Muumit naulassa

Keksin laittaa lempikahvimukit naulaan. (Odotan jännityksellä kestääkö tuo naulakko seinässä.) Näyttää kyllä ihan kivalta. Pitää vaan joskus aina muistaa laittaa ne tuosta tiskikoneeseenkin :P

Murut Tammerkoskeen

Olen lukenut kerta toisensa jälkeen juttuja Tampere-kalsareista ja miten kaupunkipöksyjä löytyy nyt muistakin paikoista. Minusta idea on tosi hauska ja tykkään noista väreistä.

Alushousuihin en sortunut (olivat kalliit jos ei lahjaksi aio hankkia) mutta pikku budjettiini sopi Tampere-tiskirätti. Nyt saan pyyhkiä aamupalamurut Tammerkosken kuohuihin.

***

I bought  a wiping cloth with Tampere map on it. There are other Tampere products too, the most famous being men's underwear. They were too expensive for me this time.

Kaksi vuotta, eikä suotta

Kaksi vuotta sitten tulin maalikaupasta sinistä väriä sisältävän pönikän kanssa ja männynväri muuttui sinivalkoiseksi. Niin ainakin pönikän pohjassa olevan tarran päivämäärästä voi päätellä.

Kolmen oven maalaus näytti käyneen voimille ja projekti uuvahti siihen.

Kunnes tänään irrotin seuraavat ovet ja teippasin ja maalasin ne.

Olen sutinut pohjamaalia keittiön kaapinoviin aina kun sutiin on jäänyt jäljelle jotain muusta projektista, ja vähitellen ne ovatkin tulleet pohjamaalatuiksi. Sininen värikään ei ollut kokonaan kuivahtanut tässä tauon aikana, ja pienen vesitilkan avulla se virkistyi käyttökuntoon.

Tässä villi keittiömme:

Eiku se olikin kesy kissamme. Tässä siis:

Oikeanpuoleisin alakaappi on maalattu täysin muista kaapeista telaan jääneellä maalilla ja suojaamatta teippauksin valkoisia raitoja. Onneksi siniset roiskeet lähtivät hyvin märällä rätillä kiiltävästä valkoisesta (jonka olin maalannut joskus paljon aiemmin kiiltävällä jämämaalilla).

Telassa oli niin paljon sinistä että jatkoin vielä toisellekin puolelle. Ja yksi pallukkakin sai väriä.

Pallukoiden kanssa meinasi mennä hermo, kun toisen maalausta varten poistamani kahvan kiinnitysruuvi katosi jonnekin urakan aikana. Mies löysi onneksi toisen vastaavan ruuvin ja saimme pallukan paikoillensa.

***

I finally continued the kitchen painting project which was started two years ago. The rest will be painted in 2015.

Raaka kyökkireview

Ajattelin heti näin aamusta läväyttää lukijan näytölle kaunistelemattomat kuvat keittiön kaappien sisällöstä rankan analyysin kera. Taka-ajatuksena tietenkin bongata itse kuvista kaikki mitä voisin hävittää tai laittaa parempaan järjestykseen.

Ensimmäisenä varsinainen astiakaappi. Tässä ovat kaikki käyttöastiamme. Ylähyllyllä miehen perimä ikivanha kahviastiasto, jota ei käytetä oikeastaan ikinä. Siellä on myös pari viinilasia ja lasinen mehukannu. Kannulla on hyvin harvoin käyttöä, mutta kai ihmisellä pitää olla kannu?

Seuraavalla hyllyllä kahvimukimme, jälkkärikulhot, pari lasista kulhoa, kauha-alunen, pari kirpparilta löytämääni syvää lautasta joita ei ole koskaan käytetty meillä, karahvi sekä miehen kaljatuoppi. Toiseksi alimmalta hyllyltä löytyvät syvät lautaset, lisää mukeja, juomalasit ja näemmä toinen tuoppi. Alimpana ovat ruokalautaset, leipälautaset ja kissojen lautaset.

Kuivauskaapissa on mummin ikivanha (Arabian?) kulho jota emme käytä, jotain vanhoja ruokailuvälineitä ja vesipullo (?!). Alempaa löytyykin sitten vain normaalia kuivatettavaa tavaraa. Peltipurkin luulisi jo kuivuneen, kun sitä on tuossa kuivatettu jo kuukausikaupalla. Sen paikka taitaa olla "kierrätykseen menevät".

Kulmakaappi. Kulmakaapit ovat hanurista. Jos tulisi keittiöremppa, tilalle laitettaisiin jokin pyörivä systeemi. Tilaa on helkkaristi, mutta sitä on tosi vaikea hyödyntää.

Alahyllyllä on isoja säilytysrasioita, iso kahvinkeitin, kertakäyttöastioita, keittokirjateline, hiilihapotuslaite, vohvelirauta, sähkövatkain, tehosekoitin ja maidonlämmitin sekä tarjottimia ja leikkuulauta. Myös raastin jonka otin kuvasta pois.

Ylähyllyllä on joitain värikkäitä Arabian Teema-astioita, kulhoja, läviköitä ja vuokia (joista puolet on varmasti täysin turhia), urheilujuomapulloja (joiden korkit ovat niin tiukkoja, ettei urheileva junnu jaksa niitä avata joten hän käyttää normaalia limpparipulloa), termosmukeja, lasipurkkeja. Purkkeihin voisi varmaan laittaa jotain säilytettävää. Jouluisin niissä onkin karkkeja ja pipareita ja sen tapaista.

Jääkaapin päällä yläkaapissa on piparimuotit, kaulin ja joitain isompia vuokia.

Astiakaapin vasemmalla puolella on kahveja, lautasliinoja, ystävän häälahja joka pitäisi lähettää koska he eivät sitten järjestäneetkään kahvitusta, alempana erinäistä sälää jota tarvitaan tai ei. Näillä hyllyille kerääntyy helposti kuitteja ja ulkomaan seteleitä, yleensä valitettavasti vain ensinmainittuja.

Portaiden viereisessä hyllyssä muroja joita ei oikeastaan kukaan syö kuin joskus ja jouluna, triopsien laatikko (siellä on mm. niiden pikku allas ja ehkä ruokapellettejä), vanhoja konjakki-tai-mitälie-laseja paketoituna, suklaata, keittokirjoja, glögiä, kahvinsuodattimia, pannulappuja korissa (tuossahan se toinen kori on, toisen vein eilen kierrätykseen ja mietin että missäs sen kaveri luuraa...), kahvia, alahyllyllä kissanruokaa.

Astiakaapin oikealla puolella ylähyllyllä avaimia rasiassa, alempana miehen tuliset kastikkeet, keittiöpyyhkeitä, leipäkulho. Kulhon vieressä tyhjä lasipurkki.

Taidanpa painua hommiin...

Designiä vai kierrätystä

Haluaisin laittaa käsisaippuan ja käsitiskiaineen keittiössä katseenkestäviin purkkeihin esille tiskipöydälle.

Googlailin vähän ympäriinsä ja löysin Cult Designin kulmikkaat pumppupullot, jotka saisi sopivalle yhteiselle alustalle. Yhteishinta 50 euroa.


Voisin myös hankkia jotain halpispulloja, ehkä jopa käytettyjä saippua/tiskiainepulloja, ja vaikka sprayata ne valkoisiksi jos tarvis. Hintaa tuskin tulisi montaa euroa.

Milloin tukea suunnittelijoita ja milloin tuunailla itse, siinäpä pulma.

Terveisiä mummille

Virtolainen mummini lämmitti aina kahaveeta mikrossa ja laittoi vaatteet toolin sarjalle roikkumaan.

Etualalla miehelle ostamani Koko-espressomukit, ettei tarvi käyttää sitä pikkuista joulumukia enää.

Päivän saavutukset

Tänään oli kiireinen päivä. Junnu sai viime yönä jonkin vatsakrampin ja nousin 1.01 häntä lohduttelemaan. Onneksi se meni vartissa ohi ja hän nukahti heti, minä taas laitoin unohtuneen astianpesukoneen päälle ja kuuntelin vielä pitkään kuuluuko ai-aita. Aamulla oli ymmärrettävästi vähän tolkku hukassa. Simahdinkin sohvalle vietyäni lapsen kouluun ja koirat lenkille.

Finezzo lungoni jälkeen kaivoin maalit ja telat esille ja päätin laittaa välioven vihdoin kuntoon. Hiiop, nyt se näyttää taas siltä miltä pitääkin.

Kun siinä tuulikaapissa tuhrailin, en voinut olla katsomatta ulko-oven tuhruja. Ei muuta kuin telalla kaunistusta sillekin. Ihan alareunaa en mennyt, se oli ihan musta. Täytyy harkita vakavasti siihen jotain metallista tai vastaavaa suojaa. Tuulikaappi odottaa myös uusia listoja ja uutta maalia seiniin, mutta odottakoot.

Ostin keittiön pöydälle ison palan vahakangasta. Tuo oli nyt paras mitä löysin. Kaikkein paras onnenpotku olisi ollut löytää sitä samaa värikästä mitä meillä pala jo olikin, mutta eipä sitä ollut missään, edes mitään sinnepäin. Otinpa sitten mustavalkoista. Junnu-sotkijalle oma sileä tabletti. Kuvio hyväksyttiin.

Lopun maalin telasta kuivailin taas vanhaan tapaan lipastoon ja myös jotkin keittiön laatikot saivat valkoisen lisäkerroksen. Pitäisi ottaa niskasta kiinni itseänsä ja jatkaa sinisen maalausta. Mahtaako meillä olla sen maalin koodiakaan, jos se kuivahtaa purkkiin?

Uusi peti- ja aamukahvikumppani

Herään aamuisin uuden kumppanin vierestä, ja aamulla kahvini valmistaa vasta tänne muuttanut perheenjäsen.

Miestä en ole kuitenkaan vaihtanut, vaan olemme hankkineet uusia vempeleitä - toivoakseni hyödyllisiä, ja ainakin hauskoja.

Ensimmäinen kaveri on herätysvalo. Tai pikemminkin "Värillinen auringonnnoususimulaatio". Kuulostaa huvittavalta, mutta on oikeasti tosi kiva.

Nimensä tämä Philipsin lamppu on saanut siitä, että vähän ennen kuin herätysaika koittaa, lamppu syttyy punaisena kuin nouseva aurinko. Siitä se sitten kirkastuu ja kellertyy, kunnes paistaa valkoisena kuin aurinko. Samalla alkaa kuulua linnun viserrystä. Minulla lamppu jää vähän liian alas paistaakseen kasvoihin, mutta viserrykseen herää kyllä hyvin, ja sitten voi alkaa tuijottaa loistavaa mollukkaa herätäkseen paremmin. Lamppu hiljenee napautuksella ja herättää uudestaan muutaman minuutin kuluttua. Siihen saa ohjelmoitua kaksi herätysaikaa, vaikkapa viikolle ja lopulle omansa.

Toinen, aivan tuore lisä mikroprosessorikomppaniaan on Nespresso kapselikahvinkeitin mallia Pixie (onpa muuten hitaat sivut!). Limen värisenä. Stockmannilla oli maisteluesittely, johon jouduimme. Kupit juotuamme (ja kieleni poltettuani) kerrottiin myös, että kanta-asiakastarjouksena lähtisi viidesosa hinnasta pois ja valmistaja antaisi vielä 40 euroa lisää rahaa takaisin. Kun esittelijä löysi minulle vielä tuon limen värisen laitteen, en voinut lähteä ilman sitä.

Kapselikahvinkeitin sopii minulle sen takia että 1) juon joskus ja jouluna kupin kahvia, ja tällä saan sen äkkiä 2) kahvi säilyy kapseleissa tuoreena 3) makuja on monia 4) se on niin nätti!

Disklaimeri: vaikka niin tykkäisinkin, että minulle läheteltäisiin kaikkia kivoja tuotteita joita saisin ilmaiseksi kokeilla, niin nämä jouduin ostamaan kyllä omilla pennosillani.

Juuri sopivat purkit

Olen etsinyt säilytyspurkkeja keittiön kuivakaappiin. Erilaiset jauhopussit ja kartonkiaskit eivät näytä siisteiltä. Kriteerini ovat olleet 1) kantikas 2) pinottava. Yllättävän vaikeaa! Meillä on ollut, ja on vieläkin pari, Orthexin soikion muotoisia taloustölkkejä, joissa on kiertäen avattava reikä, mutta niitä ei ole voinut pinota. Pyöreitä rasioita on vaikka muille jakaa, mutta ne eivät käytä tilaa optimaalisesti.

Vihdoin löysin Kodin ykkösestä nämä:

Pinottavat, kantikkaat, kirkkaat ja valkoiset. Sopivat koot: puoli litraa ja litra. Ja mikä parasta: made in finland!

Varastettu idea venyttää hyllyä

Näin jossain blogissa hyvän idean miten kuivauskaappiin saa lisätilaa. Anteeksi, en ottanut ideoijaa ylös. (Muokkaus: täällä se on!) Tällä tavoin sitä kuitenkin tulee:

En nyt tarkoita sitä päivänselvää mutta yllättävän hankalaa juttua, että kuivaushylly kannattaa tyhjentää aika ajoin. (Meillä ainakin sinne kertyy kummasti kaikkea kuivatettavaa, joka on unohtanut missä se oikeasti asuu.) Hyllynaluskorin kiinnittäminen kaappiin tarjoaa kätevän paikan kuivatella jotain pieniä märkiä esineitä. Minä laitoin tuonne juomapullot korkkeineen.

Muutakin luopumista

Viikonlopun suunnitelmissa oli päästä jonkin verran turhasta eroon. Olinkin juuri sitä tekemässä, kun kävi tämä hiiriepisodi :(

Aivan mahalaskuksi ei karsiminen jäänyt, vaan löysin paljon joutavaa kaapintäytettä.

Keittiövälinelaatikko oli organisatorinen katastrofi. Nyt se odottaa vain parin laatikonjakajan hankkimista.

Pois!

Kävin läpi myös pohjattoman kulmakaapin, josta löytyi mm. liian monta valkoista kulhoa, söpö oranssi retrorasia jonka kanssa olisi tehnyt mieli mennä eväsretkelle ("Se on vain muovipurkki!!1", sanoin itselleni varsin topakasti) ja liian pieniä piirakkavuokia. Meillä tehdään aina isoja piirakoita kun tehdään.

Kaivoin yläkaapista korin, jossa oli milloinkahan-tätä-on-viimeksi-käytetty-vedenkeitin ja duplikaattisähkövatkain, ne saivat lähtöpassit.

Siirsin yläkaappiin muutamia hyvin harvoin tarvittavia tavaroita kulmakaapista, jonne ilmaantui jotenkin tyhjä takakulma. Sain sinne kertakäyttöastioita sisältävän laatikon, joka ei enää mahtunut ylös. Milloin ihmiset käyttävät kertakäyttöastioita? Nuo säästettiin juhlistamme, "jos joskus tarvitsee". Emme ole tarvinneet, kun ei ole nuotioretkillä käyty.

Junnun paitakorista löytyi vielä pieneksi jääneitä vaatteita. Nyt on piippu ladattu ja täräytän satsin kiertoon!

Näin saumakynäilet JA säilytät hermosi

Jatkettiin anoppilassa erittäin pitkäkestoista projektia nimeltä keittiön laattojen saumojen väritys valkoisiksi. Alku oli aikamoista tuherrusta, kunnes keksin miten homman saa etenemään ilman että tekee mieli heittää tussilla vesilintua. Mainoksissahan kauniit naiset vetävät saumoihin tasaista valkeaa viivaa ja tsing, keittiö on kuin uusi. Näin se ei valitettavasti aina mene oikeassa elämässä.

Käytössä olevat tussit olivat allaolevaa merkkiä.

No niin, ja sitten siihen hermojensäästämisosuuteen.

1. Älä kuvittelekaan, että tussista tulisi tasaista valkeaa viivaa pidempään kuin 5 cm. Sitä ei tule. 3 cm:kin voi olla saavutus.

2. Ravista tussia kunnolla ennen piirtämistä ja piirtämisen aikana. 3-5 cm välein.

3. Ravistamisen jälkeen pumppaa kärki kosteaksi. Edelleen samoin 3-5 cm välein.

Tadaa, homma etenee hitaasti mutta kuitenkin. Ja tunnin päästä toinen kerros päälle.

Lisäys: sain tietooni, että saumakynä toimii parhaiten kaakelimaalattujen saumojen viimeistelyyn. Ylläolevaan hommaan parempi tuote olisi Saumafix http://www.pintanikkarit.fi/kauppa/index.php?tid=352
Olisikin hyvä päästä kokeilemaan tuota.

Ostoslistapidike

Kauppalista kannattaisi olla keittiössä esillä, mieluiten lähellä jääkaappia. Meidän lista on ollut aivan väärässä paikassa. Ennen kauppaan lähtöä lappupinkka on kaivettu esille ja alettu miettiä mitä nyt tarvitaan. Tämäkin on toiminut mutta on ollut vähän turhan monimutkaista.

Nyt olen saanut ostoslistan siihen mihin se kuuluukin, jääkaapin oveen.

Minun ei edes tarvinnut liimailla mitään. Nipistin tarttuu supermagneettiin ja magneetti taas oveen.

Magneetteja hankittiin aivan eri tarkoitukseen, mutta siitä lisää seuraavassa...

Voi ei, taas idea

Olen taas saanut idean. Mies ei ole ihan vielä ostanut tätä. Mutta se on tosi hyvä idea.

Meillä, kuten monessa muussakin paikassa, on sohva, musiikinkuunteluvehkeet, Wiit ja sen sellaiset olohuoneessa. Sen viereisessä "välihuoneessa" on ruokapöytä, joka ei ole ruokapöytäkäytössä vaan sen päällä on epämiellyttävää romua. Syömme kolmistaan aina keittiön baaripöydän ääressä, ja siinä tehdään kaikkea muutakin. Istun hyvin harvoin sohvalla muuten kuin elokuvaa katsoessani.

Olemme siis osoittautuneet pöydänääressäistujaihmisiksi.

Meiltä vain puuttuu iso hyvä pöytä.

Ideani kuuluu näin: siirretään viihde-elektroniikat sohvineen välihuoneeseen, joka on sopivan pimeä koppero. Laitetaan valoisaan olohuoneeseen keskelle iso ruokapöytä. Keittiön baaripöytälevyn voi poistaa käytöstä.

Eikö kuulostakin mahtavalta?!

Kakkoslaatua?

Meille hankittiin muistaakseni ennen toissajoulua Iittalan Aino-lasien sarja. Niistä maksettiin ykköslaadun hinta ja niitä ostettiin useammalla kerralla.

Tältä suurin osa näyttää nyt:

Melkein jok'ikisessä lasissa on kolo.

Halpislasit ovat kestäneet vuosikaudet, nämä murenevat käsiin. Fail.

Tiskikaapin päivitys

Isännän ollessa päivittämässä kuontaloaan minä päivitin tiskikaappia. Kaappiraukalla on jo vähän liikaa vuosia niskassaan, mutta ehkä se kestää vielä jokusen aikaa.

Kiinnitin uuden roskaämpärikiskon ja järjestin muut tavarat paremmin. Isäntä ruuvasi palattuaan vielä kutistetun bioastian kaapinoveen. Kokeillaan nyt tätä settiä ja sen toimivuutta.

Tiskikaappi

Meillä on pieni vanha tiskikaappi, joka on vieläpä hankalan muotoinen ja täynnä putkia. Sinne pitäisi jotenkin järjestää roskis, bioroskis, pahvit, metallit, lasit, pullot, paristot, tiskiaineet. Olisi kiva kirjoittaa nyt tähän että olen keksinyt ratkaisun, mutta niin hyvin eivät asiat ole.

Nyt:

Kävin tänään Ikeassa katsomassa roskislaatikoita.

Useimmissa mallikeittiöissä kierrätys oli järjestetty erittäin fiksusti vetolaatikkoon, ja joissakin isoissa keittiöissä laatikko oli myös erittäin suuri ja mahdollisti monipuolisen lajittelun.

Löytyi yksi pikkuinenkin tiskikaappi.

Kaikenlaista ämpäriä ja pönttöä löytyy, mutta mikä meidän kaapin saa järjestykseen...?

Ideanraakileeni menee näin:

 Tässä toteutuksessa vain roskisrata on keskellä kaappia eli molemmat ovet pitäisi avata jos haluaa vetää sangot ulos. Mutta jos sangot olisivat keskellä, vasemmalle jäävään tilaan pääsisi paremmin käsiksi. Tiskikoneen letku menee just hankalasti vinottain tilan läpi niin ettei sinne saa edes kunnon hyllyjä. Hankalaa!

Keittiön seinä

No niin, nyt siihen isompaan projektiin, joka saatiin valmiiksi vain vähäisin vammoin

Lähtötilanne:

Tämä ihana (not) hyllykkö oli täällä muuttaessamme. Taisi kuulua joka asunnon vakiovarustukseen.

Otimme hyllykön irti, ja takaa paljastui haulikkoammunnan sm-kisojen voittotulos. Joka reiässä oli muovinen tulppa, jotka kitkutimme irti. Itse luovutin toisen jälkeen, kun pihdit nappasivat palan kädestäni.

Parin pakkelikerroksen, hiomisen ja maalikerroksien jälkeen näyttää jo paljon paremmalta.

 Joillekin hyllykkö tuntui kelpaavan paremmin kuin hyvin. Missä taso, siinä kissa.

Isäntä on oppinut jo oikein hyvinkin asentamaan kaikkia kotiin tuomiani ikea-kalusteita <3

Tässä valmis asennusurakka! Kuvasta saamme aasinsillan seuraavaan aiheeseen...