Lista-ahdistus

Isäntä on urheasti jatkanut talvilomaviikon listaurakkaansa ja viikon kääntyessä sunnuntaihin on laittamatta enää muutama hassu pala jalkalistaa, sitten olisi kaikki laitettavissa oleva laitettu.

Mutta ei ole listoittaminen herkän mielen puuhaa. Ostamamme listanaulat ovat jotain maanantaikappaleita ja suuri osa katkeaa hakattaessa ja singahtaa minne lie. Ne pätkät, jotka piti liimata muuriin, eivät pysy, koska liima tulisi juuri koveraan saumanpaikkaan. Paljon kärsivällisyyttä on tarvittu ja vähän viskiäkin.

Ahkerat miehet naistenpäivänä

Tänään isäntä nakutti monta metriä jalkalistaa makuuhuoneeseen. Osa listasta piti liimata seinään. Seinät olivat niin kierot, että joihinkin paikkoihin seinän ja listan väliin sai sormenpään tungettua. Toista se olisi itse rakennetussa talossa! Siihen hommaan en tosin rupea, haluan säilyttää järkeni.

Junnu taas rakensi tekniikkalegoansa ja sai traktoriinsa tehtyä moottorin. Siinä on männät ja kaikki. Tosi hieno!

Sitten jurputusta naistenpäivästä jurputtajista. Joidenkin mielestä ei saisi viettää naistenpäivää, ei ystävänpäivää, ei mitään erityistä päivää, koska kyllähän joka päivä voi muistaa ystävää ja naisia ja kaikkia, ei siihen mitään kalenteripäiviä tarvita.

Vietetään vaan joka päivä joulua, Runebergin päivää, uutta vuotta, naistenpäivää, vappua ja kaikkia muitakin erikoispäiviä sameassa harmaassa sekasotkussa. Mikään päivä älköön erottuko toisesta millään tavalla. Onhan kaikki vain kaupallista salajuonta.

Vai olisiko sittenkin kivempi nousta välillä vähän arjen yläpuolelle ja ottaa juhlan aiheeksi vaikkapa nyt tänään meidät ihanat naiset?

Listasavotta jatkuu

Jos joskus ajattelitte alkaa kiinnittämään kattolistoja, voin tähän astisen kokemuksen perusteella suositella muutamaa asiaa: Ostakaa naulapyssy. Tai vaihtoehtoisesti käyttäkää sama rahamäärä suureen määrään alkoholia, jolla voi sitten sumentaa traumaattiset kokemukset mielestä. Me emme tehneet kumpaakaan, vaan pihinä ihmisenä investoin sen sijaan 4,50 euroa tällaiseen apuvälineeseen ja puran pahat muistot intternettiin kaikkien ihmeteltäväksi.

Kyseistä vempelettä käytetään naulan ja vasaran välissä, jolloin kaareva kappale on huomattavasti helpompi naulata kiinni mihin sen ikinä vain haluaakaan kiinnittää. Aluksi koitin käyttää vekottimen tilalla toista naulaa, mutta ne alkoivat vääntyilemään turhan nopeaan tahtiin. Alla olevista kuvista voi päätellä noinkin yksinkertaisen kapineen aiheuttaman eron lopputuloksissa.

 

Luonnolisestikaan tätäkään apuvälinettä ei hankittu kuin vasta puolivälissä urakkaa. Juuri siinä vaiheessa, kun hermot menivät epäsäännöllisen muotoisiin seiniin ja kattoon sekä katkeaviin tai muuten vain jumiin jääviin listanauloihin. Eteinen meni vielä kiukulla, mutta eilen olohuonetta innoissaan aloitettaessa iski todellisuus vastaan ja saimme yhden ainoan listan kiinnitettyä sekä samalla klommotettua. Kattoonkin taisi muutama vastaavan näköinen vekki eksyä emännänjatkoksella lantiosta yhdeksänkymmenen asteen mutkassa taiteillen rystylyönneillä vasaroitaessa. Lopetimme ja päätimme hankkia naulapyssyn.

Tänään sitten pulkkamäen jälkeen käväisin K-Raudassa kääntymässä ja toteamassa, että kyllä ne vain ovat kalliita, naulapyssyt. Yhteen listaan menee kahdesta viiteen naulaa, joten jyvitettäessä edes halvan harrastelijapyssyn kahdensadan euron hinta meidän listoihimme, tulisi hinnaksi noin vitosen per naula. Lisäksi saisimme jälleen uuden vekottimen varastoitavaksi jonnekin kaapin perukoille. Siispä suunnitelma B:n kimppuun ja suippo metallipötkö matkaan. Emme kumpikaan muuten tienneet sen nimeä. Siksi se on nyt vekotin tai kapistus tai mikälie. Sillä naulojen kiinnityskohtien ulkoasu parani siedettävälle tasolle ja homma alkoi tuntumaan hermolevolta aikaisempiin nakutteluihin verrattuna. Kulmat ja  liitoskohdat irvistelevät vieläkin rumasti, mutta ne menevät kieron talon piikkiin.

Bonuksena pääsimme käyttelemään M:n kuviosahaa, jotta saimme listat myös seinien vieressä olevien ilmastointiputkien ja sähköjohtojen kohdille. Ne olivatkin tämän touhun hyvin sujuva osa, jonka tuloksia oli ilo katsella. Sieltä ne tököttävät listan kolosta.

Tämän päivän saldona on lopulta koko matkalta kattolistoitettu olohuone. Enää makuuhuone ja pari pikkuista palaa eteiseen jäljellä. Ehkä tämä tästä.

Rokkenroll!

Kahden vuoden asumisen jälkeen meillä on kattolistat! Ainakin eteisessä. Ja makkarin sekä vessan oviaukoissa on nyt täydelliset reunalistat myöskin. Isäntä on mestari!

Lauantaina käytiin puukaupassa täyttämässä auto ainakin kolmenlaisilla listoilla junnun juhliessa kaverin synttäreitä. Tänään sahailtiin ja kiinniteltiin niitä. Isäntä perfektionistina oli murheen murtama lopputulosta tarkasteltuaan, mutta minä olen riemuissani. Meillä on kattolistoja!

Ennen:

Jälkeen:

Junnusta oli iso apu:

Ensi viikolla lisää!

Ikkunoille kehykset

Tänään oli hiukan heikosta lähtökunnosta huolimatta hyvä päivä. Otimme reilun viikon lattialla maanneet rimat käsittelyyn ja kehystimme ikkunat. Nyt ei ollut pikkumiestä apuna, mutta yhteistyö toimi sujuvasti myös isomman remppakaverin kanssa.

Ikkunaan oli helpompi mittailla listojen pituuksia, koska vanhat rimat olivat peittäneet puuosan omalta alueeltaan ja estäneet karmin tummumisen. Saimme valmiit asemoinnit uusille listoille. Toimintaa helpotti todennäköisesti myös aikaisempi harjoittelu ovien listoilla. Tällä kertaa uskalsin pätkiä useamman pätkän kerralla, enkä jäänyt ihmettelemään mittanauhan kanssa joka välissä. Saha repi välillä aika ikävän näköisesti valkoisen maalin pois sahauskohdan vierestä. Eiköhän ne saa piilotettua jollakin valkoisella maalilla tai pakkelilla.

Yksi ongelmakohta oli olohuoneen ikkunan vasen yläkulma. Rakennusmiehet eivät osanneet aikanaan laittaa ikkunaa suoraan, joten kulma törrötti noin puoli senttimetriä seinästä muiden ollessa niinkuin pitääkin. Ohensin listoja höylällä kyseisen kulman kohdalta, mutta törrötys oli sen verran suurta, ettei sitä saanut kyseisellä tavalla kunnolla peiteltyä. Tyydyimme sitten tarpeeksi hyvään. Ehkä tässä vielä oppii pitämään perfektionisminsa kurissa...

Ikkunoista tuli hienot! Valkoinen lista toimii samalla hauskana kehyksenä maisemalle.

On se vaan kone

Tuo meidän uusi sirkkeli nimittäin. Kokeilin tänään tehdä pikkasen listoja sunnuntaipäivän ratoksi. Remppakaveri niiden perään on kysellyt aina tasaisin väliajoin, joten olikin jo aika tehdä jotain asian eteen. Pikkasen aikaa kesti, että kaikki tarvittavat vääntimet ja muut olivat oikeassa asennossa, mutta sen jälkeen rimojen pätkiminen olikin nautintoa. Stressikäyrä ei värähtänyt ja puu katkesi huomattavasti nopeammin ja tarkemmin kuin vanhalla manuaalisella listasahalla nylkyttäessä. Suosittelen varauksetta, jos hiukankin enemmän joutuu tuollaisia pätkimään.

Nyt on eteisen ovien reuna-aukot peitossa ja näkymä huomattavasti kivempi.

Shoppailua

Lauantaipäivä meni aika lailla kaupungilla. Ihan ensin haettiin K-raudasta tämmöinen peli, joka toivottavasti auttaa huomenna alkavassa listasavotassa. Se oli viimeinen kappale ja hyvin halvennettu.



Ostin myös pikku purkin valkoista kalustemaalia. Voisin nimittäin sutia ainakin koivuisen yöjakkarani, vaaleanpunaisen pikkupöydän parvelta ja vaaleanpunaisen taimenkasvatuslaatikon.

Sitten vietiin kassillinen vaatteita ja jopa yksi jalomielisesti käytöstä luovutettu lelu Konttiin. Tällä kertaa ei katsottu mitään vaihtariksi, kun piti jo mennä eteenpäin.

Seuraava pysäkki oli keskusta. Remppakaveri meni uusimaan garderoobiansa ja minä junnun kanssa Finlaysonin tehtaanmyymälään ja Tiimariin. Silmu-kangasta ei ollut vielä tullut myymälään, vaikka se netissä jo näkyikin. Näytteen näin kuitenkin ja se vaikutti aika passelilta. Puoleen hintaan ostimme heppa-aiheiset kylpypyyhkeen ja pikkupyyhkeen. Meillä ei ole kyllä mitään yhtenäistä pyyhesettiä, kun ostan aina yksittäin hauskoja aiheita.

Tiimarista tuli myös mukaan kassillinen tavaraa. Löysin kivoja ruudunmuotoisia kransseja, jotka näin heti sieluni silmillä olkkarin ikkunassa. Myös sisustyynyt olivat sopivasti alennuksessa. Junnu sai Autot-mukin päiväkotia varten.



Sitten yritin vielä katsoa Stockalta vaasia oksiani varten, mutta ei siellä ollut sopivia. Akateemisesta vielä alekirjatilauspaketti kainaloon ja kotiin.

Eilen kävin vihdoinkin Tampereen Rakennustorilla, joka on rakennustarvikkeiden kirpputori. Siellä oli valtavasti kaikkea! Hanoja, ovia, saranoita, kaakeliuuni, nippelinappelia, vessanpönttöjä... Vanhoja ikkunoita oli tusinoittain, mutta ne olivat pääosin niin suuria, etteivät olisi mahtuneet edes Noteen. Yhden pikku karmin kuitenkin otin mukaan. Sitä ajattelin mahdollisesti makuuhuoneen seinälle sängynpäätyyn. "Hieman" tuunausta se vaatii.



Kun nyt palattiin vanhoihin asioihin, niin näytetään tämäkin. Juniori sai joululahjaksi Autot-kellon. Edellisen Ikea-käynnin tuloksena jatkettiin ripustuksia pienimuotoisella taidenäyttelyllä. Pistin kaksi hänen valitsemaansa piirustusta kehyksiin. Ovat hyviä mm. lastenhuoneeseen, koska kehyksessä ei ole lasia vaan muovi. Se myös keventää kehystä. Tähän asti ovat pysyneet kipsilevyn listanaulassa.



Samaiselta Ikea-reissulta ostetut ripustustangot ovat nyt käytössä ja tykkään niistä kovasti. (Kunpa tuolle vessalle muuten voisi jo tehdä jotain. Vaikka räjäyttää atomeiksi. Kamala.)



Toinen hiukka ärsyttävä paikka on viherhuone.



Kirjahyllyyn tarvitsisi laittaa ainakin yksi hylly lisää, mutta sitä varten pitäisi järjestää tietokoneistus vähän uusiksi, enkä oikein tiedä miten. Nyt ne vain harottavat hyllyllä miten sattuu. (Mutta äänet tulevat nyt stereoiden kautta, kiitos kultaisen remppakaverini.) Kissanlaatikoiden päällä oleva hyllykkö ei myöskään silmää kaunista. Jos tavarat laittaisi edes samannäköisiin laatikoihin, voisi tulla parannusta tilanteeseen.

Ai niin, ostin muuten kirjankin:



Sain siitä taas tuhat ja yksi ideaa joita haluaisin kokeilla mutta joille ei ole ikinä aikaa. Kirja tuli mieleeni siksi, että keksin juuri että noita laatikoita voisi ehkä jollain päällysteellä somistaa vähän samannäköisemmiksi, eikä tarvitsisi hankkia ihan uusia laatikoita.

Karahkan kattoasennus

Tänään oli hyvin onnistunut iltapäivä. Lähdettiin töistä ajoissa, haettiin iso kasa kahdenlevyisiä listoja (ja minulle pari rimaa askartelua varten). Remppakaveri jäi tekemään ruokaa ja käyttämään koirat ulkona, ja minä hain juniorin hoidosta. Käytiin paluumatkalla Lielahdessa kangaskaupassa ja sieltä tarttui mukaan tilkkunen Disney Autot -kangasta. Flashforwardissa näin että tyyny on tehtynä, joten uskon että se joskus valmistuu.



Päivän varsinainen uroteko oli sen puoli vuotta nurkissa seisseen ison oksankarahkan kiinnittäminen vihdoin ruokailutilan kattoon. Nyt meillä oli vaijeria, nipistimiä, koukut katossa, vaijerileikkuri ja auringonpilkut kohdistuneina ja työ saattoi alkaa.





Viikonloppuna päästään sitten sahailemaan ja naulailemaan. Mietimme jonkinlaisen pikkusirkkelin tai muun koneellisen katkaisimen ostamista, ettei mene liikaa rauhoittavia. Pitää tutustua rautakaupan valikoimaan. Minun pitäisi valita olohuoneen verhokangas. Kaupassa oli pimennyskankaitakin, tosin aika tylsän värisiä, ehkä toiselle puolelle voisi ommella jotain piristävämpää. Täytyy tutustua niihinkin ajan kanssa.

Epäonnistunut ostos

Remonttimies sai eilen illalla tekstiviestin, jossa ilmoitettiin toisen "apteekkarinlaatikostomme" saapuneen. Menimme siis tänään töitten jälkeen suoraan Kodin1:n kautta ja haimme paketin.

Kotona paljastui suuri pettymyksen aihe.



Ei tuommoista koloa voi jättää näkyville! Mies lähti ärtyneenä vaihtamaan pakettia, ei taideta tänään keritä koota sitä, plääh.

Jotain ollaan saatu kuitenkin aikaankin, eteisen kattoon laitettiin lista siihen missä korkeus vaihtuu. Naapurin kanssa tuli juttua remontoinnista, heilläkin on kaikki ihan kesken vaikka kaksi vuotta ovat siinä jo asuneet. Kattomaali on ollut vuoden ostettuna ja verhokankaat odottavat kaapissa. Pelottelin hänet omalla kattourakallamme, iso homma tulee heillä olemaan edessä.

Amaryllis kukkii! Kissat eivät ole pudottaneet eivätkä pureskelleet sitä! Otan kuvan seuraavaan päivitykseen. (Saattaa olla kohtalokas päätös.)

Eteisen paneelien listoitus

Eilen aloitettu laatikosto saavutti tänään täyttymyksensä ja näyttää nyt tällaiselta:



Nyt on viikko toipumisaikaa ennen kuin sen kaveri tulee seuraksi.

Tällaiset hauskat matot hankittiin muuten myös samalla:



Kaikki muut matot ovat kotikoneessa pestäviä, mutta näille kelpaa vain pesulan vaahtokylpy. Katsotaan miten pitkään ne meillä pärjäävät. (Niin ja sopivan sohvapöydän etsintä jatkuu... Viimeistään joulun jälkeen pikku ikeapöytä on pakko siirtää muualle :D)

Amaryllis venyy ja paukkuu! Kukka on jo haljennut kahtia. Jännittää hurjasti. Tiputtavatko kissat sen alas juuri kun kukka on aukeamassa? Tarina jatkuu.



Remonttikaverini pisti hihat heilumaan ja muutti eteisen ulkonäön täysin.

Ennen:



Jälkeen:



Ennen:



Jälkeen:





Samasta listasta sopii laittaa vielä eteisen madalletun katon reunaan pätkä, joten sitä ei mene hukkaan juurikaan vaikka kaksi kokonaista listaa ostimmekin.