Näytetään tekstit, joissa on tunniste sairastaminen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste sairastaminen. Näytä kaikki tekstit

tiistai 11. huhtikuuta 2017

Nostalgiaa

Niinhän siinä sitten kävi, että flunssa kaatoi minut sängynpohjalle. Tylsää!!!! Sängystä hoipun välillä seinistä kiinni pitäen sohvalle tietokoneen ääreen. Kirjaa en jaksa lukea, mutta onneksi on Areena, Katsomo ja Ruutu... Niistä löytyy katsottavaa vaikka kuinka paljon, vaikka puutarhaohjelmia ei löydykään...
te
Iltasanomista löysin jutun, että Ylen Areenaan olisi lisätty lapsuuteni suosikkiohjelma Tankki täyteen. Sitä katsellen saa päivänsä kulumaan... Sitä etsiessä löysin jotain muuta, jotain vielä parempaa... Vaikka täytyy myöntää, että nuorena en tästä tv-versiosta tykännytkään. Silloin ajattelin, että käsikirjoitus on liian lyhennelty ja tapahtumia yhdistelty väärin.

Ai, mitä löysin... Käypä kurkkaamassa täällä ;)

Nyt olen katsonut jo 2 jaksoa ja löydän sieltä paljon hauskoja yksityiskohtia, sellaisia mihin ei kiinnittänyt lapsena huomiota. Tykkään erityisesti äidin näyttelijästä, mutta jotenkin en osaa edelleenkään mieltää Erkki Saarelaa isäksi, vaikka hänellä onkin oikeanlaiset isän silmät...

'Inspire Salmon', siemenestä kasvatettu
Jos et avannut linkkiä, niin puhun Anni Polvan Tiina-kirjoista tehdystä tv-sarjasta. Sen löysin Areenasta. Itselleni Tiina-kirjat olivat hyvin rakkaita ja aikuisiällä keräsinkin koko sarjan itselleni. Ei niitä kauhean montaa tarvinnut hankkia, koska alkupään kirjat olivat äidin vanhoja, sitten sain itse niitä synttäri- ja joululahjoina ja muutaman sain siskolta (hän oli saanut ne lahjana). Tässä pitäisi olla kuvituskuvana Tiina-kirjarivi, mutta enpä jaksa raahautua yläkertaan, joten laitetaan tähän kuva pelargonista :)

'Border Appleblossom', siemenestä kasvatettu

lauantai 13. syyskuuta 2014

Ajanvietettä

Ajanvietettä tarvitaan ja paljon, nyt juuri, tällä hetkellä. Olen sairaalassa, säteilen, minut on eristetty, kukaan ei tule huoneeseeni, hoitajatkin kurkkivat ovelta ja kyselevät vointia. Siinä ei todellakaan ole mitään vikaa, vielä ei edes tylsistyminen uhkaa.

Kun tulin sairaalaan, mukanani oli iso kestokassillinen lankoja, pari kirjaa, aikakauslehti, ristikkolehti, 2 käsityökirjaa ja mikä parasta tietokone nettiyhteydellä. Pääsen ulkomaailmaan, vaikka en saakaan poistua huoneestani eteistä pidemmälle. Heti tultuani sisustin huonettani uudelleen. Siirsin nojatuolin pois  nurkasta keskemmälle huonetta ja käänsin sen niin, että voin katsella ikkunasta ulos. Nostaa jalat ikkunalaudalle, tarkkailla liikennettä ja neuloa. Ja taustamusiikista vastaa Spotify. Ei paha ollenkaan...

Tarkkailemassa...

Huoneen sisälläkin on jotain kiinnostavaa seurattavaa. Sinne on asennettu 2 säteilymittaria eli pääsen itsekin seuraamaan omaa säteilyäni. Ja kyllä, olen säteilevä!!!!


Kuva on otettu siten, että seison noin metrin päässä laitteesta ja säteilyä on runsaasti. Mutta on se laskenutkin jo paljon. Eilen säteily samalta etäisyydeltä oli yli 140. Kotiin pääsen, kun säteily on laskenut alle 15, siis metrin päästä mitattuna. Ensimmäinen virallinen mittaus tehdään vasta huomenna...

Hauska huomata, että rakennusmiehillä on tänäänkin (lauantaina) työpäivä. Ainakin kuvassa näkyvä nosturi nosti seinäelementtiä ilmaan. Saas nähdä, pääsenkö nyt näkemään, kun nosturinkuljettaja kipuaa alas tornistaan. 6 vuotta sitten en nähnyt, vaikka kuinka tarkkaan yritin seurata.

Hauska sattumus tältä aamulta: Taksi pysähtyy keskellä ajoväylää ja kuski nousee autosta, kiertää auton ja työntää päänsä "lähes" pensaaseen ja kaivelee. Minä tietysti katson tarkkaan, että mitä hän kaivelee, jotain huumekätköä vai mitä. Kuski suoristuu ja heittää jotain suuhunsa. Silloin tajuan - kuski pysähtyi syömään tyrnejä... Loistavatkin kauniin oransseina tänne kahdeksanteen kerrokseen asti.

Upea auringonnousu, vaikka se ei kuvassa näykään
Ainoa asia, mikä minua oikeasti harmittaa, on tuo ihana auringonpaiste. Miten mukavaa olisikaan puuhastella pihalla juuri nyt... Mutta onneksi saan sairaslomaa tämän säteilytyksen jälkeen, niin sitten voin parin viikon ajan puuhastella pihamaalla, sitä odotellessa...

Aurinkoista viikonloppua!!!!!

lauantai 15. maaliskuuta 2014

Vihertää...

Mennyt viikko on ollut rankka ja raskas, kuten arvata saattaa. Koko viikon olen ollut töissä, mutta vaikeaa oli. Minä en aktiivisesti ajatellut syöpää, mutta alitajunta prosessoi sitä kaiken aikaa. Oletan näin, koska kaikki keskittymistä vaativa ajatustyö oli hankalaa, sanoinkin usein, että aivoni eivät nyt toimi. Iltaisin olin rättiväsynyt, istuin/ makasin sohvalla ja katselin tietokoneen ruudulta tv-ohjelmia. Kaikki toiminta, missä ei tarvinnut ajatella oli hyvä juttu. Neulominen ei huvittanut, ei lukeminen, ei koti, ei kylväminen, ei taimien hoito, ei yhtään mikään. Se on huolestuttavaa, mutta mielestäni myös ymmärrettävää edellisen viikon shokin jälkeen, joten annoin itselleni luvan vain olla. Ja hyvä niin, koska nyt lauantaina maailma näyttää jo vähän kirkkaammalta, vaikka aurinko ei paistakaan ja maailma on valkoisenaan takatalvea.

Alkuviikosta pakotin itseni tekemään kylvösuunnitelman mukaisia kylvöjä: apinankukkaa, kahta kärhöä, reunuspäivänkakkaraa ja kultanarsissia. Reunuspäivänkakkara iti todella nopeasti, vaikka en vielä ehtinytkään viemään sitä kylmään kuten ohjeissa käskettiin. Edellisen viikon tupakka- ja hämähäkkikylvöjen itämisen ohitin olan kohautuksella, en jaksanut innostua. En vaikka, hämähäkkikukkia pidetään vaikeasti itävinä. Mutta loppuviikkoa kohden mieli kirkastui, kun muihinkin kylvöastioihin ilmestyi vihreää. Edellisten lisäksi vihreää näkyy samettikukissa, lobeliassa, basilikoissa, tulisalviassa, kukontöyhtöissä, verbenassa, ahkeraliisoissa ja verenpisarassa.

Basilika

Lobelia

Mielenpiristymiseen vaikuttaa varmasti sekin, että sain puhelun Helsingistä, että koska haluaisin tulla lisätutkimuksiin. Kalenteriin katsomatta vastasin, että mahdollisimman pian tietenkin. Viikon kuluttua menen. Rankka rupeama tiedossa, kun ensimmäisellä viikolla joudun neljänä päivänä käymään sairaalassa. Maanantaina pitää vielä soittaa sairaalaan ja varmistaa, pystynkö menemään loppupäiväksi töihin. Ainakin tarvitsen sairaslomalapun tutkimuksille, koska työehtosopimuksen mukaan pelkkä tutkimusmääräys ei riitä. Huhtikuun alkupuolella kuulen sitten tulokset, että missä ja kuinka paljon etäpesäkkeitä on. Sen jälkeen selviää myös jatkotoimenpiteet. Odottavan aika on liian pitkä...