Tänään olen onnellinen...

Aurinko paistoi ihanan lämpimästi, leikkasin ensimmäisen kerran tänä kesänä nurmikon. Sain jopa vedettyä itse ruohonleikkurin käyntiin. Talven jälkeen se on joskus melko haastavaa, useimmiten ensikäynnistyksen on tehnyt isäni, joskus Naapuri, tänä vuonna minä itse :)

Lämmön lisääntyessä kukat availevat nuppujaan...

Ensimmäinen tulppaani kukassa

Viime syksynä istutin useampia tulppaaneja kukkapenkkeihin. Hyvin ovat lähteneet kasvuun, mutta ensimmäisenä kukkaan ehti tämä parin kaverinsa kanssa. Ovat joskus karanneet jostain, minä en ole heitä istuttanut, mutta sieltä vaan keskeltä nurmikkoa nousevat. Kerran yritin heitä kaivaa ylös ja siirtää soveliaampaan paikkaan, niin en löytänyt sipulia lainkaan, niin oli syvällä. Joten saivat jäädä paikoilleen. Tänäänkin kiersin heidät ruohonleikkurilla. Saavat kukkia rauhassa, mutta myöhemmin ajan tylysti heidän yli.

Parvitulppaani. Ainoa tulppaani, josta todella tykkään

Lisää narsisseja aloittelemassa kukintaansa. Viime syksynä istutin 6 eri lajiketta, joista 5 oli kuvallinen pakkaus. Kuvat olen säilyttänyt, mutta silti en tunnista tätä, enkä seuraavaa vielä ihan varmasti

Narsissi 'Mondragon' 

Narsissi 'Waltz'

Kunhan kaikki uudet lajikkeet aloittavat kukintansa, niin sitten tunnistaminen on helppoa. Miksihän ei tule piirrettyä tarkkaa karttaa istutuksista, niin tietäisi aina, missä on mitäkin.

Uusi tuttavuus, Assyrian pikarililja

Sitten ensimmäisiä perennankukkia:

Rönsyansikka

Nupuillaan oleva pikkusydän

Pikkutalvio

Ai miksi olen tänään onnellinen ? Sain aamupäivällä kuulla lääkäriltä, että olen selättänyt syövän ja sain terveen paperit. Iso kivi vierähti sydämeltäni.

Aurinkoa, valoa ja terveyttä meille kaikille!!!!

6 kuvaa kesästä

Sain Betweeniltä Rikkaruohoelämää -blogista haasteen esitellä 6 kuvaa viime kesältä. Ajattelin, että voi olla vaikea valinta, mutta ei se sitten ollutkaan. Kuvia on paljon, mutta vain muutama nousi ylitse muiden...

Kesäkuinen uima-allas

Kyllä kasvihuone oli koko kesän kohokohta. Yhtään ei haitannut, että se valmistui vasta heinäkuussa. Ensi keväänä sitten... Olen yrittänyt opiskella Inger Palmstiernan kirjaa Unelmien kasvihuone, jotta osaan keväällä hyödyntää kasvihuoneen tarjoamat mahdollisuudet.

Vielä on tilaa...

Kukkapenkki syntyi vähän vahingossa, koska en oikein tiennyt mihin kärrään kaikki savet kasvihuoneen pohjalta. Niinpä toin ne etupihalle ja tein kukkapenkin. Tässä kuvassa valtava taimimäärä näyttääkin todella pieneltä ja niitä olikin liian vähän!!!!!

Koristetupakka

Koristetupakkaa oli edellisessä kuvassa taustalla. Pieninä ne istutin saveen ja mietin, että mitäköhän näistä tulee. Tuli aivan ihania, huumaavalta tuoksuvia, metrin korkuisia kukkivia kasveja. Näitä kasvatan varmasti lisää...

Verenpisara 'Alwin'

Äidilläni on vuosia ollut puna-valkoinen riippuva verenpisara talon sisäpihalla roikkumassa. Se on ollut todella kaunis, ja tänä vuonna minulla oli itsellänikin verenpisara. Ja peräti pienestä viiden sentin korkuisesta pistokkaasta kasvatettu :)

Parvitulppaanit toukokuussa

Aina yhtä kaunis parvitulppaani, johon olen tutustunut vasta tällä pihalla. Toivottavasti saan sen viihtymään täällä...

Minä en haasta ketään mukaan, mutta jokainen, jota haaste kiinnostaa, voi ottaa siitä kopin.

Onneksi nyt ollaan jo marraskuun lopulla, ensimmäisiin kylvöihin on aikaa enää reilu kuukausi... Piristääkseni itseäni ja nopeuttaakseni kevään saapumista olen katsonut YouTubesta Monty Don ohjelmaa Gardeners' World 2014. Ainoa miinuspuoli on suomenkielen puute, mutta yllättävän hyvin tällainen kielipuolikin sitä ymmärtää... Suosittelen katsomaan, koska telkkarin puutarhaohjelmat alkavat vasta keväällä.

Rentouttavaa viikonloppua!!!!!

Kevätkuvia

Tänään kävin ensimmäistä kertaa sairaalassa Helsingissä, piti antaa verinäyte ja hakea piikki. Huomenna on taas piikkipäivä, mutta sen saan onneksi täällä paikallisessa terveyskeskuksessa, ettei tarvitse yhden pistoksen takia ajaa 100 kilometria ja olla puolta päivää pois töistä. Niin paljon jännitin tätä päivää, että viime yönä jäi unet vähiin. Mutta muuten minusta alkaa tuntumaan, että elämä on voittamassa. Eilen sunnuntaina tuli sellainen olo, että haluaisin lähteä kävelylle, ulkoilemaan. Sää ei ollut kovin suosiollinen, mutta onneksi eräs ihana ystävä ei myöskään pelännyt sadetta ja hänen kanssaan teimme tunnin lenkin. Mutta se fiilis, kun on jaksanut nousta sohvalta ja lähteä liikkeelle... Se fiilis auttoi jaksamaan tämänkin päivän, vaikka olo olikin zombimaisen väsynyt...

Haluan kiittää teitä ihanat blogiystäväni tuestanne, samoin kuin lähipiiriäni, koska te olette auttaneet minua jaksamaan nämä kaikkein raskaimmat viikot.

Tänään taas kiertelin puutarhassa. Muutaman koivunrisun poimin kukkapenkistä, viimevuotisten ananaskirsikoiden varret katkoin ja vein kompostiin. Muuten vain ihailin auringonpaistetta ja kuvasin kevään edistymistä.

Se ihka ensimmäinen scilla...

Parvitulppaanin alkuja

Näihin parvitulppaaneihin olen todella ihastunut, vaikken muuten niin tulppaaneista välitäkään puutarhakasvina. Mutta näiden herkkään, pienen kukkaan olen ihastunut niin paljon, että olen ruvennut miettimään muidenkin kasvitieteellisten tulppaanien hankkimista. Vielä viime keväänä parvitulppaanini kasvoivat kivikossa saunamökin nurkalla, mutta viimekesäisen salaojaremontin tieltä kaivoin sipulit ylös. Kesän ne viettivät laatikossa autokatoksessa ja syksyllä tökin ne takaisin maahan, tällä kertaa kosteaan multa-savisekoitukseen. Mitenhän ne selviävät talvesta ??? Mutta hyvin ovat selvinneet, nyt vain kukintaa odotellessa...

Sisällä kylvöjen määrä kasvaa, eikä vielä ole yhtään hyötykasvin siementä päässyt multaan. Silti piti jo hakea kasvatushylly saunamökistä lisätilaksi...

Tämän viikon kylvösuunnitelmassa lukee jo ensimmäiset hyötykasvit eli parsakaali, lehtikaali ja sokerimaissi. Mihinkähän nekin mahtuvat, kun alahyllyn kukkaset pitäisi koulia ja jääkaapissa olevat kylmäkäsitellyt siemenet kylvää... Täytyy varmaan osa taimista siirtää saunamökin viileyteen karaistumaan, mutta onko + 10 astetta liian viileää taimille ?

Pölyttäjiä kaivataan

Viikonloppu vierähti mukavasti vanhempien luona. Kiinnostavaa oli sielläkin tehdä pihakierros ja huomata kuinka paljon pidemmällä kevät on 100 kilometriä lännempänä. Omissa pihakoivuissa ei ole vielä lehtiäkään, narsissit ja parvitulppaanit sentään kukkivat.

Mutta iloinen yllätys oli äsken tehdyllä pihakierroksella. Valko- ja punaherukka sekä karviainen, niissä oli jo nuppuja. Lehdet olivat vielä minimaalisen pienet, mutta niin vaan oli kukkanupputerttuja näkyvissä. Kunpa nyt vaan sää lämpenisi ja pölyttäjät lähtisivät liikkeelle. Ongelmana on tietysti se, että marjapensaiden lähellä ei ole mitään houkutuskasveja. Nyt pitäisikin ruveta katselemaan perenna- ja kesäkukkakirjoja, josko löytyisi joku tuoksuva, pölyttäjiä houkutteleva laji marjapensaiden lähelle. Hyviä vinkkejä otetaan vastaan....