Kissanhiekan desinfiointia ja muuta pikkupuuhastelua

Täh, oli äitini kommentti, kun kerroin keittäneeni kissanhiekkaa. "Oletko ihan terve, vai pitääkö soittaa valkotakkiset ?" Täytyyhän se joskus desinfioida se hiekkakin, etteivät kasvitaudit leviä. Sen verran on työlästä puuhaa, että en tee sitä jokaisen käyttökerran jälkeen. Nämä hiekat ovat olleet jo ainakin vuoden, ellei jopa kaksi käytössä. Oli siis jo aika...

Ja kun kissanhiekka oli desinfioitu ja jäähtynyt, niin johan siihen piti tökkiä pelargonin pistokkaita juurtumaan... Eli leikkasin sitten pelargonit... Osa oli hyvinkin pitkiä honkkeleita, kuten esim. 'Emma från Bengtbo', metri vartta ja muutama lehti latvassa. Osa taas oli niin kauniin tuuheita, että heille en tehnyt mitään. Joka tapauksessa nyt on lattialla lämpömaton päällä 52 pistokasta juurtumassa... Työkaverini kysyikin, kun hehkutin pistokkaita Facebookissa, että aionko perustaa kauppapuutarhan. No en sentään, mutta tälle pihalle mahtuu paljon kukkia ja ehkäpä osan voisi vaihtaa uusiin ihanuuksiin...

Sitten siirsin siemenestä kasvatetut pelargonit, sinisalviat, ahkeraliisat, hopeavitjat ja daaliat multaan. Pelargonit olin idättänyt lautalla ja vasta itäneet siemenet siirsin kissanhiekkaan, muut siemenet olin kylvänyt suoraan tuohon kissanhiekkaan. Tänä vuonna kissanhiekkakylvöt onnistuivat hyvin, viime vuonna ne eivät onnistuneet (vai oliko vika siemenissä ?) Sinisalvian ja ahkeraliisan siemenet ovat itsekerättyjä, muut olivat ostosiemeniä....

Pikkupetuniat on koulittu jo ennen lomalle lähtöä, mutta tässä kuva heistäkin. Suurimmat taimet koulin yksitellen, mutta pienimmät nippuina. Aika monta on niitäkin, mutta onneksi ainakin äiti ja sisko suostuvat ottamaan ylimääräisiä taimia vastaan :)

Pikkupetunioita

Seemnemaailman petuniat ovat itäneet loman aikana, ja tänään löysin alalokeroon kylvetyistä esikoista pienen vihreän piipan.

Hörselöpetunioita ja kerrottua esikkoa

 Lautalle ennen lomaa laitetut tomaatin siemenet olivat myös itäneet hienosti. Siemenet olivat itsekerättyjä, joten epäilin niiden itävyyttä. Turhaan epäilin, kaikki itivät, joten nyt näitä herkkuja on 7 jokaista (yhteensä 21 kpl) ja nyt on lautalla Tallinnasta hankitut tomaatin siemenet, samoin kuin siemenkirjeestä saadut siemenet eli yhteensä 7 lajiketta... Eihän mun kasvihuoneeseen mahdu noin paljon... No, vielä en tiedä, selviävätkö kaikki hengissä aikuiseksi, satoatuottavaksi kasviksi...

Gregori Altait, Indigo Applet ja Pink Tigerit

Paprikat oli tarkoitus myös siirtää isompiin ruukkuihin, mutta ruukut on kasvihuoneessa ja ovi jäässä. On joko odotettava tai sitten tiskattava käytettyjä ruukkuja. Jäin ainakin vielä odottavalle kannalle...

Paprikat

Sitten olen taistellut kirvoja vastaan, yök!!!! Joka ainoassa verenpisarassa oli kirvoja!!!!

Nuppuja ja kirvoja

Lisää kirvoja

Kirvat saivat mäntysuopasuikutuksen ja multaan tökin Provado-puikkoja. Kasvit jätin vielä pesuhuoneeseen karanteeniin, katsotaan tarvitsevatko uuden suihkutuksen ennenkuin Provado-puikot vaikuttavat.

Olisi ihana vielä jatkaa puutarhurointia, mutta huomenna on työpäivä, joten pitänee kaivaa kalenteri esiin ja ruveta suunnittelemaan tulevaa työviikkoa. Vain reilu 3 kuukautta ja sitten alkaakin jo kesäloma...

Lisää valoa, lisää kasveja...

Pari viikkoa sitten tilasin Biltemasta lisää valaisimia. Olisin tilannut 3 tai ehkä jopa 5, mutta nämä valaisimet olivat vähissä, verkkokaupan varastossa vain 2 kappaletta. Helsingin, eikä Espoon myymälässä ei ollut ainuttakaan.

Valaisimet hain tiistaina postista, mutta vasta tänään rupesin availemaan pakettia. Aikamoinen helinä kuului...

Ensimmäisen valaisimen loisteputki oli säpäleinä. Kirosinko ? Itse asiassa en, koska noilla putkilla ei ole merkitystä. Olen vaihtanut ne heti päivänvaloputkiksi. Toivoin vain, että itse valaisin toimii ja toimiihan se :) En muuten aio edes valittaa Biltemalle asiasta.

Toisen uuden valaisimen virittelin roikkumaan kirjahyllystä. Laitoin ensin laudat ylimmälle hyllylle sarviksi ja niihin virittelin valon. Sen alle pääsi suurempia pelargoneja, sinisarja ja pasuunakukat sekä perjantaina ostetut pistokkaat.

Katselin hiukan epäillen talvetettuja verenpisaroita. En olivat ihan kuivahtaneita :( Karsin kuivia lehtiä ja oksia pois ja kyllä, niissä oli elämää :)

Raakut pääsivät keittiöön verhotankoon viritetyn valaisimen alle.

Huh, nyt jo rupeaa olemaan tasot täynnä ja saunamökissä on vieläkin pelargoneja talvehtimassa. Siellä on vielä nimettömiä tusinatavaraa olevia kasveja. Ajattelin, etten tuokaan heitä sisälle, vaan vien aikanaan suoraan kasvihuoneeseen. Kaikki ei vaan mahdu tänne, kun kohta pitäisi aloittaa taimien kouliminen ja lisää siemeniäkin laitan multaan parin viikon päästä aikas paljon... Mopo meni jo kauan sitten...

Pistokasostoksilla

Eilen löysin Facebookin Piha ja puutarha-ryhmästä tiedon, että Plantagenissa on taas pistokkaita tarjolla. Sinne siis heti töiden jälkeen...

Ja olihan niitä, kokonainen rullakollinen... Hiukan olivat vaihtaneet pelargonivalikoimaa, esim. 'Appleblossom rosebud'ia, josta oma pelargoni-innostukseni on alkanut, ei ollut tarjolla.

Ei sieltä tarvinnut tyhjin käsin poistua... Ihme olisi ollut, jos olisi tarvinnut. Pelargoneista ostin itselleni lajikkeet 'Contrast' ja 'Lasse'. Isoäidilleni vien kirjavalehtisen 'A Happy Thought'n ja Drottning Ingrid'in. 'Prins Nikolaj' oli mainittu rullakossa, mutta sitä en kuitenkaan löytänyt. Hänet olisin hankkinut, koska pari vuotta sitten hankitun pistokkaan olen onnistunut tappamaan.

Pelargonin pistokkaat

 Verenpisarani ovat niin huononnäköisiä, että olisi varmasti ollut järkevää hankkia kokonaan uudet taimet. Mutta josko ne kuitenkin olisivat hengissä, kokeilen tuoda heidät viikonlopun aikana sisälle. Ostin muutaman pystykasvuisen verenpisaran pistokkaan, joista ajattelin kokeilla kasvattaa rungollisen. Onnistunkohan ?

Petunian pistokkaita on ollut useana vuonna myynnissä, mutta nyt oli myös verbenaa, keskipäivänkukkaa (en ole nimestä ihan satavarma) ja lumihiutaletta. Ostin 3 valkoista lumihiutaletta, koska onnistuin kuivattamaan hengiltä emokasvini...

Olihan siellä tarjolla myös daalian juurakoita, sekä gladiolusten ja liljojen sipuleja, mutta en minä niitä vielä halua ostaa. Mutta selkeästi se kevät lähestyy, kun katselee kauppojen valikoimaa...

Vihertävää viikonloppua!!!!

Taimia ja pistokkaita

Lähdin käymään kaupungissa, ajatuksena oli piristää viikonloppua ja ostaa esikko. Mutta ihan oikeasti taka-ajatuksena oli käydä tarkistamassa, joko Plantageniin olisi tullut pelargonien ja verenpisaroiden pistokkaat myyntiin. Viime vuoden muistiinpanojeni mukaan olen ostanut pistokkaat näihin aikoihin. Ja olihan siellä...

4 pientä pelargonin pistokasta

Jokainen taimikenno piti hipelöidä ja katsoa, minkälaisia pistokkaita se piti sisällään. Osa pistokkaista oli muovipurkeissa, osa myytiin turvepaakkuina. Vaikka olen innostunut pelargoninkasvattaja, huomaan olevani aika kranttu, pinkit ja kirjavalehtiset jätin kauppaan. Ne eivät kiinnosta. Korjaan, yhden kirjavalehtisen ostin, mutta siinä on kaunis punainen kukka, eivätkä lehdet ole pääosassa eli eivät ole liian räikeän kirjavat, kuten esimerkiksi 'Contrast'-lajikkeella. Ostin vyöhykepelargoneista 'Happy Thought'n ja  'Kronprinsess Maryn' sekä tuoksupelargoneista 'P. Fragens' ja 'Concolour Lacen'.

2 verenpisaran pistokasta

Lisäksi ostin 2 verenpisaran pistokasta, lajikkeet 'Dollar Princess' ja 'Blue Satin'.  Haluaisin itselleni vielä lajikkeen 'Blue Angel', joka on kaunis sini-valkoinen verenpisara, mutta vain yhden kasvin tilaaminen Kodin kukilta on liian kallista. Ja onhan näitä pistokkaita nyt jo aika monta ja lisää on vielä tulossa...

Kuten edellisessä postauksessa kirjoittelin, on minulle vielä tulossa Tilhiskiltä 5 pelargonin pistokasta ja Saaren kartanon pelargonipäivältä (14.3) vielä lisää. Ja omista pelargoneista en ole vielä ottanut yhtään pistokasta... 

Taimikasvattamo

Tomaatit, makeat minipaprikat ja orvokit ovat jo hyvässä kasvussa, samoin muutama ahkeraliisa. Muut paprikat ovatkin itäneet huonosti, joten niistä pitää tehdä uusintakylvö mahdollisimman pian, mutta muuten olen ollut tyytyväinen ensimmäisiin kylvöihin.

Joulu vai juhannus ?

Sipulista kasvatettu amaryllikseni 'Elvas' aloitti tällä viikolla kukinnan. On se kaunis :)  Yllättävä kukka löytyi saunamökistä, siellä talvehtimassa ollut verenpisara 'Alwin' päätti aloittaa kukinnan jo tammikuussa.

Alwin ja Elvas

Tässä kuvassa näkyy vain yksi verenpisaran kukka, mutta kasvi on ihan täynnä nuppuja. Siksipä toinkin sen sisälle, että voin nauttia siitä. Mutta kukkiiko se enää kesällä ? Pitääkö sitä jo lannoittaa ? Kauhean hankalaa, kun hän päätti aloittaa kesän jo nyt. Mutta siinäpä nyt ovat rinta rinnan. Tarkistin samalla muutkin saunamökin nukkujat, myös kyynelverenpisarassa oli pari nuppua, mutta ne nypin pois, koska kasvi on niin huonokuntoinen, että on parempi, ettei se vielä kuki. Jos pari viikkoa malttaisi vielä nukkua, niin sitten voisin jo vaihtaa mullat ja siitä taas parin viikon päästä ottaa pistokkaita. Mutta jos ei onnistu haluamallani tavalla, niin mennään sitten kasvin haluamalla tavalla.

Viime viikkoinen kissanhiekkakylvöni on edelleen leivinuunin päällä. Ensimmäinen pelargoni iti kahdessa päivässä, toiseen meni jo 5 päivää ja nyt kolmaskin siemen näyttää halkeavan :) Myös muutama ahkeraliisan siemen näyttäisi itäneen samassa tomaattirasiassa. Uskomatonta, koska aiempina vuosina sekä tämän vuoden ensimmäisessä multakylvössä itämisaika on ollut vähintään 2 viikkoa.

Eilen käväisin pitkästä aikaa kaupungissa. Olin tehnyt pitkän asiointilistan: ruokakauppa, kodinkoneliike, lamppukauppa eli tarvitsin polttimon autotallin valaisimeen. Kuinka ollakaan tähän tavarataloon oli tullut siemeniä... Olin tehnyt vakaan päätöksen, että en osta, en edes katso sinne. Mutta kuinkas kävikään ? Huonosti, en todellakaan omista vahvaa itsekuria. Mutta ostin vain 2 siemenpussia, hyvä minä!!!!

Viimeiset siemenostot tälle keväälle

Seemnemaailmasta tulleet  siemenet

Postista hain Seemnemaailmasta tilatut siemenet, 19 pussia: 3 sorttia paprikaa, 3 erilaista papua ja sitten kaikkea ihanaa kukkivaa. On keltaista salkoruusua ja tupakkaa, koristemaissia, kahta orvokkia, kahta ruusuliisaa (toinen puna-valkoinen), pelargonin siemeniä ja montaa muuta. Mutta nyt luultavasti minulla on riittävästi siemeniä, että selviän tämän kevään. Ehkä. Paitsi että, sieltähän on tulossa vielä yksi siemenkirje...

Näistä uusista siemenistä kylvin heti pelargonit, molempia orvokkeja ja ruusuliisoja kissanhiekkaan. Lisäksi kylvin paprikat, ikivanhat chilin siemenet ja yhdestä siemenkirjeestä ottamani suippopaprikan siemenet. Sen verran hillitsin, että laitoin vain 3 siementä per lajike. Ja viimeisenä laitoin kylvömultaan 5 soilikin siementä... Taas riittää seurattavaa tuleviksi viikoiksi...

Samaisella kaupunkireissulla kävin myös kirjastossa hakemassa varaamani kirjan. Löysin kirjakaupasta Marianne Svärd Häggvikin kirjan Tee itse pihaan ja puutarhaan. Se vaikutti kiinnostavalta, mutta en raaskinut sitä kuitenkaan ostaa, joten varasin sen kirjastosta. Nyt olen selaillut sitä pariinkin otteeseen ja edelleen vaikuttaa todella hyvältä.  Muitakin puutarhakirjoja tarttui mukaani: kärhökirja, amaryllis-kirja, tulppaani-kirja sekä Saila Roution Kukkia sipuleista. Kuten kirjastovirkailija totesi, että näitä lukemalla voi unelmoida kesästä....

6 kuvaa kesästä

Sain Betweeniltä Rikkaruohoelämää -blogista haasteen esitellä 6 kuvaa viime kesältä. Ajattelin, että voi olla vaikea valinta, mutta ei se sitten ollutkaan. Kuvia on paljon, mutta vain muutama nousi ylitse muiden...

Kesäkuinen uima-allas

Kyllä kasvihuone oli koko kesän kohokohta. Yhtään ei haitannut, että se valmistui vasta heinäkuussa. Ensi keväänä sitten... Olen yrittänyt opiskella Inger Palmstiernan kirjaa Unelmien kasvihuone, jotta osaan keväällä hyödyntää kasvihuoneen tarjoamat mahdollisuudet.

Vielä on tilaa...

Kukkapenkki syntyi vähän vahingossa, koska en oikein tiennyt mihin kärrään kaikki savet kasvihuoneen pohjalta. Niinpä toin ne etupihalle ja tein kukkapenkin. Tässä kuvassa valtava taimimäärä näyttääkin todella pieneltä ja niitä olikin liian vähän!!!!!

Koristetupakka

Koristetupakkaa oli edellisessä kuvassa taustalla. Pieninä ne istutin saveen ja mietin, että mitäköhän näistä tulee. Tuli aivan ihania, huumaavalta tuoksuvia, metrin korkuisia kukkivia kasveja. Näitä kasvatan varmasti lisää...

Verenpisara 'Alwin'

Äidilläni on vuosia ollut puna-valkoinen riippuva verenpisara talon sisäpihalla roikkumassa. Se on ollut todella kaunis, ja tänä vuonna minulla oli itsellänikin verenpisara. Ja peräti pienestä viiden sentin korkuisesta pistokkaasta kasvatettu :)

Parvitulppaanit toukokuussa

Aina yhtä kaunis parvitulppaani, johon olen tutustunut vasta tällä pihalla. Toivottavasti saan sen viihtymään täällä...

Minä en haasta ketään mukaan, mutta jokainen, jota haaste kiinnostaa, voi ottaa siitä kopin.

Onneksi nyt ollaan jo marraskuun lopulla, ensimmäisiin kylvöihin on aikaa enää reilu kuukausi... Piristääkseni itseäni ja nopeuttaakseni kevään saapumista olen katsonut YouTubesta Monty Don ohjelmaa Gardeners' World 2014. Ainoa miinuspuoli on suomenkielen puute, mutta yllättävän hyvin tällainen kielipuolikin sitä ymmärtää... Suosittelen katsomaan, koska telkkarin puutarhaohjelmat alkavat vasta keväällä.

Rentouttavaa viikonloppua!!!!!

Loma loppuu, kevät alkaa

Talvilomaviikko (lue sairaslomaviikko) alkaa olemaan lopuillaan. Tosiaankin olin kiltti ja tunnollinen työntekijä, kun loma alkoi, alkoi flunssakin. Ei onneksi influenssa, eikä sikasellainen, vaan ihan tavallinen räkätauti. Niinpä tuli lepäiltyä lähes koko viikko sängynpohjalla, edes lukea en jaksanut, saati neuloa. Tylsää, mutta mihinkään ylimääräiseen ei voimat riittäneet. No nyt onneksi alkaa elämä voittamaan, koska huomenna on taas työpäivä...

Mutta talviloman päättyminen on mukava etappi, koska sen jälkeen tuntuu, että kevät oikeasti alkaa... Ja pääsen tekemään lisäkylvöjä... Viikosta 9 eteenpäin kylvökalenterissani on merkintöjä lähes jokaiselle viikolle toukokuulle asti. Ja koko ajan tulee lisää kylvettävää, kun kaupoissa törmään edullisiin siemeniin, jotka huutavat äänekkäästi päästäkseen koriini.

Tänään kylvin kahta sorttia ahkeraliisaa ja yhtä verenpisaralajiketta. Osan ahkeraliisan siemenistä olen itse kerännyt viimekesäisestä valkoisesta ahkeraliisasta. Jos näistä siemenistä jotain kasvaa, kukkien väriä voi vain arvailla, koska alkuperäiset siemenet olivat F1-hybridejä. Toiset ahkeraliisan (värisekoitus) siemenet otin siemenkirjeestä. Puna-valkoisen verenpisaran siemenet varastin äitini verenpisarasta viime kesänä.

Kylvin kaikki siemenet yhteen viinirypälerasiaan, kylvöalueita erottamaan laitoin hammastikut. Kaikki siemenet olivat niin pieniä, että päädyin hajakylvöön, vaikka se tietääkin koulimista. Siementen pinnalle ripottelin hiukan vermikuliittia, suljin rasian ja vein sen leivinuunin päälle itämään...

Maalarinteippiin kirjoitin vielä muistutuksen, mitä rasia sisältää ja missä järjestyksessä. En niitä huomenna enää muistaisi...

Itsekeräämiäni ahkeraliisan siemeniä oli niin runsaasti, että päätin ryhtyä idätyslauttakokeiluun. Idean lauttaan olen saanut puutarha.netistä ja sain sopivasti pari pientä stryroxin palasta vanhemmiltani (he kyllä pitivät minua hiukan hulluina, kun halusin styroxin palaset itselleni). Kiedoin styroxin ympärille talouspaperia ja laitoin paketin jäätelörasiaan. Rasian pohjalle vettä, niin että talouspaperi kostuu (ja pysyy kosteana) ja lopuksi siemenet kostean talouspaperin päälle ja koko komeus leivinuunin päälle itämään...

Nyt vain odotellaan siementen itämistä... Ahkeraliisan siementen siirtämiseen kylvölautalta multaan saatan kyllä tarvita suurennuslasia ja pinsettejä, ovat ne niiiiiiiiin pieniä.

Plantagenista hankitut verenpisarat ovat innostuneet kasvamaan pituutta, niissä on ainakin 6 lehtiparia, joten on aika katkaista niistä latvat... Mutta eihän latvoja voi pois heittää, ei tietenkään. Ne pitää juurruttaa, että saan lisää taimia... 

Kasvun ihme

Joka kerran, kun huomaa siemenen itäneen, tulen iloiseksi. Taimien kasvatus on haastavaa ja palkitsevaa, mutta kyllä ensimmäinen pieni elonmerkki on kaikkein parasta.

Tammikuun lopulla (25.1) aloitin perennan siementen kylmäkäsittelyn jääkaapissa. Ja yllätyksekseni eilen (15.2) huomasin maatiaisritarinkannusten itäneen. Parhailla yksilöillä oli lähes 3 sentin juuri. Niinpä siirsin itäneet siemenet multaan jatkamaan kasvua.

Juuret olivat niin hentoisia, että kaadoin siemenet vermikuliitteineen leivinpaperin päälle ja sitten ohuen puikon kanssa yritin löytää itäneet siemenet, 5 alkua löytyi :) Toivottavasti en ollut liian kovakourainen aluille, että viihtyvät ja kasvavat isoiksi komeastikukkiviksi yksilöiksi....

Tiistaina ihan vaan pistäydyin Plantagenissa tappamassa aikaa ennen kokousta, enkä lopulta voinut vastustaa kiusausta. Sinne oli tullut pöydällinen erilaisia pelargonian ja verenpisaran pistokkaita. Ja pitihän se pöytä koluta läpi, että mitä ihanaa sieltä löytyykään... 2 pelargonian ja 2 verenpisaran pistokasta lähti mukanani kotiin. Mutta vain 2 kumpaakin sorttia, itsehillintäni toimi hienosti...

Vasemmalla omat pelargonian pistokkaat ja keskellä Plantagenista hankitut

Hauskinta kasvunihmeen seuraamisen lisäksi on ystävien ja tuttujen kommentit. Ensin he haukkuvat kylvöhulluiksi ja seuraavaksi rupeavat pyytämään taimia. No jotain voi riittää, jotain ei. Aika näyttää

Siemenkeräys alkoi

Jo viime kesänä halusin kokeilla siementen keräämistä. Silloin keräsin siemeniä omasta puutarhastani (parvitulppaani), ystävältäni (palava rakkaus) ja äidiltäni (unikko, pioni, ruskolilja). Ainoastaan parvitulppaani ja palava rakkaus itivät. Hyvä ensimmäinen kokeilu, tästä jatketaan harjoittelua edelleen.

Eilen huomasin äitini verenpisarassa ruskean, pyöreän siemenkodan. Oli vain unohtunut nyppiä kuihtuneet kukat pois.

Päätinpä kokeilla löytyykö siemenkodasta siemeniä... Terävällä veitsellä siemen halki...

Ja kyllähän sieltä siemeniä löytyi. Nyt minisiemenet ovat talouspaperin päällä kuivumassa. Kylvökokeilu alkaa sitten helmikuussa. Varmuuden vuoksi olen kyllä luvannut talvettaa äitini verenpisaran, jos kylvöt epäonnistuu.