Näytetään tekstit, joissa on tunniste Lukeminen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Lukeminen. Näytä kaikki tekstit

torstai 28. lokakuuta 2021

Syyslukemista lapsille- blogiyhteistyö Art House

 Saatiin Art Houselta ihania kirjoja blogiyhteistyön merkeissä! Nämä kirjat ovat niin kauniita jo ulkoasunsa puolesta, että menevät aivan koriste-esineistäkin! Tykkään, kun nyt on tullut paljon klassikkoja myyntiin kauniilla kansilla.

Meille tuli tässä lähetyksessä jokaiselle lapselle yksi klassikko: nuorimmaiselle Salainen puutarha, pojalle Peter Pan ja vanhimmalle ihana Pikku naisia💞

Nämä kirjat ovat nyt tarjouksessa Art Housen nettikaupassa, joten tässä hyvä vinkki vaikka pukin konttiin.


Kirjoitan nyt vaikka muutaman rivin meidän perheen lukuharrastuksesta. Olen halunnut panostaa erityisesti lasten lukuharrastukseen siitä lähtien, kun he ovat alkaneet ymmärtämään kuvakirjoista. Tiesin tämän kirjojen maailman olevan sellainen, mihin haluan jokaisen lapseni jäävän koukkuun. Ajattelin, että tämä on niin kallisarvoinen perintö, että haluan ehdottomasti käyttää siihen aikaa ja vaivaa. Ja nyt kun katson taaksepäin ja kuuntelen lasten keskustelua hyvistä kirjoista ja niiden avaamista ajatuksista, olen todella tyytyväinen tähän meidän vanhempien pitkäjänteisyyteen ja yhteiseen näkyyn asiasta!


Ja tottakai tämä on raskastakin välillä, sillä usein on ollut tilanteita, kun ei olisi jaksanut lukea iltasatua, vaan olisi tehnyt mieli laittaa lapset nukkumaan ja vetäytyä omiin oloihinsa. Joten tämä on ollut yksi 15 vuoden maraton. Olemme onneksi molemmat vanhemmat pitäneet tätä tärkeänä, joten tämä lapsille lukeminen ei ole ollut onneksi pelkästään minun harteillani.  Lapset ovat olleet kirjaston suurkuluttajia myös sen jälkeen, kun he ovat itse oppineet hakemaan kiinnostavia kirjoja. Meillä on ollut vuosien ajan käytössä suuri Disney Storen kassi, jossa olemme kantaneet selkä vääränä kirjoja kodin ja kirjaston väliä. 

Meillä luetaan kirjoja pääsääntöisesti vain iltaisin ennen nukkumaan menoa. Ja rytmi on suurin piirtein sellainen, että n. 20.30 istutaan iltapalalle ja 21-21.30 ollaan jo lukemassa kirjaa. Yleensä luemme kahdelle nuoremmalle ensin esim. 30/45 min. ja sitten he voivat vielä jatkaa omia kirjojaan, jos ei vielä väsytä tarpeeksi. Lukiolainen lukee omaan tahtiin nuorten/aikuisten kirjoja.

Olen kokenut, että murrosvaiheet ovat olleet lasten lukuharrastuksessa haastavia. Tarkoitan tällä sitä, kun  kuvakirjoista siirrytään isompien lasten kirjoihin, lastenkirjoista siirrytään nuortenkirjoihin ja nuortenkirjoista siirrytään aikuisten kirjoihin. Näissä tilanteissa lapset ovat tarvinneet sekä vanhempien, että kirjaston henkilökunnan apua, jotta löytäisivät sopivaa, itseään kiinnostavaa luettavaa. Tässä kohtaa lapsen lukuinto helposti lopahtaa, jos sitä ei innosteta uuden tyyppisillä kirjoilla. Olemme myös ottaneet vastaan ja kyselleet vinkkejä lasten kavereiden vanhemmilta ja toisilta lukuharrastuksesta innostuneilta tutuilta. Myös netistä olemme löytäneet hyviä vinkkejä varsinkin blogien ja Instagramin kautta.



Jossain vaiheessa alennuin myös maksamaan lapsille paksujen kirjojen lukemisesta. Tämä oli joku kohta, kun sopivaa lukemista ei tuntunut löytyvän ja motivaatio hyvien kirjojen etsimiseen laski. Meillä oli siinä vielä eri euromäärät suomenkielisille, enkunkielisille ja ranskankielisille kirjoille. heh. En tiedä sitten oliko tämä nyt kasvatuksellisesti järkevää, mutta ainakin tämä motivoi taas vaikeimman yli. Ja kun lapset pääsivät taas kirjojen maailmaan sisälle, niin kukaan ei kysynyt eurojen perään.

Työssäni pidän tärkeänä, että luen meidän viskareille ja eskareille joka päivä. Teen tällä hetkellä lyhyttä viikkoa varhaiskasvatuksen opettajana(koska teen myös yrittäjänä töitä kotoa päin), mutta aina kun olen paikalla, niin lapset tietävät, että tänään ihan varmasti jatketaan samoja lempparikirjoja eteenpäin. Ja voi miten me kaikki nautitaan siitä yhteisestä rauhallisesta lukuhetkestä💖

Tuskin maltan odottaa, että saadaan nuorimmaisen kanssa muumien näkymätön lapsi-kirja luettua illalla loppuun ja voimme jatkaa salaisesta puutarhasta. Tähän tarinaan ihastuin jo lapsena!

Ihanaa syksyistä viikon jatkoa ja lukuintoa pienille ja suurille💓

-Anne

perjantai 10. helmikuuta 2017

Talvipäivien puuhaa

Meillä asuu nykyään tällainen suloinen pieni yksisarvinen vaaleanpunaisine siipineen.
H&M yllätti ihanalla roolipuvulla, joka on ollut meillä ihan jokapäiväisessä käytössä :)
Neiti etsii tällaisina rauhallisina pakkasaamuina kirjahyllystä
kirjoja joita luen hänelle aamukahvi kädessä.

Kokeiltiin leipoa neidin kanssa Omar-piirakkaa( ohje täällä) koska se kuulosti
niin herkulliselta ja helpolta.
Omareista valmistettavan päällinen tehtiin kyllä tuplana,
eikä sitä siltikään ollut liikaa ;)
Päällistä pitää vain muistaa kiehuttaa ja sekoitella tarpeeksi kauan, 
että siitä tulee tarpeeksi paksua.



Tästä herkusta riitti koulusta palaaville punaposkisille lapsille, heidän kavereilleen
 ja vielä moneen kahvikattaukseenkin.
Tammikuuun ja helmikuun pimeyttä ja kylmyyttä pakoillessani päätin käyttää yliääräisen aikani varaston siivoamiseen, lasten pienten vaatteiden karsimiseen ja yleiseen järjestelyyn.
Lasten säästettävät muistot pakkasin huolellisesti sinkkilaatikoihin myöhempää 
ihastelua varten. (Täällä postaus monen vuoden takaa aarrelaatikoista)
Nyt tuntuu hienolta kun tietää varastonkin olevan tiptop!

Siivoilujen jälkeen otin työn alle toisen jutun To Do-listalta,
joka oli valokuvien teettäminen lasten omiin lapsuuden kirjoihin.

Vauvakirjojen jälkeen olen täyttänyt kaikille lapsille Oppi&Ilo-minun kirjani-
kirjaa (löytyy esim. täältä) ja ne eivät olleet enää kuvien osalta ajantasalla.
Joten etsin kovalevyiltä lapsille tärkeistä hetkistä kuvia,
käsittelin ja teetin kuvat Ifolorilla.
Tykkään näiden kirjojen ideasta! 
Jokaisen vuoden kohdalle tulee synttäripäivän muistoja,
tekstejä ja kuvia vuoden tärkeimmistä tapahtumista ja jutuista.
Kirja alkaa syntymähetkestä ja sivuja riittää aina 18-vuotiaaksi saakka.
Kirjassa on myös oma sivunsa kerho/koulukuvalle ja se oli myös yksi tärkeä juttu,
että saa koulukuvat kivasti kansioon esille.

Aloitin kyllä kirjat jo etukannen sisäpuolelta,
jolloin sain kirjaan mahtumaan mukaan ultrakuvat, odotusfiilikset tekstin muodossa,
kuvat valmisteluista vauvaa varten, vauvamasukuvat ym. muut tärkeät.
Ultrakuvat kannattaa muuten vaikka skannata ja teettää kunnon valokuvapaperille, 
jolloin ne säilyvät varmasti pidempään.
Kirjassa on tuollaiset välisivut, joissa luki vain isolla ikä numerona ja 
päätin teettää niillekin sivuille valokuvia lapsista, jolloin kirjaan saa paljon enemmän kuvia,
kuin mitä oli alunperin tarkoitettu.
Liimasin vielä kuvien reunaan valkoisen tarran, 
mihin kirjoitin kuvatekstit jos tekstille ei ollut kuvan vieressä valmiiksi paikkaa.

esim. 2 vaakakuvaa ja 3 pystykuvaa sopivat hyvin yhdelle sivulle vierekkäin.
Lapset todella tykkäävät kirjoistaan ja näistä on lasten kiva katsella mitä 
on tehty minäkin vuonna :) 
Vauvakirjoina lapsilla ovat Wsoy:n kulta pieni-kirjat, joihin mahtui tekstien 
lisäksi myös paljon valokuvia ja muistoja vauvavuosista.
Näissä molemmissa kirjoissa on muuten myös taskuja sivujen väleissä,
johon voi sujauttaa niitä muistoja, jotka ei sivuille mahdu.

Toivottavasti tällaisesta postauksesta oli jollekin teille iloa tai hyötyä :)
Naisten kanssa istuttiin iltaa ja meitä oli monta ystävystä,
jotka tsempattiin toisiamme kuvien kirjoihin saamisen osalta.
Mikä siinä onkaan niin vaikeaa nykyään saada teetettyä kuvia? :)
Varmaan kun niitä kivoja kuvia on niin valtavat määrät ja näihin lasten omiin kirjoihin pitäisi
 jotenkin saada alle kymmeneen kuvaan vuoden tapahtumat tiivistetysti ;) 


Nyt on taas kotona järjestys näiden osalta kunnossa
joten voi käyttää taas ylimääräisen energiansa johonkin muuhun kivaan :)

Rentouttavaa viikonloppua kaikille teille!
Anne

sunnuntai 22. maaliskuuta 2015

Sateinen sunnuntai

Sain viime sunnuntaina Maria Kuutilta sähköpostia, 
jossa hän kysyi haluaisinko hänen kirjoittamansa kirjat lapsille luettaviksi. 
Hän oli voittanut Kariston pitämän Perhe on Paras- lastenkirjakilpailun 
Anna ja Elvis kylpylässä-romaanillaan ja nyt on tälle tarinalle julkaistu juuri tällä viikolla 
jatko-osakin,  Anna ja Elvis mummolassa.
Ja tottahan minä halusin lapsille lisää luettavaa. 
Meillä ei täällä ole montakaan suomenkielistä kirjaa lapsille joten oli todella kiva saada niitä postissa! Kaksi vanhempaa lukevat tällä hetkellä päivittäin enkuksi vähintään sen yhden koulusta tulleen läksykirjan, josta kirjoitin aikaisemmin täällä. Ja lisäksi ranskaksi lastenkirjoja. Kirjoja tulee meille koulusta lasten mukana lainaan ja lisäksi olemme hakeneet myös Sophia Antipoliksen ja Antibesin Médiathèquesta (kirjasto) kirjoja lapsille. 

Meillä luetaan paljon ja isompi tyttö on viime viikolla lukenut iltaisin ennen nukkumaanmenoa Hirveää Henriä enkuksi. Näiden uusien kirjojen saavuttua perjantaina hän on viikonloppuna ollut lähes kokoajan kotona ollessamme nenä kiinni uusissa kirjoissa.  Itsekin luin jo molemmat Anna ja Elvis-kirjat ja ne olivat todella hauskoja! Naurettiin vielä jälkeenpäinkin kirjan henkilöiden kommelluksille! Kiitos Maria kivasta lukukokemuksesta, voin todella suositella näitä kirjoja lapsille ja myös aikuisillekin! :)
Innoissamme odotamme kirjoille jatko-osia ❤️
Kirjoja oli myynnissä netissä ainakin täällä
 Viikonloppu on ollut sateinen. Eilen käväistiin koko porukka Nizzassa kaupungilla
ja tänään ollaan ihan vaan vietetty hidasta sunnuntaita,
johon liittyi minun ja isoimman tytön kävely rannalla.
Simpukoiden keräilyksihän meidän lenkki taas meni :)

Joskus tällaiset päivät ovat parhaita.
Lasten päivästä toiseen kestävät legoleikit, lättypino välipalaksi ja elokuvailta.
Vinkkinä vielä pikkuisten vanhemmille:
iTunesista löytyy Astrid Lingrenin Pepit ja muut kunnon klassikot (näyteltynä)
suomenkielisellä puheella. Nehän ovat olleet tähän saakka pelkästää suomenkielisellä tekstillä.
Kauneimmat simpukat säästetään sellaisenaan ja pienimmistä askarreltiin
 pieniä tauluja ja kehyksiä barbieleikkeihin.
Sadepäivien ratoksi tulostin myös kivoja ompelukuvia lapsille täältä
Tulostetun kuvan liimasin kartongille ja painelin neulalla valmiiksi reiät.
Rentoa sunnuntain jatkoa teille,
Anne

sunnuntai 1. maaliskuuta 2015

Théoule sur Mer

Heipparallaa! 
Lauantaina lähdettiin ajelemaan kohti St. Raphaelia. 
Matkan varrella hurmasivat Théoule Sur Merin kauniin punaiset kalliomaisemat, 
joita oli pakko jäädä vähän kuvaamaan ❤️


Lapset tykkäsivät luonnon omista kiipeilyseinistä!

Loma jatkuu ja ensi viikolla olisi tarkoitus lähteä ainakin Marseilleen. 
Vaikka kevät onkin vasta alkanut, niin ilmojen puolesta on jo kyllä ihan kesälomafiilis!❤️

Tältä näyttää lomalukeminen tällä kertaa:
 Suosittelen! ❤️
Nettikauppaan lisättiin taas hienoja uutuuksia!
Kannattaa käydä tutustumassa täällä
Reissuterveisin,
Anne

perjantai 19. joulukuuta 2014

19.luukku

Mouginsista löytyi upea pienoiskylä, 
jossa oli paljon kauniita yksityiskohtia ja koko komeuden kruunasi seimi.

Koulusta kotiutui taas suloisia askarteluja! 
Ja joulukorttikuvakin saatiin haettua.
Tänä vuonna pääsin helpolla, kun lapset kävivät Nizzassa joulupukin kanssa kuvassa.
Pienin pelkäsi joulupukkia, mutta hyvin kuva silti onnistui :)
Nina Linnovaara on kirjoittanut uuden kirjan, nimeltään Katti-Dave ja isäntänsä herra J.
Nina lähetti kirjan meille luettavaksi (kiitos suklaalevyistä!❤️)
Ja meillä tykättiin tämän kissan tarinasta ja hänen uudesta isännästään, johon Dave voi luottaa.
Pekka Rahkosen kuvitus on aina ollut mieleeni :)
Tässä vielä ote kirjan takakannesta:
"Katti-Dave on pieni ja koditon kissanpentu. Eräänä sateisena päivänä herra J löytää hänet torilta
ja ottaa lemmikikseen. Herra J:n kotona Katti-Davella ei ole koskaan kylmä, nälkä tai tylsää. 
Mutta kuka on tämä ihmeellinen ja viisas herra J,
jonka edessä myrskykin vaikenee?"
Tänään on lapsilla viimeinen koulupäivä ja
lähdetään sen jälkeen ajelemaan Touloniin!
Lomafiilis ❤️

Edellisten vuosien luukkuja:
201320122010

Jouluista viikonloppua kaikille!
Anne

torstai 20. marraskuuta 2014

Tuhat lahjaa

Hei kaikki!
Niin vaan joulukuu lähestyy ja hienot ulkoilusäät vain jatkuvat täällä rannikolla.
Läheisessä puistossa ihmiset syöttävät oravia. Ei tarvi, kuin pysähtyä ja vähän rapistaa pähkinäpussia, niin lauma oravia tulee katsomaan josko saisi jotain syötävää.
Lasten mielestä on jännittävää seurailla näiden otusten touhuja.


Lämmin vuorellinen villatakki ja muut vaatteet ovat Zarasta, kengät Dpam.


 Istuskeltiin pienen tyttöni kanssa rannassa auringon paistaessa, syötiin eväitä,
 kuunneltiin aaltojen pauhinaa ja lokkien kirkumista.
Tyttö on niin suloinen, kun hän kuiskaa monta kertaa päivässä tällaisissa
hienoissa kohdissa hymyillen, että "Nauti nyt".
Pieni tyttö joka harmittelee matkalla, kun unohti siivet kotiin... ❤️
 Ja voi, miten nautin näistä aurinkoisista ja lämpimistä päivistä täällä!
Valo on ihan täydellinen vaikka nyt on marraskuu.
Suomessa olin tottunut siihen, että valokuvien ottaminen painottuu keskipäivälle 
tähän aikaan vuodesta.

Postilaatikkoomme oli yllätykseksekseni saapunut kirja.
Kiitos Päivi! Sinä varmasti olit tämän ihanan paketin lähettäjä ;)

Kirja on Ann Voskampin Tuhat lahjaa ja  kustantajana Uusi tie.
Kirja on minulla vielä kesken, onneksi.
Tiedättehän sellaisia kirjoja, joiden ei toivoisi loppuvan? 
Nina Linnovaara kirjoitti kirjasta täällä ja ehdin jo Ninalle kirjoittaa, 
että tuo kirja on kyllä pakko lukea.
Ja Nina totesikin, että tämä kirja on niikuin minun sydämeltä.
Kirja on New york times- bestseller, enkä yhtään ihmettele.
Tämän kirja on täydellinen lahja läheisille pukinkonttiin suklaalevyn kanssa :)

Tässä teille vielä ote Ann Voskampin Tuhat lahjaa-kirjasta:

"Kaulin taikinan ohueksi, pyöreäksi levyksi, ripottelen sen päälle juustoraastetta. Auringonvalo lämmittää käsiäni ja tunnen, miten kiitollisuus imeytyy huokosiini. Ajattelen, että Jumalan kunnian 
näkeminen näin pienessä voi tuntua pinnalliselta. Voi jopa tuntua, että on väärin keskittää sydämensä silmät johonkin niin pieneen maailmassa, jossa on niin paljon pahuutta, tyhjyyttä ja epätoivoa.

Kyllä minä tiedän maailman köyhyydestä ja kärsimyksestä; sodan ja nälänhädän kuvat ovat minulle tuttuja. Olen käynyt omat kamppailuni, ja kokemukseni on tämä: osaltani vain lisään maailman kärsimystä, jos jätän kiittämättä lehtien lomitse siivilöityvästä läikikkäästä aamuvalosta, villiruusujen huumaavasta tuoksusta keskikesällä , sirkkojen laulusta kuumankosteina öinä, virtaavista joista, taivaalle syttyvistä tähdistä, pilvistä putoavasta sateesta ja kaikista hyvistä asioista, joita Jumala antaa. Ei maailma kaipaa lisää vihaa tai raivoa. Mitä maailmaa hyödyttää se, että kieltäydymme ilosta pysyäksemme lojaaleina kärsiville lähimmäisillemme, 
se ei lievitä heidän kärsimystään. Ilo lievittää. 
Ne, jotka rohkeasti keskittyvät siihen, mikä on hyvää, 
totta ja kaunista, vaikka pientäkin, 
ja etsivät iloa arkipäivästä ja kiittävät siitä, ovat muutoksen tuojia.
Heidän kauttaan Valo pääsee loistamaan kaikkialle maailmaan. 
Kun armon sade saa langeta kovien 
sydäntemme maaperään ja ilo imeytyä kaikkeen, 
mikä meissä on kuivaa, halkeillutta tai särkynyttä,
silloin elämä puhkeaa esiin.
Mikä voisi olla parempi lääke maailmalle? Meille?
 Kun sydämemme kiittävät, taivaat avautuvat."
"Kiitollisuus opettaa kunnioitusta, se auttaa meitä 
huomaamaan ihmeitä arjessa, yliluonnollisia syvän
 kunnioituksen hetkiä, jotka muuttavat kokonaan
 tapaamme hahmottaa elämää ja maailmaa"
Sarah Ban Breathnach

Suosittelen kirjaa todellakin kaikille teille!❤️

Loppukevennykseksi vielä tämän aamun näperryksiä.
Tällainen kiva lisätehtävä, ettei vain kiireiset kouluaamut olisi liian helppoja ;)
Lapsilla on koulussa tänään Wacky hair day ja tyttöjen hiuksiin on niin helppoa keksiä
koristeita, varsinkin nyt, kun kaupat ovat täynnä joulukoristeita.
Pojalle oli vähän haastavampaa keksiä mielikuvituksellista kampausta.
Koulusta tulleeseen sähköpostiin oli linkattu pinterestin Crazy hair day- kansio,
jos ideat ovat hakusessa. Sieltä poika bongasi Lego-kampauksen ja eihän se auttanut, kuin
alkaa liimailemaan legoja liimapyssyllä perus mustiin pinneihin.
Lapset olivat tyytyväisiä ja koulun käytävillä näkyi äsken kyllä ihan kaikenlaisia luomuksia :)

Suloista päivän jatkoa, muistetaan kiittää kaikesta!
Anne