvaa eri puolilta kotoamme. Tätä ei olisi varmaan raskinut tehdä filmikameran aikoina.

Tässä lemmikkimme hänen näkeminään:

Yksityiskohtia:

Laitoin patterit lataukseen. Huomenna hän saa räpsiä vanhalla pokkarillamme niin paljon kuin sielu sietää ja akku kestää.

Loma on hyvä aika tehdä töitä

Olipas tehokas päivä. Olin hiukan skeptinen ajan riittävyyden suhteen, kun kuuntelin remppakaverin suunnitelmia seuraaviksi tehtäviksi. Varsinkin kun tiesin hänen varanneen keskelle päivää kampaajan, joka naisilla jostain kumman syystä vie melkoisen paljon puolta tuntia kauemmin. Ei aamulla sitten auttanut kuin kääriä hihat, vaihtaa pitkästä aikaa maalarinpaita päälle ja teippailla lattiaan sanomalehtiä. Tuli ihan syksy mieleen.


Onneksi suojaa tarvittiin vain yhden seinän viereen, joten sänky kumppaneineen oli helppo siirtää vain toiselle puolen huonetta ja lehtiäkin olisi riittänyt yksi kierros. Laitoimme kuitenkin kaksi ihan varmuuden vuoksi itsemme tuntien. Koska peitteet kiinnittyivät yllättävän nopeasti, lähdimme paikkomaalaamaan suklaaseinää saman tien. Nyt on lähes kaikki valkoiset pisteet värin peitossa ja kaverikin kerkesi hyvin bussilla päätänsä laitattamaan.

Sillä välin me leikimme pikkumestarin kanssa kotona odotellen lähtölupaa. Sen saatuamme hyppäsimme autoon, noukimme kauniin naisihmisen matkan varrelta ja suuntasimme Lundiaan. Viherhuoneeseen emme useammankaan huonekalukaupan vierailun jälkeen olleet löytäneet sopivaa pikkuhyllykköä, joten annoimme niiden pitää lipastonsa ja haimme paikalle modulaarismassiivipuisen peruslundiahyllykön. Juuri sellaisen, mitä tarvitsimme ja haimme.


Samalla reissulla haimme työpaikan lelukirjastosta lainaksi videoheittimen, jolla projektoimme hahmottelemamme kuvan makuuhuoneen seinälle. Vaalea maalipurkki auki ja nyhertämään varjotanssin pyörteissä korsia seinälle. Allekirjoittaneella alkoi pinna hiukan kiristymään, koska siveltimet alkoivat käsissäni muistuttamaan enemmän risukasaa kuin taiteilijan välinettä. Onneksi isompia vahinkoja ei sattunut ja lopputulosta kehtaa jopa esitellä. Huomenna on hauska nähdä kuvio päivänvalossa ja tarkistaa tarvitseeko sitä vielä viimeistellä.

Johtoajatus

Ostin joskus ajat sitten Ikeasta johtojen piilottamiseen tarkoitettua Rabalder-muoviputkea. Pussi oli kuitenkin unohtunut jonnekin hyllylle ja aukaisin sen vasta pari päivää sitten.

Olohuoneessa on noita sähkölaitteita yli oman tarpeen ja kaikilla tietysti oma johto, eivätkä pistorasiat ole koskaan siellä missä laite. Otin Rabalderit pussista ja leikkasin pari pätkää kokeeksi. Tällaiset niistä tuli:

Parhaimmillaan varmaan tällainen muoviputki on näkymättömissä tietokonepöydän takana :D Mutta on se kuitenkin käytännöllisempi kuin kamala johtoviidakko, joka kerää pölyä ja on vaikea imuroida.

Imuroinnista tuli mieleen, että rakkaan imurini suutin hajosi, ja siivousfirma, jonka piti käydä tiistaina arviokäynnillä, tekikin oharit. Plääh.

Jalokivimetsä: Vauva löytyi hengissä

Olen ollut uutispimennossa ja luin vasta äsken, että Varkaudessa joku oli siepannut pienen vauvan vaunuistaan. Uusimman uutisen mukaan vauva on löytynyt hengissä ja on hoidossa. Mikä voisi olla iloisempi uutinen vauvan vanhemmille?

Viikonloppuna riitti tänne auringonpaistetta. Ihana kevätolo! Auringossa ei tarvinnut hattua eikä hanskojakaan.

Lumihommia takapihalla

Ihana auringonpaiste hemmotteli meitä viikonloppuna! Nyt tulee paljon kuvia.

Katolta tiputettu lumikasa oli niin korkea, että se esti lintulautoja näkymästä. Siispä lumihommiin.

Lumilapiot on kuulemma myyty kaupungista loppuun tänä talvena. Eipä meilläkään semmoista ole ennestään ollut, kun kerrostalossa on asuttu. Kolalla sitten yritettiin nyrhiä vuorta, mutta sehän on mennyt jo jäätymään...

Minä yritin irrottaa pensaisiin kertyneitä lumipaakkuja, mutta ne olivat todella isoja, painavia ja tiiviitä. Ja paakkujen hajottaminen piti tehdä seisten reisiä myöten hangessa.

Kissaa kiinnosti kovasti touhumme ikkunan takana.

Junnun piti levätä välillä, ja sopiva sänkykin löytyi:

Jääpuikko, kevään airut:

Aurinko on sulattanut hauskoja kuvioita räystääseen:

Villiviini on kaunista talvellakin.

Kylmäkissa ei halunnut edes katsoa takapihalle vaan valitsi lämpimän lepopaikan.

Hylätyt tulppaanit selvisivät hienosti, kun leikkasin niitä reilusti ennen kuin laitoin veteen. Seurana tyyppi, jonkalaisia meillä on joka pöydällä ja nurkassa.

Narsissi näyttää naamansa!

Ja jälkkäriksi impulssileivonnainen - kuten näkyy, kyseessä ei ole ensimmäinen pala :D