Karen Lynch - Relentless serie

Tämä sarja on Amazonin freebie löytöjä, juuri tarkistin niin olen ladannut ensimmäisen osan tammikuussa 2014 luettavaksi kindleen. Viimeisin osa taasen latautui automaattisesti (kiitos pre-orderin) viime tiistaina 25.10.2016 kindleeni.

Olenkin vähän yllättänyt ette ole tästä sarjasta ollenkaan kirjoittanut täällä, ehkä olen maininnut jossain ohi mennen..? Mutta sarja ansaitsee ehdottomasti oman postauksensa. Hyvä sarja, pieniä moittittavuuksia löytyy mutta idea on tarpeeksi erilainen, juoni toimii, henkilöt ovat hyviä ja maailma on kiehtova.

Sarjaan kuuluu tällä hetkellä neljä osaa

1. Relentless (23.12.2013)

2. Refuge (9.12.2014)

3. Rogue  (27.10.2015)

4. Warrior (25.10.2016)

"Be Relentless in the pursuit of your dreams. Seek Refuge with the ones you love. And when all else fails... go Rogue."

- Karen

Kuvat kollasiin, Goodreads

Näistä kolmessa ensimmäisessä on pääosassa Sara ja neljännessä osassa on kolme ensimmäistä osaa Nikolaksen näkökulmasta kerrottuna. Vaikka nämä ovat sarja nimellä niin nuo kolme ensimmäistä osaa ovat päätrilogia ja siitä seuraavat kumppanikirjoja. Tulossa on myös parin muun sarjassa esiintyvän henkilön omat kirjat, tällä hetkellä Karenin kotisivujen mukaan tulossa olisi Rolandin (ihmissusi) ja Chrisin  (Mohiri-soturi) tarinat. Itse toivoisin myös Jordanin (Mohiri-soturi) tarinaa luettavaksi joskus. 

Ensimmäisestä osasta eli Relentless-kirjasta kerrotaan seuraavasti;

"Sara Grey’s world shattered ten years ago when her father was brutally murdered. Now at seventeen, she is still haunted by memories of that day and driven by the need to understand why it happened. She lives a life full of secrets and her family and friends have no idea of the supernatural world she is immersed in or of Sara’s own very powerful gift.

In her quest for answers about her father’s death, Sara takes risks that expose her and her friends to danger and puts herself into the sights of a sadistic vampire. On the same fateful night she meets Nikolas, a warrior who turns Sara’s world upside down and is determined to protect her even if it’s the last thing she wants.

Sara’s life starts to spin out of control as she is hunted by an obsessed vampire, learns that her friends have secrets of their own and reels from the truth about her own ancestry. Sara has always been fiercely independent but in order to survive now she must open herself to others, to reveal her deepest secrets. And she must learn to trust the one person capable of breaking down the walls around her."

Sarjan ensimmäinen osa on vieläkin ilmaiseksi ladattavissa Amzonista täältä (linkki tehty 26.10.2016).

Muistelisin ettei ensimmäinen lukukokenus ollut mikään maata mullistava vaan enemminkin sellainen ok ehkä hyvä. Itse kaipasin ensimmäiseen osaan enemmän romantiikkaa. Mutta tämä "ongelma" tasoittui seuraavien osien aikana. Relentless jäi silti mieleen, ja se on jo yleensä hyvän kirjan merkki jos muistat vielä kuukausien päästä päähenkilön nimen ja kirjan juonen.

Kirjojen parasta antia on hyvin kirjoitettu ja luotu maailma. Vaikka siinä onkin tuttuja piirteitä fantasiasta on niihin keksitty uuttakin. Itse pidin juurikin siitä ettei maailma ollut liian mustavalkoinen, hyvien ja pahojen raja oli häilyvä. Kaikki demonit eivät automaattisesti ole pahoja vaan jotkut niistä haluavat olla rauhassa. Kirjoissa tutustutaankin uuteen rotuun eli Mohireihin. Mohiri on nimitys ihmisille, joiden sisällä on mohir-demoni. Rodun syntyhistoriakin selitettiin kirjassa. mutta ei siitä sen enempää. Mohirien päätehtävä on suojella ihmisia tosimaailman vaaroilla, erityisesti vampyyreilta. He elävät demonisa kanssa symbioosissa saaden siltä lisäävoimaa, nopeutta ja tarkempia aisteja. He myös elävät pitkään. Lisäksi kirjoissa on perinteisempiä ihmissusia, keijuja, peikkoja, demoneita ym.

Juonellisesti kirjat ovat hyviä vaikkaki sortuvat pari kertaa olemaan ennalta-arvattavia. Juoni myös kulkee eteenpäin sujuvasti mutta kertaakaan se ei päässyt yllätämään totaalisesti. Hahmot ovat mielenkiintoisia, ehkä hieman kliseisiä mutteivät kuitenkään ärsyttävyyteen saakka. Päähenkilö Sara on aika tyypillinen genren sankaritar, hieman itsepäinen ja erikoinen (en halua enempää paljastaa etten spoilaa liikaa) genrelle tyypillisesti hän on jotain harvinaista ja uutta. Luonteenpiirteiltään hän toi minulle mieleen Harry Potterien Hermionnen paikoitellen, hän oli aina heikkojen puolestapuhuja.

Kolme ensimmäistä osaa eli päätrilogia on hyviä (arvosanat 7½-8½), neljäskirja on samat kolme osaa kerrottuna Nikolaksen näkökulmasta ja olen erittäin iloinen että tämä on yhdistetty yhteen kirjaan eikä kolmeen erilliseen kirjaan. Näin tämä osa toimii paremmin ja silti se oli tietyllä tapaan pettymys eli ei yllä ihan päätrilogian tasolle. Mutta ihan kiva luettava kuitenkin. Toinen ilahduttava asia näissä kirjoissa on kannet, vaikkakaan ne eivät ole mielestäni mitenkään erityiset niin ne ovat silti valtavirrasta poikkeavia, niissä on samat teemat ja niissä ei ole käytetty ns. tusinakuvia (joita näkee paljon näiden indie kirjailijoiden kirjojen kansissa.).

Suosittelen ja itse taatusti luen Lynchin seuraavatkin kirjat. 

tv-sarja kausien arvosteluita vol 1 - The Originals (kausi 3)

Tämä postaus spoilaa sarjan uusinta kautta eli lukeminen omalla vastuulla..



Aloitetaampa minun viime viikkojen jumistus sarjasta, uskaltaisimpa jopa väittää sarjan olevan tällä hetkellä suosikkini ja takuulla pääsisi top 3 parhaista tv-sarjoista ikinä tällä hetkellä.. Kyllä arvasitte oikein tämä on se kuuluisi The Vampire Diarsien spinoff eli The Originals..

Huoh, mikä päätös kolmoskaudelle, olen tuon päätösjakson katsellut jo niin monta kertaa että osaan suurimman osan vuorosanoista ulkoa. Itseasiassa olen tainnut katsella koko kauden kahteen kertaan lävitse, ja osia edellisistäkin kausista tässä parina viime viikkona siitä tuo sana jumitus tuolla alussa..

Ja jos nyt saisin käyttööni aikakoneen niin en tiedä menisinkö katselemaan uusimmat Gilmoren tytöt vai tämän sarjan neloskauden. Koska tämä ei palaakkaan kesätauolta syksyllä vaan CWTV on päättänyt että tämä palaa kesken kauden eli vasta ensi vuonna.. Voihan odotuksen tuska taas..

(ja anteeksi huonot suomennokset, itse olen katsellut sarjan kokonaan ilman suomitekstejä..)


Mistä kausi alkaa/mihin jäätiin edellisen kauden jälkeen

Kakksoskauden päätös jaksohan oli myös erittäin onnistunut ja kuinka vihainen olinkaan Klausille siitä tempusta, jonka hän teki Hayleylle. Eli kirosi hänet sudeksi, vain täydenkuun aikaan hän on ihminen ja pystyi näkemään tytärtään.

Kausien välissä on ollut useampi kuukausi ja Klausin "temppu" on saanut veljesten välit erittäin kireäksi. Sisko Freya yrittää toimia tuomarina veljesten välillä mutta ei kovin hyvällä menestyksellä. Rebekah on edelleen noidan ruumiissa ja yrittää löytää keinoa tuoda Kol takaisin.


Hayleyn "ongelma" onneksi ratkaistiin jo toisessa jaksossa, eikä tätä jääty (onneksi) liika ruotimaan muttei annettu heti kaikkea anteeksikaan. Eli aikaan ei saatu koston kierrettä.

Hayley Klausille, juuri palattuaan ihmismuotoon.. Kuva netistä jostain. Jakso S03E02.

Mikaelsonin perheellä on nimittäin uusi isompi ongelma tuloillaan; ennustus joka lupaa heidän tuhoaan.  "They all will fall, one by enemy, one by friend and one by family."

Lisäksi kaupunkiin on saapunut joukko ikivanhoja vampyyreja, heidän ensimmäiset "jälkeläisensä" ja he varoittavat omia isäntiään (Sire) ennustuksesta ja perintölinjojen välisestä sodasta. (Jos onnistuu tappamaan alkuperäisen vampyyrin, niin koko hänen perintölinjansa kuolee kuten opimme TVDssa kun Finn kuoli ensimmäisen kerran).

Jälkeläiset ylhäältä alas; Lucien-Klausin, Aurora-Rebekahin ja Tristan - Auroran veli ja Elijahin.

Juonikuviot sinällän on aika tuttua huttua, mietitään keneen luotetaan ja kuka on uhka kenellekkin. Mikelsonit tietty yrittävät vetää yhtä köyttä ja sopia erimielisyytensä. Kuten Perheen motto kuuluukin "Always and Forever".

Tai kuten sarjassa useasti todetaan muiden toimesta

“Families fight. But when push comes to shove you can always trust a Mikaelson to back another Mikaelson.” — Vincent Griffith


New Orleans:n saapuu myös vanhin vampyyrien salaseura; Trix. He ovat kaikki Elijahin perintölinjaa ja itseasiassa hän on myös kyseisen seuran aikoinaan perustanut. Pääosa Trixin vampyyreista on ikivanhoja ja ovelia, heidän tarkoituksensa onkin taata Elijahin selviytyminen samalla varmistaen omien elämiensä jatkuminen. Vaikka se tarkoittaisi että heidän pitäisi haudata Elijah elävältä salaiseen paikkaan. Trixien johtaja toimii tietysti Elijahin perintölinjan ensimmäinen vampyyri Tristan du Martel.

Jakso S03E04. Hayley haluaa tietää keitä Trixit ovat.

Näistä seuraa kivoja juonikuvioita, kuinka perintölinjojen ensimmäiset ovatkin yhdessä salaliitossa, ja mikä tästä juonittelusta tekeekin herkullista on heidän pitkä yhteinen historia Mikaelsonien kanssa. Sarjassa on useampia muistelukohtauksia heidän yhteisestä historiastaan. Näistä saa myös kivaa lisää sarjan päähahmoihin ja heidän motiiveihinsa.

Tämä sarja on onnistunut yllättämään ensimmäisestä kaudesta saakka juonenkäänteillään ja tämä kausi ei ollut poikkeus itselle isoin yllätys sattui jaksossa 10. Muista kun katsoin jakson ensimmäistä kertaa ja sen verran reagoinkin tähän kuolemaan että mies tuli toisesta huoneesta kysymään että mitä meuhkaan?

Sydämen repiminen tuli ihan puskista, mutta samalla se ratkaisi yhden sarjan kolmiodraamoista eli Hayleyn aviomies Jackson sai osansa Mikaelsonien ongelmista ja hänen sydämensä revittiin rinnasta irti. Hayley ja Jackson vangittiin Trixien toimesta ja Tristan kosti näin Hayleylle tämän aikaisemmat kidutukset..
Yllättävä kuolema ja ottaen huomioon että juuri edellisessä jaksossa Cammie "kuoli", hänen oli taivuteltu leikkaamaan oma kurkkunsa auki Klausin nukkuessa vieressä. Tosin vampyyriveren ansiosta hän muuttuikin vampyyriksi. Mielenkiintoisesti tosiaan sarja jäi joulutaolle tuon Camien tempun jälkeen ja ei tiedetty oliko hän kuollut vai ei, se selvisi vasta tammikuussa, juurikin samassa jaksossa jossa Jackson yhtäkkiä tapettiin. Eli sarja palasi tauolta aika pamauksella. (Kuten tekstistä voi päätellät tämä kuolema järkytti pientä mieltäni kovin, vaikkakin olen team Haylijahissa ollut alusta saakka)



Toinen iso käänne tuli kun Davina onnistui murtamaan perintölinjan ja samalla tuomaan Kol:n takaisin elävien pariin. Suunnitelma ei täysin onnistunut kun vain Klausin perintölinja oli ainut joka murtui. Näissä jaksoissa tapahtui myös joka kautinen crossover TVDn kanssa kun Stefan Salvatore saapuu New Orleansiin pakoillessaa vampyyrinmetsästäjää. Tämä oli toteutettu uskottavasti ja se sopi sarjan juoneen hyvin. Kuten myös muut tämän kauden crossoverit tVDn kanssa, ne eivät tuntuneet päälleliimatuille.

Klaus on huono oppilas. Kauden keskivaiheilta, Rebekah onnistuttiin pelastamaan valtameren pohjasta.

Kahden muun merkittävän hahmon kuolemiset kauden viimeisissä jaksoissa eivät hetkauttaneet samalla tapaa, Camien lisäksi Davina kuoli. Molemmat ovat olleet sarjassa mukana ensimmäisestä jaksosta saakka. Cammien kuoleman ymmärrän juonen kannalta mutta Davinan en niinkään. Tai juonellisesti Davinan kuolemahan ajoi Marcelin tekemään viimein ratkaisunsa.

Pari viimeistä jaksoa oikeastaan kruunasivat koko kauden ja varsinkin päätösjakso. Kun edellisessä kauden päätösjaksossa olin niiin vihainen Klausille, niin nyt sitten onkin ihan päin vastaiset tunnelmat. En uskonut että Klaus hahmona pystyisi tekemään tuon tasoisen uhrauksen. Davinan kuolema ajoi Marcelin laidan yli. Hänestä tuli tuo ennustuksen tuhoaja, hänestä tuli supervampyyri ja hänen puremansa tappaa jopa alkuperäisen. Valitettavasti tosiaan Klausilla on muitakin vihamiehiä ja Marcel onnistuu heidät kokoamaan.

Kauden loppu tosiaan oli yllätyksellinen ja surullinen, Kolme sisaruksista on kuolettavasti haavoittuneita, yksi kirottu ja yksi uhrautui kärsimään tuskissaan. Klaus tosiaan pelosti sisaruksensa uhrautumalla Marcelin armoille ja sai tätän edelliskaudelta tutun Papa Tundren tikarin rintaansa ja siten kärsii mutta on kuitenkin elossa. Tuo sana Elossa on tärkeä koska Frea onnistui "nukuttumaan" muuta sisarukset ja heidän elinvoimansa on sidoksissa Klaussiin. Hayley onkin nyt vastuussa neljästä nukkuvasta sisaruksesta ja hänen pitää onnistua löytämään parannuskeinot heille. Samalla kun Kluas on muurattuna seinään kärsimässä tuskissaan.

Tosiaan Klaus, joka ei ikinä ole luottanut kehenkään perheensä suhteen luotti nyt Hayleyyn tämän verran ja antoi ohjat lapsensa äidille eli iso kehityskaari on tässä hahmossa nähtävissä. Suurin kiitos tästä taitaa kuulua Cammielle ja Hayleylle.

Elijahin päätökset taas parissa viimeisessä jaksossa osoittivat ettei Klaus yksin ole tämän perheen tuho, hänen päätöksensä (yhdessä Freyan kanssa) lopulta johtivat Marcelin nousuun ja ennustuksen toteutumiseen.

Kauden päätösjaksosta.

Pari miinustakin toki keksin, olen saanut New Orleansin kuolleista noidista (esi-isistä) tarpeekseni, ja toivottavasti he nyt pysyvät kuolleina ja kadonneina. En jasa enään kuulla kuinka he eivät hyväksi sitä ja tätä. Myös Claire Holt voisi joko kadota kokonaan sarjasta tai palata pysyvästi, tämä edestakaisin soutu alkaa kyllästyttymään. Samoin Marcel voisi viimeinkin päättää onko hän perhettä vai ei, tai ainakin pitäytyä tässä viimeisimmässä päätöksessään olla heidän vihollisensa.

TVDssä tapahtui kolmen vuoden aikahyppy eteenpäin ja eräässä kohtauksessa Caroline saapuu New Orleansiin etsimään Klaussia ja hänelle selviää ettei Klaus katosi yllättäen kolme vuotta sitten. Joten sama aikahyppy on nyt odotettavissa ensi kaudella The Originalsissakin.

En tosiaan malttaisi odottaa ensi vuoteen näkemään kuinka sarja jatkuu, löytääkö Hayley parannuskeinot? Koska Marcel tajuaa ettei onnistunut tappamaan Elijahia ja Kolia? Kuinka suuttunut Klaus on kun hänen vapautetaan ja kuinka siinä onnistutaan? Kuinka paljo Hope on kasvanut? Mitä neljä sisarusta ovat tehteen unimaailmassa? Voivatko Hayley/Hope vierailla siellä? Joko vihdoinkin näemme Hayleyhin? Kuinka Marcel ja Vincent onnistuvt kaupungin hallitsemisessa? Mitä Josh tekee?
(Ja jos jaksoit lukea tämän ajatusoksennuksen niin kiitos :) ) Ja jos hyppäsit tänne loppuun niin suosittelen katsomaan sarjan..

Laurell K. Hamilton - Anita Blake, Vampire Hunter serie (osat 1-10)

Goodreads

Kuten tuolla jossain ennemmin todettua että vaikka en täällä kirjoita kirjoista se ei tarkoita etten niitä lukisi. Koko alkuvuosi on ollut hyvin tahmean oloinen lukusaralla, tuntuu ettei ole enään mitään hyvää lukemista ja kaipaan koko ajan jotain uutta luettavaa.

Paremman puutteessa sitten tartuin näihin Anita Blake kirjoihin, olen näitä joskus ennemminkin lukenenut. Muistelisin että ekan osan tilasin joskus Adlibriksetä ja sen jälkijunassa sitten luin tätä sarjaa ehkä kymmenisen osaa ennenkuin mitta tuli täyteen. Muistelisin että Bullet oli juuri silloin ilmestymässä kun viimeksi luin sarjaa oli se ajoittaisi edellisen lukukerran 2010 vuoden paikkeille.

Eilen illalla aloitin sarjan 12:sta osan mutta tässä ajattelin lähemmin kertoa noista ensimmäisistä kymmenestä.

Sarjan 25 osa ilmestyy kesällä ja sarjan lopusta ei ole tietoa. Näitä ei ole tietääkseni suomennettu.


Anita Blake, Vampire Hunter serie;

1. Guilty Pleasures (1993)
2. The Laughing Corpse (1994)
3. Circus of the Damned (1995)
4. The Lunatic Cafe (1996)
5. Bloody Bones (1996)
6. The Killing Dance (1997)
7. Burnt Offerings (1998)
8. Blue Moon (1998)
9. Obsidian Butterfly (2000)
10. Narcissus in Chains (2001)
11. Cerulean Sins (2003)
12. Incubus Dreams (2004)
13. Micah (2006)  (novella)
14. Danse Macabre (2006)
15. The Harlequin (2007)
16. Blood Noir (2008)
17. Skin Trade (2009)
18. Flirt (February 2010)(novella)
19. Bullet (June 2010)
20. Hit List (June 2011)
21. Kiss the Dead (June 2012)
22. Affliction (July 2013)
23. Jason (December 2014)  (novella)
24. Dead Ice (June 2015) (Title was created by a fan during a contest Hamilton held)
25. Crimson Death (June 7, 2016)

Kirjoinahan nämä ovat urbaania fantasiaa eli kaikki yliluonnollinen on normaalia ja tunnettua. Sarjassa on mukana myös mysteeriä ja romantiikkaa.

Sarjan päähenkilö Anita on animaattori (ja necromancer, ei suomennosta) eli hän työkseen nostaa zombeja (jos vaikka vainajan omaiset haluavat tarkennusta testamenttiin etc.) tämän työn ohessa hän on myös virallinen vampyyrien teloittaja. Eli kun vampyyri harhautuu murhaamaan tai joku on jättänyt testamentin ettei tahdo herätä vampyyrina, niin paikalle kutsutaan laillinen vampyyrien teloittaja joka hoitaa homman kunhan asiasta vain on oikeuden määräys. Vampyyrit ovat juuri saaneet ihmisoikeudet USAssa ja eikä heitä voi enään listiä kuten haluaa kuten vanhoina hyvinä aikoina.

Anita toimii myös poliisin konsultanttina yliluonnolissa rikosasioissa eli kun epäillään että murhaaja on joku ei ihminen (vampyyri, zombie, muodonmuuttaja etc.).

Anita Blake. Sarjakuvasta; kuva netistä.

Hahmona Anita on mielenkiintoinen varsinkin alussa, kun hän on varuillaan vampyyreita kohtaan (vr. Sookie Stackhouse). Samoin erilaiset muodonmuuttajat ovat epäilyttäviä. Hänen lapsuuttaan on varjostanut äidin kuoleminen ja uusi äitipuoli ei ole ollut ihanteellisin. Samoin hänen kykynsä nostattaa kuolleita (=zombieita) on ajanut häntä eristyksiin "normaaleista" ihmisistä. Anita on suorittanut biologian tutkinnon yliluonnollista ja on onnistunut luomaan uran tällä saralla. Aika ristiriitaisia tuntemuksia siis luvassa. Hahmon kasvu onkin nähtävillä sarjan edetessä. Hahmona muuten Anita edustaa tyypillistä tähän genreen kuuluvaa naishahmoa, itsepäinen, pikkuinen, omaa paljon ihailijoita, kova etc.

Sanoisinkin että ensimmäiset viisi kirjaa pääsevät mahdollisesti jopa erinomaiselle tasolle mutta sitten alkaa sarjan taso laskea tai sarja muuttuu mysteeri osastolta enemmän erotiikan puolelle. Ja varsinkin kun nyt menen osassa 14 niin muutoksen huomaa vielä paremmin.. Ihan harmittaa että mysteeri osisota on korvattu vampyyripolitikoinnilla, seksillä ja Anitan uusien voimien hallitsemis yrityksillä.

Kirjojen fantasia maailma on hyvä ja se on monipuolinen löytyy olioita mm intialaisesta tarustosta. Hahmot ovat hyvin kirjoitettuja ja heidän kasvunsa on nähtävissä kirjoissa. Tapahtumat ovat pääosin loogisia, vieläkun olisi jätetty myöhemmistä osista edes puolet seksistä pois niin nämä olisivat erinomaisia loppuun saakka. Koko Ardeur-voima (kyky saada energiaa/voimaa muista elollisista seksin välityksellä) olisi voinut olla jotain muuta, tai jos tämä kuvio ei olisi hallitseva usean kirjan ajana. Ei sillä että nämä mitään dekkareita olisivat muutenkaan vaan mysteerikuviot ovat hyvin suoraviivaisia, eli tuntematonta pahaa etsitään.

Omia suosikki sivuhahmojani ovat Edward, joka on myös kylmäverinen vampyyrinmetsästäjä. Ihmissusi Jason, joka toimii pariinkin otteeseen järjen äänenä ja omaa hyvän huumorintaju. Odotan kovasti tuota osaa, jonka otsikko on hänen nimensä.

Loppujen lopuksi aion minä vielä ainakin pari osaa lukaista, josko taso hieman parantuisi tai siis saataisiin parempia juonikuvioita kun joku on kuolemassa/vanha voimakas vampyyri on vaaraksi --> Anita nostattaa Ardeurin avulla voimansa ja pelastaa päivän.

Anita Blake. Sarjakuva. Kuva netistä

Helen Harper - Bo Blackman series

Tämä on toinen (tai kolmas, riipuen laskutavasta) sarja jonka olen Harperilta lukenut. Itse pidän tastä sarjasta, jopa enemmän kuin tuosta Blood Destiny sarjasta. Se toki voi olla että nämä ovat enemmän sellaista genreä, jossa on helpompi välttää kliseet lisäksi nämä on selvästi suunnattu aikuisemmille lukijoille.

Kirjat ovat tosiaan genreltään urbaania fantasiaa, mystery twistillä. Cozy mystery-nimikekin täyttyy jos ei oteta fantasia elementtiä esiin.

Goodreads

Sarjaan kuuluu viisi osaa;

Bo Blackman serie

1. Dire Traits (2014)
2. New Order (2014)
3. High Stakes (2014)
4. Red Angel (2015)
5. Vigilante Vampire (2015)

En löytänyt mistään tietoa kuinka pitkä sarjasta on tulossa, mutta itse arvelisin että osan tai parin verran sarja ainakin vielä jatkuu.

Sarjan pääosassa on Bo, joka on aloitteleva yksityisetsijä Lontoossa sijaitsevassa Dire Straits firmassa. Hän ei saa usein triber-toimeksiantoja, tämä sopii Bolle hyvin koska vampyyrit ja demonit eivät kiinnosta häntä yhtä paljoa kuin ihmiset.

Ensimmäisessä osassa Bo kuitenki löytää itsensä demoni-tehtävästä jonka hän tajuaakin olevan ansa itselleen ja joutuu melkein lavastetuksi murhasta. Täpärästi pelastuen Bo alkaa selvittää kuka haluaa hänet lavastaa ja miksi..
(Triber sanalle ei ole suomennosta)

En hirveästi halua juonta enempää spoilata ja jälkimmäisiä osia ei voi kuvata ilman että spoilaisi ensimmäistä osaa.

Itselläni on heikko kohta, itsepäisiä naishahmoja kohtaan ja tämä täyttää sen kriteerin loistavasti. Lisäksi tässä vielä ratkotaan arvoituksia eli salapoliisi työssään. (samantapaisia muita suosikkejani ovat mm. Stephanie Plum, Rei Shimura, Eve Dallas, Lily Bard, Aurora Teagarden, Neiti Marple..)

Kirjat tosiaan sijoittuvat Lontooseen, miellyttävää vaihtelua amerikka keskeisyydelle. Maailma eroaa siinä omastamme että vampyyrit ja demonit ovat tunnettuja kaikelle kansalle ja elävät osin muun yhteiskunnan mukana.
Vampyyrit ovat melkein kultin tapainen salattu järjestö, he jakautuvat viiteen perheeseen ja heillä on omat sääntönsä mm. siitä kuinka monia ihmisiä he saavat muuttaa vampyyreiksi ja koska. Demonit tuovat kivan lisänsä tähän maailmaan, heidän taitonsa ja persoonansa riippuvat myös lajista riippuen eli mitä demoneja he ovat. Näiden kahden lisäksi kirjoissa on noitia ja velhoja, he ovat kylläkin hieman vähemmistössä.

Itse pidän kirjojen luodusta maailmasta, se on tutun oloinen mutta kumminkaan ihan tyypillisimpiä kliseitä ei olla koottu tähän. Harper on onnistunut luomaan oman laisensa maailman, kuten tuossa Blood Destiny sarjassakin.

Jos maailma on hyvä niin hahmot jättävät hieman toivomisen varaa, varsinkin sarjan edetessä. Kaikki hahmot eivät aina tunnu omilta itseltään toiminnoissaan. Vähän tuntui että kirjailijalle oli tullut kiire saada osa kirjoista valmiiksi, ja kun katsoo noita kirjojen ilmestymis ajankohtia niin tuo selittynee sillä. Päähahmo Bo taas on ristiriitainen hahmo, pari epäloogisuutta nähtiin mutta muuten erittäin samaistuttava hahmo ja omanlaisensa. Mutta kuten todettu pidän itsepäisistä naishahmoista. Sivuhahmoista pidin X:sta ja Rogue3:sta, tosin jälkimmäinen oli outo viimeisessä osassa. Myös "vampyyrikoira" Kimchi oli ilahduttava.

Juonikuviot ovat aika tyyppillisiä mysteryjä - joku antaa tapauksen selvitettäväksi Bolle, toimeksiantaja on yleensä puolituttu. Bo alkaa kaivella ja törmää johonkin isompaa taustalla ja niin edelleen.. Mysteerijuonen lisäksi seurataan Bo henkilökohtaista elämää sivussa ja sen osalta pari isompaa juonenkäännettä jopa yllätti piristävästi. Isot bonus pointsit ykkösosan lopulle. Toisaalta taas viitososan lopun ns cliffhangeri oli turha ja liian ennalta-arvattava. Rakkauskuvioitakin on mutta kuten lajityypille tyyppillisesti ne ovat aika pintapuolisia koko sarjan ajan ja kolmiodraamaa ei ole.

Suosikkejani olivat ensimmäinen ja viides osa, nelososa taas oli heikoin. Melkein jätin tuon viitosen sen vuoksi ostamatta mutta onneksi luin pari arvostelua siitä ja niiden perusteella uskalsin sen ostaa.

Suosittelen jos urbaani fantasia tai salapoliisikirjallisuus (tai molemmat!) kiinnostavat.

Hinnalla näitä ei olla pilattu ja kolmesta ensimmäisestä osasta löytyy myös yhteisnide (kindlelle) se tulee varmaan edullisimmaksi tavaksi ostaa kirjat (ja saa pisimän samplen). Toisaalta jos sarjaan tulee jatkoa niin voi olla että ensimmäisen osan hinta alenee.

Pari kirjaa..

Tässäpä pari viime aikoina luettua kirjaa ja kesken jäänytkin..

Otava

Essi Tamminmaa - Noaidin tytär

Uusi suomalainen fantasia trilogia, jonka ensimmäinen osa on tämä Noaidin tytär on. Kirjan bongasin luultavimmin Lunukurkka-blogista ja laitoinkin sen kirjastossa varaukseen.
Tammimaasta en ole ennemmin kuullut vaikka häneltä on ilmestynyt kaksikin kirjaa.

Päällimmäisenä tästä jäi mieleen sekavuus, oli vaikea pysyä kärryillä ihan perusjutuissakin eli kuka, missä, miten..
Henkilöhahmotkaan eivät vakuuttaneet ja heidän motiivinsa osin tuntuivat aika hatarilta ja teot epäuskottavilta, esim. Pajun vierailu Auran koululla ja tämän kavereiden seuraaminen Auran kotiin (hei google on keksitty tai ihan 020202)..

Positiivista näissä sitten oli saamelaismytologian käyttö, kiva että hyödynnetään näitä skandinaavisia mytologioita ainaisten vampyyrien ym sijaan. Aura hahmona myös kiinnosti. En silti tiedä riittääkö mielenkiinto silti seuraavaan osaan asti.. Kouluarvosana 6+

Goodreads

Siiri Enoranta - Nokkosvallankumous

Tämä oli se joka jäi kesken. Idea hyvä, hyvin kirjoitettu mutta jokin vain tökki. Tuntui että suurempi juoni taustalta puuttuu. Mutta toisinkuin edellisessä Tammimaan kirjaan verrattuna, voin silti lukemani perusteella sanoa että tulen Enorannan seuraavatkin kirjat lainaamaan kirjastosta. Mielenkiintoinen tuttavuus siis vaikkakaan tämä opus ei kiinnostanut loppuun asti.

Goodreads

Abigail Gibbs - Illallinen vampyyrin kanssa

Pitihän tämä Wattpadin ihme lukea, tosin päädyin kuitenkin odottelemaan tämän kirjastosta.

Aika perusopus tätä lajityyppiä, mutta miksipä sitä vanhaa kaavaa muuttamaan liikaa kun se toimii. Maailma oli tarpeeksi mielenkiintoinen eikä ihan liian kliseinen. Kiva etteivät kaikki vampyyrit olle kilttejä vegaaneja. Kiva että tässä tulee olemaan muitakin ulottuvuuksia.

Luen seuraavankin osan, niin ja hyvä sana tätä kuvaamaan on KIVA. Kouluarvosana -8.

End of the Era (Sookie Stackhouse)

Goodreads

Noniin, siihen se sitten loppui..

Olo on vähän kuin Harry Pottereiden jälkeen aikoinaan, tosin niitä taisin silti enemmän fanittaa loppuun asti.

Tätä viimeistä Sookie kirjaa odottelin kauhun sekaisin tunnelmin, jäi se edellinen osa sen verran selvään kohtaan. Hirveästi yritinkin tällä kertaa olla spoilaantumatta, silti en onnistunut siinä täysin. Ostinkin tämän kindlelle/tabletille niin ei tarvinnut postin kanssa jännitellä koska tulee, tänään kun sattui sopivasti vielä vapaapäiväkin. Varmaan hommaan hyllyynkin jossain vaiheessa että sarja tulee täydelliseksi sinne.

Ihan hirveästi tästä ei voikkaan kertoa spoilaamatta, mutta sanotaanko nyt näin että tietyllä tapaa petyin loppuun..

(tästä eteenpäin saattaa spoilata..)


Kerran kirjan aikana heräsikin jo toivo josko Harris ei olisikaan tehnyt sitä mitä pelkäsin mutta turha olis sekin toivon hiven.

Toisaalta sitä loppua kyllä pedattiin alusta saakka, sinänsä poitsit Harrisille ettei lähtenyt sitä muuttamaan fanien toiveista huolimatta. Silti jotenkin odotin enemmän sitä jotain viimeistä yllätystä..

Nyt en lukenut edellisiä osia etukäteen, ja sen kyllä huomasi kun osa nimistä oli outoja. Aika paljon esiin marsitettiin sarjan edellisistä osista hahmoja, kaikki "kosijatkin" kävivät näytillä.

Sarjassa on paljon parempiakin osia kuin tämä viimeisin, olisiko ideat käytetty jo edellisissä osissa. Ihan helposti tästä olisi voinut tehdä kymmen osaisen sarjan menettämättä mitään.

Viihdyttäviä silti ja hieman haikea olokin kun ei ole näitä enään odotettavissa. Pitää varmaan yrittää koukuttua tv-sarjaan, tai löytää jokin uusi sarja tämän tilalle.

Edit (7.5.13) Katselin just Amazonin arvosteluja, en ole näköjään ainut joka pettyi. Tämä on toistaiseksi saanut murska arviot siellä.. Auts.. (linkki amazoniin.)

Dead Ever After - epävirallinen takakansi

Nonii, tälläisen tänään bongasin, mistäpä muualta kuin Sookieverse-blogista.

Hassusti taasen, kuten viime vuonnakin hän taas oli törmännyt tähän Risingshadow.net :ssä..

Sookieverse:stä löytyy myös arvailuja tulevista tapahtumista, mutta tässä tuo itse teksti;

Thirteen years, countless mysteries, and plenty of heartache later, the book Sookie Stackhouse fans have been waiting for...

Sookie finds it easy to turn down the request of former barmaid Arlene when she wants her job back at Merlotte’s. After all, Arlene tried to have Sookie killed. But her relationship with Eric Northman is not so clearcut. He and his vampires are keeping their distance…and a cold silence. And when Sookie learns the reason why, she is devastated.

Then a shocking murder rocks Bon Temps, and Sookie is arrested for the crime.

But the evidence against Sookie is weak, and she makes bail. Investigating the killing, she’ll learn that what passes for truth in Bon Temps is only a convenient lie. What passes for justice is more spilled blood. And what passes for love is never enough...

Edelleen tulisipa toukuu jo, ihan vain senki takia että olisi pian taas kesä.. 

nimim. hiihtäminen on keksitty siksi, että ihmiset voivat teeskennellä että lumessa ja kylmässä on jotain hauskaa..

Aarrgg..

Suunnilleen noin minulta pääsi kun äsken katselin The Vampire Diaries-n kolmannen tuotantokauden viimeisen jakson..

Ihan oikeasti, pitääkö tässä nyt odottaa puolivuotta että saa jatkoa tälle?

Ja pitääkö minun nyt ihan oikeasti lukea noita surkeita L. J. Smithin kirjoja vieroitusoireisiin taas...?

Google

Nyt sitten spoilaa, jos et ole ihan USA:n tahtiin näitä katsellut.. (maalaa niin saat sen luettua)





Ihan oikeasti Elena on pakotettu tekemään valintansa Salvatoren veljesten välillä tässä viimeisessä jaksossa. Kun Alaric tapaa Klausin, joka tarkoittaa että Salvatoren veljekset kuolevat myös koska heidän luojansa kuolee.. Niin Elenan on päätettävä kumman veljeksen luo hän menee hyvästelemään, molempien luo hän ei ehdi.. Elenan soittaessa Damonille hän paljastaa että päätös osin perustuu siihen että on tavannut Stefanin ensin (ja tämä pelasti hänen elämänsä, kun hän vanhempineen ajoi sillalta alas..). 


Sitten paljastuu Damonin tapellessa Alarickia vastaan (kun näytetään flashback Damonin muistoista) että itseasiassa Elena on tavannut Damonin ensin, samana iltana juuri ennenkuin hänen vanhempansa tulevat häntä hakemaan.. Damon vain pyyhki Elenan muistin.. 


Niin tässä jaksoshan näytetään että Klaus kuolisi (jo siinä kohtaa mielessäni buuasin, Klaus on lempihahmojani) mutta lopussa paljastuukin Bonnien tehneen taikojaan ja siirtäneen Klausin Tylerin ruumiseen.. Saa nähdä mitä tämä tekee Carolinen ja Klaus/Tyler kuviolle..


Rebekka ja Elijah päättävät Klausin "kuoltua" tappaa Alaricin tappamalla Elenan ja aiheuttavat tämä ja Mattin auton alas sillalta, Stefan saapuu liian myöhään paikalle jaElena pakottaa tämän pelastamaan Mattin ensin..
Alaric kuolee kesken tappelun Damonin käsivarsille ja tämä tajuaa että jos Alaric kuolee niin Elena on myös kuollut..


Sitten ihan lopussa kun Damon ryntää sairaalaan katsomaan kuollutta Elenaa paljastuu että tohtori olikin enemmin päivällä antanut Elenalle vampyyrin verta... Ja Viimeisessä kohtauksessa Elena herää.. siihen sitten tämä loppuikin..


Sekavaa tekstiä, anteeksi.. mutta yritän tänään kirjoittaa vielä ns. oikean postauksenkin.. Mutta nyt suihkuun ja töihin illaksi+yöksi..

Justin Cronin - Ensimmäinen siirtokunta

Risingshadow

Muistelisin tätä joskus käännelleeni kädessä kaupassa, (ja tähä väliin voisin myöntää että että kaupan kirjaosastolla tulee käytyä melkeimpä joka kerralla kun kauppaan eksyn. Vaikka todella harvoin kuitenkaan ostan mitään..) mutta nyt kun näin tämän kirjastossa niin olihan tämä lainattava.

Sillä ketäpä ei kiinnostaisi ;

"Trilleri tulevaisuudesta, jossa ihmiskunta elää raakojen petojen armoilla.

Yhdysvaltain armeija aloittaa 2010-luvulla vaarallisen kokeen. Joukko kuolemanrangaistuksen saaneita vankeja viedään huippusalaiseen tutkimuskeskukseen Coloradossa, missä tutkijat tartuttavat vankeihin pahamaineisen viruksen.

Vangit saavat pian odotetut oireet: viruksenkantajasta tulee räjähtävällä nopeudella liikkuva olento. Vangit tulevat valonaroiksi ja elimistön toiminta hidastuu tavalla, joka viittaa eliniän radikaaliin pidentymiseen.

Kokeen tulokset herättävät ansaittua levottomuutta.
Räjähtävän nopeasti liikkuvat pedot ovat äärimmäisen vaarallisia, sillä mitään inhimillistä kontaktia tartunnan saaneisiin vankeihin ei saada. ”Vampyyreistä” puhumista kuitenkin vältellään: virus antaa kantajalleen useita kiinnostavia ominaisuuksia, ja tuloksia pidetään tärkeinä edistysaskeleina.
Lääketieteellisen läpimurron sijasta tutkimuskeskuksessa tapahtuu kuitenkin järkyttävä erehdys. Viruksenkantajat karkaavat ulkomaailmaan, eikä vastalääkettä virukselle ole.

Apokalyptinen taistelu ylivoimaisten olentojen ja alakynteen joutuvien ihmisten välillä on alkanut. Amy Bellafonte, kuusivuotiaana tutkimuskeskukseen tuotu orpotyttö, on ihmiskunnan ainoa toivo.

Jos viimeinenkin toivo kuihtuu, maailma kuuluu pedoille."



Olipas kiva pitkästä aikaa lukea paksu kirja. Tässä olikin yli 750 sivua, vaikka tämäkin on ensimmäinen osa trilogiaa. Mutta nyt tuo, trilogia -ajatus tuntuu jopa järkevältä, toisin kun noissa parisataa sivuisissa kirjoissa.

Tämä on sinänsä haastava kirja lukea että tässä piti olla mukana siinä kuka on kertojana. Kertojat vaihtelivat, osa oli nykypäivässä, osa menneisyydessä ja oli päiväkirjamaisia merkintöjäkin. Hyvin silti tässä pysyi kärryillä, mutta veikkaan että ongelmia olisi tullut jos olisi tullut useamman päivän tauko lukemiseen.

Juoni oli osin ennalta arvattava mutta kyllä se yllättikin pari kertaa. Hahmot olivat tarpeeksi sympaattisia, yhtään inhokkia ei löytynyt päähahmoista tai kertojista. Osalla silti oli niitä ärsyttäviäkin piirteitä mutta niitä ei oltu korostettu liiaksi. Maailmakuva taas oli uskottava ja hyvin kuvattu, olikin mielenkiintoista lukea mitä meidän tuntemalle maailmalle oli tapahtunut viruksen leviämisen jälkeen. Yllättäen mm. tekninen tietotaito ei ollut kadonnut vaikkakin sähkö olikin ylellisyyttä.. Olisikin myös ollut hauska tietää pääsikö virus leviämään eurooppaan vai ei? Tapahtumathan sijoittuivat USA:han, vilahtipa Suomikin siellä ohimennen mainittuna tekstissä.

Paljon vielä jäi avoimeksikin ja vain osaan kysymyksistä löytyi vastauksia, mielenkiinnolla kyllä odottelen tälle jatkoa.

Trilogian toinen osahan ilmestyy vasta tämän vuoden lokakuussa

1. Ensimmäinen siirtokunta (2011) / The Passage (2010)
2. The Twelve (julkaistaan 16.10.2012)
3. ??

En tiedä mikä minua aina viehättää näissä ns. maailmalopun kirjoissa tai tv-sarjoissa/elokuvissa. mm. tv- sarja Dark Angel kuuluu suosikkeihini ja nyt aloin seuraamaan tätä uutuus-kanava Foxin uutta The Walking Dead-sarjaa (zombeja!!). Sama varmaan kun noissa muissa dystopiossa ja tulevaisuus kuvitelmissa.. Pakoa todellisuudesta.

Kirjan tiedot;
Kustantanut - WSOY (2010)

Alkuperäinen nimi - The Passage (2010)
Suomentanut - Arto Schroderus

Graafinen suunnittelu - Mika Tuominen

Muita tämän lukeneita;

marjis - Kirjamielellä

Nafisan - Yöpöydän kirjat

J. R. Ward - Lover Reborn

Goodreads

No, niin pitkään mietinkin maltanko tämän tilata itselle, mutta sitten tuli muitakin kirjoja tilattavaksi niin klikkailin tämänkin sitten ostoskoriin..

Näiden A Black Dagger Brotherhood- kirjiojenen taso on mielestäni laskenut sarjan edetessä. Joten odotuksen tämän suhteen eivät tosiaankaan olleet korkealla, varsinkaan sen jälkeen kun paljastui että tässä on pääosassa Tohrment. Suurin osa varmaan muistaakin mitä kyseiselle hahmolle tapahtui alkupään osissa, ja ne jotka eivät muista niin empäs spoilaakkaan teitä sen suhteen. Mutta tosiaan tuo tieto vieläkin himmensi innostusta tätä kohtaan.

Juonta en erittele enimpää, perus-rakkaus-juontahan näissä yleensä on. Pian seuraakin spoilaavampaa arviota, joten tässä vaiheessa sanonkin jo loppukateettini tästä, että he jotka eivät halua spoilaantua niin voivat lopettaa lukemisen ajoissa.
Tosiaan eipä tämä miksikään suursuosikiksi noussut, tosin tämä sai aikaan sen että minun tekisi mieleni lukea joitakin alkupään kirjoja uusiksi. Mutta tosiaan olisi tätä malttanut hyvin odottaa pitempäänkin, seuraavaa osaa varmaan odottelenkin..


Sitten sinne spoilaavaampaan osioon

Ensinnäkin kirjan idea Tohrnin uudelleen rakastumisesta, himmentää mielestäni koko sarjan ydintä eli ikuista-pariutumista (en muista suomennosta termille). vaikkakin idea oli kohtalaisesti toteutettu, eli Tohrnin piti osata päästää irti Wellsiestä, jotta tämä pääsisi siirtymään Fadeen eikä joutuisi ns. ikuideen kadotukseen.  Tätä varten enkeli Lassiter pelasti Tohrnin edellisissä osissa, Tohrmentin "parantuminen" on yksi tehtävä jotta hän pääsisi takaisin taivaaseen.. Sitten soppaan heitetään No-One, naarasvampyyri joka palasi Toiselta puolen (Other side) lähinnä tutustuakseen tyttäreensä Xhexsiin. Hän tekikin itsemurhan Xhexin syntymän jälkeen ja pääsi sovittamaan tekoaan toiselle puolelle..  Moni mutkaista kenties..? Odottakaapas vaan.. siis Tohrn ja no One tuntevat toisensa, koska Tohr ja Darius pelastivat aikoinaan tämän naarasvampyyrin kaapaajaltaan/raiskaajalta joka oli symphat (suomennos?) ja siis Xhexin isä.

Lisäksi aika sekavan perusjuonen lisäksi kirjassa oli yllättävän paljon JOhnin ja Xhexin rakkaus-koukeroita myöskin, tosin itse pidin niistä enemmän kuin pääjuonesta. Xhex taitaakin olla sarjan ainut kunnolla vahva naishahmo.

Lessereitä ei oikeastaan ollut vaan mukaan tuli uusi vihollinen, vampyyriklaani, joka on Wrathin -sokean kuninkaan- kruunun perässä.  Yllätäen koin nämä uudetkin soturivampyyrit tietyllä tapaa sympaattisiksi, heille mm. kännykät olivat aivan uusi juttu. Valittu Laylan polku kohtasikin yllätävästi näiden johtajan kanssa, veikkaampa että siinä on rakkaustari jonka haluisin lukea. Tosin Laylan ja Quinnin välilä tapahtui jotain ja saa nähdä onko sillä seurauksia..

Hassua siis kirjan pääjuoni oli kirjan huonointa antia, mutta nämä sivujuonet taas pelastivat sen verran että saatan lukea jatko-osiakin..

Kirjahan opn julkaistu maaliskuuss 2012, julkaisijana Piatkus Books.

Pari hömppäkirjaa

Goodreads

Mammoth Book of Vampire Romance aka Love Bites

Tälläinen oli luvun alla useamman viikon. Eli novelleja vampyyrirakkaudesta, hömppää höystettynä vampyyreilla. Tämän löysin vahingossa kirjastosta ja pitihän se lainata.

Ihan kiva, aika työläslukuinen ja pari tarinaa taisin hypätä ylikin. Pari helmeäkin löytyi seasta eli aika vaihtelevan tasoisia tarinoita.

Tarinat olivat sikäli myös vaihteleviä - ne sijoittuivat eri aikakausille oli historiallisia tarinoita, oli erilaisia vampyyreita, oli surullisempiakin loppuja. Aina ei ollut edes ihminen - vampyyri pari kyseessä.
Osasta tarinoita tuntuikin että niitä olisi voinut venyttää ja laajentaa isommiksikin tarinoiksi. Mietinkin että pitää vielä hieman selailla tätä ja ottaa parin kirjoittajan nimet ylös jos vaikka joskus kokeilisi heiltä jotain muutakin.

Tuolla Goodreadsissa on myös arvioita tästä.


Lucy Dillon - Paritanssia

Gummerus

Ensin pari sanaa tuolta Gummeruksen sivuilta tästä kirjasta;
"Entinen kilpatanssija Angelica on jättänyt kimaltelevan elämän taakseen – tai niin hän luulee. Hän palaa kotikaupunkiinsa Longhamptoniin eronneena ja karanneena Lontoon säihkeestä ja alkaa pitää tanssikurssia paikallisille amatööreille. Angelican tanssikurssilaisten kuviot menevät uusiksi, kun parit opettelevat yhteisiä askeleita niin tanssilattialla kuin kotielämässä. Cha-cha-chan ja valssin pyörteissä kurssilaiset saavat uutta kipinää myös arkeensa. Konkari Angelicakin saa jälleen kokea tanssin parantavan voiman."

Okei, mistähän alan tämän haukkumisen.. jospa vain listaisin asioita mitä tulee mieleen.
- Taas kirjoitettu useasta erinäkökulmasta. Miksi niin tyypillistä tälle lajityypille nykysin..?
- Päähenkilö palaa vanhoille kotikonnuilla (vähän jopa häntä koipien välissä) ja hänelle selviääkin SUURI salaisuus penkoessaa kuolleen äitinsä jäämistöä..
- Avioliitto on vaikeuksissa eräällä päähenkilöistä.
- Eräs päähenkilö on menossa naimisiin..
- Useita epäilyjä pettämisistä..
- Uran ja perheen yhdistämisessä on vaikeuksia..

Ainut plussa tulee että eräällä päähenkilöparilla oli koti-isä ja ura-äiti, JA ERITYISESTI siitä että heidän roolinsa todettiin kirjassa juuri heille sopiviksi. Eli äiti ei ole ainut oikea vaihtoehto lapsia hoitamaan..

Muutenkin juonikuviot aika ennalta arvattavia ja varmaankin kirja olisi jäänyt kesken jos en olisi sitä yhteen pötköön lukenut pari iltaa sitten.. Onneksi en ostanut tätä silloin Dillonin toisen kirjan lukemisen jälkeen omaksi vaan nappasin tämän kirjastosta lainaan kun sattui kohdalle.. Tämä onkin Dillonin esikoisteos ja sanoisinkin että tuo toinen hänen kirjansa Eksyneiden sydänten koti oli parempi, joten saatan häneltä vielä jotain kokeillakkin jos kirjastossa törmään..


Kirjan tiedot

Lucy Dillon - Paritanssia (2010)
Alkuteos - The Ballroom Class (2008)
Suomentanut - Ulla Lempinen

Loppuun vielä asiaa asian vierestä..
Huomasimpa hassun jutun kun äsken googlettelin noita nimittäin huomasin yhdennäköisyyden kahden kannen välillä;


Goodreads



Bazar kustannus

Matt Haig - Radleyn perhe

Risingshadows

Muistaakseni olen tämän kirjan huomannut ensin jostain lehdestä, ja jutun perusteella laittanut tämän mielessäni listalle; mielenkiintoisia, eli lainaa jos bongaat kirjastosta/kaverilta ym. tai osta alennuksesta.
Ensinnäkin tässä on mielenkiintoinen kansikuva, se jo herätti mielenkiintoni ja toiseksi onhan tässä kirjassa kyse vampyyreista joten eipä siinä sen enempää tarvittu..
Kirjaston uutuushyllystä sitten tämän bongasin hieman ennen joulua ja luettua tämä tuli välipäivinä.

Kirja kertoo ihan tavallisesta perheestä, ihan tavallisessa lähiössä Isossa-Britanniassa. Perheen isä Davic käy töissä, äiti Helen on kotiäi ja lapset Clara ja Rowan kärsivät teini-iän tuskista. Perheellä on kumminkin synkeä salaisuus, jonka perheen lapsetkin oppivat osin kantapään kautta. He ovat nimittäin vampyyreja, pidättäytyviä sellaisia eli he eivät nauti verta. Perheen lapset eivät edes tiedä olevansa vampyyreja, he vain ovat kalvakoita ja koulutoveriensa mielestä friikkejä. Sitten salaisuus niinsanotusti räjähtää käsiiin ja nuoret joutuvat vastakkain synkeän perhesalaisuuden kanssa ja vanhempien kaapeista tulee esiin vanhoja luurankoja myös..

Tämä oli ihan kelpo kirja, pari iltaa tätä taisin lueskella ettei tämä ihan mukaansa täysin imaissut mutta piti kumminkin mielenkiintoa yllä. Tarina sinänsä on toisaalta jopa tylsä ja kohtuu ennalta arvattava. Mukaan on  lisäksi ympätty hieman teini romantiikkaa.. Varsinkin loppuratkaisu tuntui hieman kliseiseltä. Kirjan vahvuus taitaa ollakin siinä että sitä voi tulkita ja lukea monella eri tasolla, jos siis tykkää etsiä piilomerkityksi ja muita sen sellaisia..

Tämä vampyyrien pohdiskelu ja vertailu muihin vampyyreihin saattaa hieman spoilata kirjan juonta.


Vampyyrit, nuo mielenkiintoiset oliot. Näissä taas herkuteltiin sillä teemalla että verta juovat vampyyrit olisivat ns. pahoja ja siitä pidättäytyminen olisi ainut oikea tie. Nämä vampyyrit myöskin pystyivät olemaan hereillä päivällä, mutta suorassa auringon paisteessa olo oli toki välteltävä asia, ja selvästi heidän rytminsä suosi yö-elämistä. Tosin poiketen monista muista vampyyri tarinoista näissä vampyyrit pystyivät saamaan lapsia. Mielenkiintoista näissä oli myös että vampyyriksi voitiin joko syntyä tai joko käännyttää (normaalisti veren vaihdolla). Yleensä ihminen juurikin muutetaan vampyyriksi (toinen poikkeus tähän jonka äkkiseltään muistan on J. R. Wardin The Black Dagger Brotherhood -sarja). Samoin he pystyvät nauttimaan ihmisten "normi ruokaa", paitsi tietysti kliseisesti valkosipulia.. Niin ja he ovat piilossa suurelta yleisöltä, mutta jotkin tietyt viranomaiset tietävät heistä ja heillä on sopimuksia vampyyrien kanssa. Hauskaa myös kuinka he verta saatuaan muuttuivat kauniimmiksi ja paremmin voiviksi. mm. Rowanin ihottumat hävisivät ja Claran hiukset muuttuivat elottomista eläväisimmiksi.. (samaistuin muuten Rowaniin ihottumien takia erinomaisesti, itsellä kun on atooppinen ihottuma..)
Ihmettelen muuten perheen isän Davidin ura valintaa lääkärinä, jos kerran heidän pitäisi hillitä verenhimoaan. Luulisi sen onnistuvan paremmin jossain toisessa ammatissa. Toki sillä oli pieni osansa sivujuonessa mutta silti aika epäuskottavaa.

Loppu tuomio onkin  juuri tuo aiemmin käyttämäni sana kelpo, ei mikään ihmeellinen mutta jos pitää niistä piilomerkityksistä ja muista niin ehkä jopa hyvä..
Mutta näin vampyyreista kohtuu paljon lukeneena niin ei tämä siihen genreen mitään uutta ihmeellistä tuonut. Kirjan perussanoma että ei kaikesta voi kieltäytyä vaan elämässä pitää olla pieniä nautintoja on toki hyvin helposti luettavissa ns. rivien välistä, vaikkei niistä piilomerkityksistä pitäisikään.. Eikä se sinänsä huono sanoma ole varsinkaan verhottuna trendikkäisiin vampyyreihin.

Tämän ovat lukeneet googlettelun perusteella myös mm; 
marjis - Kirjamielellä
 Anu - Jos vaikka lukisi..
Tessa - Aamuvirkku yksisarvinen
Jori - Kaiken voi lukea!

Paljon luettuja ja pari kesken jäänyttäkin

Paljon on tullut viimeisen kuukauden aikana luettua, osa on ollut ihan uusia tuttavuuksia ja osa on ollut ns. vanhoja tuttuja. Kaikista ei riitä aihetta ihan omaan postaukseensa, joten keräilin niitä tähän yhteen ja samaan. Osasta toki saattaa myöhemminkin tulla vielä juttua, kunhan ehdin lukea lisää osia kyseisiin sarjoihin. Mutta nyt itseasiaan..

Marilyn Kaye - Gifted serie / Valitut -sarja

Tämän sarjan bongasin Anun blogista ja koska nämä löytyivät kirjastosta niin mukaanhan ne lähtivät. Tosin olen nyt lukenut vasta kolme ensimmäistä osaa, kaksi enkuksi ja yhden suomeksi. Ihan kiva sarja, sanoisin että nämä on suunnattua ns. esiteineille mutta sujuvasti kirjoitetut ja hyvä juoni. Tästä ehkä lisää kun olen lukenut nuo loputkin.

Sarjaan kuulu kuusi osaa;
Gifted
1. Out of Sight, Out of Mind (2009) /Poissa silmistä, poissa mielestä 2010
2. Better Late Than Never (2009) /Parempi myöhään kuin ei milloinkaan 2010
3. Here Today, Gone Tomorrow(2009)/Täällä tänään, huomenna poissa 2011
4. Finders Keepers (2010)
5. Now You See Me (2010)
6. Speak No Evil (2010)

Alyson Noël - Evermore (The Immortals)

Tämä oli lukulistalla pitkään, kunnes sain sen kirjastosta käsiini.. Joo, tästä ei oikein muuta kuin että itseasiassa unohdin lukeneeni tämän ja sekoitan tämän kokoajan Lauren Katen Fallen-n. Joten ei se hirveän lähteämätöntä vaikutusta tehnyt.. Pitää varmaan kokeille joskus uusiksi, ehkä..

Meg Cabot - Abandon

Tähän törmäsin vahingossa kirjastossa ja se vaikutti mielenkiintoiselta. Ihan-hyvä-perus-nuorille suunnattua paranormaalia romantiikkaa. Ottaen huomioon että Cabot tunnetaan paremmin Prinsessan päiväkirjoista. Kiva idea tuo kuolleista palaaminen ja "kuolema" voi olla myös nuori mies ;)

Lauren Kate - Fallen

Tämäkin on ollut lukulistalla pitkään, kirjastosta löysin tämänkin sitten loppujen lopuksi. Tämä taisi jäädä kesken ja sekoitan tätä kokoajan tuohon Noëlen kirjaan jotenkin kummasti. Pitääpä varmaan kokeilla lukea uudelleen piakkoin. Idea ei ollut ihan huono nimittäin ja lisäksi sisäoppilaitoksissa on aina "sitä jotainta" (vr. Harry Potter).





David Safier - Huono karma

Tämän myöskin bongasin jostain blogista (olisiko ollut Kirjojen keskellä), tässä oli lisäksi hauska kansi ja tätä kehuttiin hauskaksi. Joten kun kirjastossa bongasin tämän pikalainoissa niin otin sen mukaani..

Niin, tämä jäi kesken ensimmäisen parinkymmenen sivun jälkeen ja loppuratkaisun tarkistuksen jälkeen. Tosiaan jos ensimmäisten sivujen aikana arvaat loppuratkaisun ja kirja tuntuu paasaukselta aiheesta kuinka lapsi+onnellinen perhe tekee sinut (naisen) autuaaksi..
Minä inhoan ns paasausta aiheesta kuin aiheesta ja miehiä jotka ajattelevat että naisen paikka on aina kotona jne. eikä tätä oltu edes niin hyvin kirjoitettu etten olisi noita huomannut saati että tässä olisi ollut jotain nauruhermoja kutkuttavaa..

Richelle Mead - Vampire academy

Tämä yllätti kohtuu positiivisesti, odotan innolla jatkoa. Seuraava osa onkin minulla varauksessa kirjastossa. Tästä taatusti lisää kunhan olen lukenut useamman osan. Aina kiva lukea kuinka joku tyttö/nainen osaa ns. Ass Kick-n jalon taidon ;)

Tätähän on kuusi osaa
1.Vampire Academy, 2007
2.Frostbite, 2008
3.Shadow Kiss, 2008
4.Blood Promise, 2009
5.Spirit Bound, 2010
6.Last Sacrifice, 2010

P. C. Cast - Marked

Tämäkin on ollut lukulistalla pitkään ja lopulta varauksen kautta sainkin tämän luettavaksi. Tämä ei ollut ihan niin hyvä kuin odotin, kohtuullinen ja varmasti kokeilen lukea pari seuraavaakin osaa. Tästäkin ehkä lisää myöhemmin.
Sarjaan kuuluu ilmeisesti yhdeksän osaa ja joitain novelleja?

1. Marked (2007) /Merkitty (2010)
2. Betrayed (2007) /Petetty (2010)
3. Chosen (2008) /Valittu (2011)
4. Untamed (2008) /Piinattu (2011)
5. Hunted (2009)
6. Tempted (2009)
7. Burned (2010)
8. Awakened (2011)
9. Destined (2011)

Nora Roberts - The Next Always (the Inn BoonsBoro Trilogy series)

Uusin Robertsi, oli taattua laatua, vähän liiankin.. Mutta kauhea hinku tästä tuli lukea lisää vastaavia. Trilogia kertoo kolmesta veljestä, jotka remontoivat hotellia BoonsBoroon. Tästäkin ehkä lisää toisen lukukerran jälkeen.
Seuraavan osan nimi on The Last Boyfriend ja se julkaistaan 1.5.2012.


Nora Robers - The Key Trilogy  ja Mackade Brothers
Tuo uusin Roberts sai minut kaipaamaan kunnollista rakkaushömppää, joten nämä kaksi sarjaa luin uudelleen.
Ovat hieman vanhempaa Robertsin tuotantoa ja kumpaakan sarjaa ei ole (vielä?) suomennettu.

Key
1. Key of Light (2003)
2. Key of Knowledge (2003)
3. Key of Valor (2003)
Mackade Brothers1. The Return of Rafe MacKade (1995)
2. The Pride of Jared MacKade (1995)
3. The Heart of Devin MacKade (1996)
4. The Fall of Shane MacKade (1996)

Christopher Pike - The Last Vampire -serie

Kuva

Nämä kirjat herättivät kiinnostukseni pariinkin kertaan kun tutkiskelin kirjastossa englanninkielisten kirjojen nuorten osastoa, tuo sana vampyyri nimittäin herättää kyllä kiinnostukseni. Sitten eräänä kertana nappasinkin kaksi ensimmäistä mukaani. Kyseessä on yhteisnidoksia eli yksissä kansissa oli aina kaksi kirjaa.

Kaivelin äsken nettiä ja löysin aika ristiriitaista tietoa siitä montako osaa tähän sarjaan kuuluu..
Ilmeisesti ainakin kuusi osaa, joista on kylläkin juuri otettu uusintapainokset sarjanimellä Thirst. Ja en sitten tiedä onko kirjailija kirjoittamassa tälle jatkoa vai ei.


Nuo kuusi ainakin julkaistua osaa;


The Last Vampire (1994)
The Last Vampire 2: Black Blood (1994)
The Last Vampire 3: Red Dice (1995)
The Last Vampire 4: Phantom (1996)
The Last Vampire 5: Evil Thirst (1996)
The Last Vampire 6: Creatures of Forever (1996)


Ensimmäinen kirja alkaa siitä kun nuori kaunis nainen nimeltä Alissa tapaa erään miehen tämän toimistossa, koska tämä on hänet sinne kutsunut. Mies paljastaa itsensä yksityisetsiväksi ja että hän on seurannut toimeksiantajansa puolesta Alissaa. Lukijoille alkaakin pikku hiljaa paljastua Alissa todellinen minä - hän on maailman viimeinen vampyyri ja yli 5000 vuotias.
Tästä alkaakin Alissan, oikealta nimeltään Sita, kamppailu sitä vastaan ettei hän paljastu ja ettei maailmaan tulisi muita vampyyreja.

Juonta en halua enempää ruotia etten spoilaile.

Tosiaan olen nyt lukenut neljä osaa tätä ja en ole ihan varma luenko loput kaksikin jotka kirjastosta löytyy vai en. Toisaalta näissä oli tiettyjä piirteitä jotka olivat mielenkiintoisia ja viehättivät mutta kerronnan laatu oli aika töksähtelevää. Mielestäni näissä huomasi että mies kirjoittaa naishahmosta ja jokin vain tökki.. Lisäksi nämä olivat aika väkivalta painotteisia, vaikkakin Alissa/Sita kokoajan "hoki" ettei halua satuttaa ketään jos ei ole pakko..

Mikä taas teki näistä mielenkiintoisia olikin Sitan historia, ja se että näihin oli sotkettu mukaan intialaista mytologiaa. Sita tosiaan oli syntyjään intialainen (tosin silti blondi..) ja hän mm. "palvoo" Krishnaa, joka ei tappanutkaan Sitaa muiden vampyyrien kanssa vaan lupasi tälle siunauksensa jos hän ei ikinä luo toisia vampyyreja..  Muutenkin tämä Sitan "historia" kulkee kokoajan kirjassa mukana ja se vaikuttaa tapahtumiinkin..

Mitä googlen avulla verestinkin muistiani Krishnasta ym niin aika paikkansa pitävältäkin vaikuttavat kirjassa olevat jutut ja tarinat. Toki kirjailija on lisännytkin siihen omia twistejään. Mielenkiintoista silti että näissä vampyyrit ovat peräisin Intiasta.

Mutta kuten sanoin eivät nämä mitään eriomaisia olleet, eivät edes oikeastaan hyviä, mutta silti minua jäi hiaman kaivelemaan tiedonhalu siitä mitä Sitalle tapahtuu. Onneksi nämä eivät olleet mitenkään vaikealukuisisa tai "pitkiä" joten jos päätän lukea jatkoa niin siihen ainakaan tuhraudu hirveästi aikaa.. Saa nähdä..

Viime aikoina luettuja

Näistä kaikista on ollut tarkoitus julkaista omat postauksensa, mutta ne ovat syystä tai toisesta jääneet kesken. Niin ajattelin sitten ympätä nämä kaikki samaan postaukseen.

Tuija Lehtinen- Miss Seinäruusu ja Piiitkä jäähy

Kaksi tämä syksyn uutuutta Lehtiseltä, Piitkä jäähy-n ostin yhtäaikaa Utrion Oppinut neiti-kirjan kanssa ja taisin lukeakin sen ennen tuota Utriota, mutta postauksen teko siitä on jäänyt. Samoin Miss Seinä Ruusu on ollut luettuna jo jonkin aikaan. Mutta yleensä en tykkää antaa lopullista arviota Lehtisen kirjoista yhden lukukerran perusteella.

Piiitkä jäähy kertoo, jo Karting Team Vintiö-kirjoista tutusta, Roopesta. Roope on saanut "karkoituksen" äitinsä luo Savoon ja käy ysiluokan siellä. Oli mielenkiintoista päästä Roopen pään sisään, ottaen huomioon että noissa toisissa kirjoissa Roope on toiminut ns. pahiksena eli ei mikään kilttipoika.

Miss Seinäruusu taas paluuta tutumpaan Lehtiseen Kolme miestä netissä-kirjan jälkeen. Tosin uutta twistiä toi se että päähenkilö Rea on eroamassa ja hänellä on poika. Eronneita muistaisin Lehtisellä kyllä olleen päähenkilöinä, mutta taitaapa olla ensimmäinen lapsellinen aikuinen päähenkilö tämä Rea olla. En ainakaan juuri nyt muista muita. Mutta mielenkiintoinen silti, tosin maatilan kuvauksessa pari asiaa pisti silmään, näin maatilla kasvaneelle. Tästä en tämän tarkemmin vielä kerron, haluan ainakin sen toisen lukukerran vielä. Lisäksi kirja lähti juuri viikonloppuna lainaan äidilleni.

Nora Roberts - Night Tales -sarja

Tämän 90-luvun alussa kirjoitetun Robertsin sarjan olen ennemminkin lukenut. Ihan kiva alkupään Roberts, sarjaan kuuluu viisi osaa, ja näihin yhteisniteisiin jotka omistan on lisäksi ympätty yksi ylimääräinen Roberts.

Night Tales1. Night Shift (1990)
2. Night Shadow (1991)
3. Nightshade (1993)
4. Night Smoke (1994)
5. Night Shield (2000)
Bonus kirjana Night Moves

Tyypilliseen tapaan näissä kerrotaan "perheen" rakkaustarinoita ja mysteerejä. Ja ompa yhdessä niistä jopa hieman yliluonnollistakin mukana.

Michelle Rowen - Bitten & Smitten

Kiinnostuin tästä kirjasta Humisevalla harjulla-blogin Cathyn postauksen perusteella ja tilasin tämän jonkun tilauksen yhteydessä ns. täytekirjana (eihän nyt voi tilata vain yhtä tai kahta kirjaa, vaan useampi samoilla postikuluilla..). Tämä olikin luettavien pinossa kauan..

Kommentti tästä onkin ; ihan kiva. Sarah hahmona on valloittava, mutta muuten kirjassa jokin ei klikannut. Kivan huumoripitoinen silti.



Rachel Vincent - Kissatyttö, Saalistaja, Syytetty ja Kaappaus

Ekan osan olenkin lukenut ja arvostellut jo täällä. Minulla oli hieno suunnitelma näiden varalle - olin ajatellut odottaa kaikkien osien ilmestymisen ennenkuin luen ne.. No, eräänä lukemisen puutteisena iltana aloitin sitten nämä.. Kaikki tulikin luettua yhteen pötköön.. Olisi pitänyt odottaa vielä ne kaksi puuttuvaa osaa eikä sortua. Arvostelen nämä tarkemmin sitten kun nuo kaksi osaakin ilmestyvät.. Sen verran voisin avata sanaista arkkuani näistä kumminkin että mielestäni tämä sarja on turhaan kuusi osainen, tästä olisi saanut hyvän yhden (korkeintaan kaksi) kirjaa, kun nyt on kuusi epätasaisesti "ok-hyvä"- tasoista kirjaa.. Kannattaa ehdottamasti lukea kaikki osat putkeen..

Rachel Caine - Glass House, The Dead Girl's Dance, Midnight Alley

Kuva

Yritin kirjastossa (taas) metsästää itselleni P. C. Castin kirjoja (sitä ensimmäistä osaa ei ole siellä ikinä) kun silmäni osuivat tähän kirjaan.
Se paljastuikin sitten yhteisniteeksi, jossa oli kolme ensimmäistä kirjaa Rachel Cainen The Morganville Vampires-sarjasta. Olen tähän sarjaan joskus ennenkin törmännyt internessä ja koska tästä genrestä tykkään, niin päätyi tämä lainattavien pinoon.

Kirjojen päähenkilö on Claire Danvers, 16-vuotias ns. lapsinero, joka on juuri muuttanut Morganvilleen aloittaakseen yliopiston. Koulu sujuu hyvin, mutta elämä asuntolassa takkuaa. Suositun pääilkimys tytön otettua Clairen silmätikukseen. Jouduttuaan pelkäämään henkensä puolesta asuntolassa, Claire lähtee mustelmineen etsimään asuntoa kaupungista. Päätyen vanhalle talolle, jossa asustaa kolme nuorta Michael, Eve ja Shane. He vastentahtoisesti ottavat Clairen kämppikseen, onhan hän alaikäinen ja siten saattaa heidät muut vaaraan. Pikkuhiljaa Clairen uudet ystävät paljastavat kaupungin tarkoin varjellun salaisuuden; vampyyrit johtavat kaupunkia.

Ihan mielenkiintoinen tuttavuus nuorille suunnatussa vampyyri/urbaani fantasiassa, vampyyrit ovat erilaisia eikä ihan niitä perinteisimpiä. Sarjassa on myös hauskaa se ettei kaikkea vampyyreistä paljasteta heti, vaan heistä selviää koko ajan jotain lisää. Alun varsin musta-valkoinen asetelma "ihmiset vs. vampyyrit" saakin harmaan sävyjä mukaan tarinan edetessä.

Tyypilliseen nuorten kirjan mukaan tässä Clairen vanhemmat ovat ylihuolehtivia, jopa typeryyteen saakka. Vaikkakin he asuvat eri paikkakunnalla ja yhteyden pito tapahtuu pääasiassa kännykan sähköpostin välityksellä. Mutta muuten hahmojen kehitystä on kyllä ollut kiva seurata ja heistä löytyi uusiakin puolia tarinan edetestä, tämä kun ei aina ole niin taattua nuorille suunnatuissa kirjoissa.
Samoin tälle genrelle tuntuu olevan tyypillistä lopettaa kirjat gliffhangeriin (vrt. The Vampire Diaries -kirjat), siksi olikin kiva lukea tälläinen yhteinide kolmesta ensimmäisestä. Ensimmäinen kirja nimittäin loppui sellaisessa kohdassa että olisi ollut kirjastoon/kirjakauppaan murtautuminen, silloin yöllä aika lähellä, jos ei toista osaa olisi ollut saatavilla..

Mielestäni nämä (kuten TVD:t) on turhaan jaettu näin moneen osaan, tuntuu vähän turhalta rahastukselta.
Tosin tälläisinä yhteiniteinä nämä menevät erittäin hyvin, onneksi seuraavasta kolmesta osastakin onkin tulossa vielä tämän vuoden puolella samanlainen yhteisnide. Aion kyllä lukea loputkin osat tästä sarjasta, olivat nämä sen verran lupaavia. Tosin eivät niin hyviä että olisin suoraan klikkaillut adlibrikseen ja tilannut seuraavat osat. Plussaa myös kirjan ulkonäöstä, kiva lisä että sivujen reunat oli värjätty punaisiksi (katso kuva) ja kannen perusteella tämän bongasinkin kirjastosta.

Tässä vielä listattuna koko sarja.

Morganville Vampires
1. Glass Houses (2006)
2. Dead Girl's Dance (2007)
3. Midnight Alley (2007)
4. Feast of Fools (2008)
5. Lord of Misrule (2008)
6. Carpe Corpus (2009)
7. Fade Out (2009)
8. Kiss of Death (2010)
9. Ghost Town (2010)
10. Bite Club (2011)
11. Last Breath (Marraskuussa 2011)
12. Black Dawn (Toukokuussa 2012)

Rachel Caineelta on ilmestynyt myös pari muutakin sarjaa; Weather Warden, Outcast Season ja Red Letter Days. Hän on kirjoittanut myös nimellä Julie Fortune ja hänen oikea nimensä on Roxanne Longstreet Conrad.

Tässä myös www.lovevampires.com arvostelu ensimmäisestä osasta (enkuksi)

Twilight jumitusta

Millä se lukujumitus sitten lähti? (ainakin osittain)

Vaihtamalla se Twilight jumitukseen..


Olen varmaankin joskus kertonut kuinka itse asiassa olen ensimmäisen kerran huomannut että suomennos voi olla surkea juurikin tämän sarjan ansiosta..
En muista mistä ja miksi olen aikoinaan tämän hypersuositun sarjan bongannut ja päättänyt haluta sen lukea. Muistan kuitenkin etten kirjastosta löytänyt ensimmäistä osaa suomeksi, joten lainasin sen enkuksi. Sitten kävikin perinteiset ja ensimmäisen osan luettuani halusin heti tarttua seuraavaan osaan. No, sitä ei kuitenkaan löytynyt kirjastosta joten marssin kirjakauppaan, paikalliseen jo paljon parjattuun suomalaiseen. Sieltä yritin löytää New Moon:a enkuksi, kysyin jopa sitä kun löysin vain suomennoksen Uusikuun. Muistan että minulle vastattiin suunnilleen niin ettei sitä ole enään enkuksi saatavilla kun suomennos on jo ilmestynyt ja tuskin tuleekaan olemaan ikinä enään heidän kaupassaan. Ehkäpä muistini hieman kärjistää tätä koska, ainakin viimeisen vuoden ajan on myös tämä kirja, kuten muutkin sarjaan kuuluneet siellä olleet nätisti hyllyssä myös enkuksi.. ja kuinka niin katkera tuosta silloisesta vastauksesta.

Mutta ostin sen sitten suomeksi ja kolmannen osan Eclipsen enkuksi (sitä ei oltu vielä silloin suomennettu ja Breaking Dawn ei ollut edes ilmestynyt). Epäilyksen olen myöhemmin ostanut myös suomeksi, Breaking Dawn minulla on vain enkuksi.
Houkutuksen ostin omaksi pokkarina elokuvan julkaisun aikoihin. Enkuksi sain sen kasassa muitakin kirjoja, jotka vaihdoin kahteen suklaalevyyn. Muuttamassa ollut kaveri halusi ylimääräisistä kirjoista eroon. Breaking Dawnin olen ostanut sen ilmestyttyä.

Hassu juttu muuten että molemmissa omistamissani Houkutus- ja Twilight-kirjoissa on täsmälleen sama kansikuva, tuo mikä on tuossa vasemmalla. Eli pari viikkoa sitten kun lukeminen ei oikein maistunut, tutkailin kirjahyllyäni ja katseeni osuikin tähän "saatuun" Twilight kirjaan.

Se olikin sitten menoa, luin tämän illassa/yössä. Luin Meyerin sivuilta löytyneen Midnigh Sun - pätkä. Käänsin asunnon ylösalaisin etsiessäni Uusikuuta, sitä löytämättä. En löytänyt myöskään Eclipseä,   Epäilyn ja Breaking Dawnin löysin.
Joten luin sitten tuskissani Twiligtin myös suomeksi eli Houkutuksen. Koska eihän sarjaa voi lukea epäjärjestyksessä vaikka tiedätkin mitä siinä tulee tapahtumaan..

Kävin kirjastossa seuraavana päivänä hakemassa Uusikuun, New Moonin ja Aamunkoin. (myös Maggie Stiefvaterin Väristyksiä löytyi samalla reissulla) Pohdin kylläkin myöskin jos olisin ostanut Uusikuun uudelleen mutta rahatilanne ei (onneksi) sallinut tätä vaihtoehtoa.

Luin Uusikuun ja kaiki muutkin osat, myös viimeisimmän ensimmäistä kertaa suomeksi.

Sitten iski hirveä hinku nähdä elokuvat..

Ongelma yksi: minulla oli vain ensimmäinen elokuva omanani.
Ongelma kaksi; se on blu ray-na ja meidän PS3 on lainassa miehen veljellä.

Molemmat ongelmat toki ratkaistiin, PS3 haettiin kotiin (ja minulle naurettiin koska minä kaipasin ennen miestäni kyseistä laitosta) ja metsästin kaksi muutakin elokuvaa omakseni. Vaikka sekin oli hieman tuskien takana, mutta ainakin ne sai kohtuu hintaa vaikkakin ostin ne myös blu rayna.. Sitten vapaa päivät kuluivatkin leffa maratonissa ja ekstra materiaalejen parissa..
Melkein kyllä sain hermoromahduksen kun uusi, juuri ostettu Epäilys-elokuva alkoi pätkiä juurikin loppukohtausten (eli Bellan ja Jacobin suudelman ja vastasyntyneiden taistelujen kohdilla), mutta onneksi kyseessä oli vain ilmeisesti sormenjälki väärässä kohtaa kun levyn putsaus auttoi..

Nyt sitten odottelen uusinta elokuvaa malttamattona, sen trailerinkin olen useaan kertaan katsellut.. New Moonin ja Eclipsen olenkin ollut molemmat katselemassa ensi-illassa, kuten varmaan myöskin tämän..

Mutta edelleen kaksi asiaa pätevät näissä;
Yksi: näiden suomennokset ovat hirveitä
Kaksi; Eclipse on suosikkini sekä kirjana että elokuvana.

P.S. Vieläkin ihmettelen missä nuo kaksi kirjaa ovat, olenko lainannut ne kenties jollekulle vai ovatko ne vain jossain.. Mutta se epätoivo kun tiedät että omistat kyseisen kirjan ja haluat lukea sen "Nyt-heti-ja-mielummin-jo-tunti-sitten", etkä löydä sitä mistään.. Nyt jo hieman naurattaa mutta silloin ei naurattanut, soitin jopa äidilleni ja kysyin olisiko se vahingossa jäänyt heille :D

Pari hauskaa tietoa minusta ja kyseisestä sarjasta;

~ Olen eräänä juhannuksena lähtenyt Rauman Meren Juhannuksesta kotiin (taksilla), jättäen muun seurueen sinne kaatosateeseen. Kotona sitten juonut minttukaakaota ja katsellut Twiligtin
~ Lempisuteni (elokuvissa) on Embryn Call
~ Nämä ovat ensimmäisiä vampyyri kirjoja joita olen lukenut
~ Kirjat (tietysti) ovat parempia kuin elokuvat.

Lara Adrian - Kiss of Midnight (Midnight Breed Series book 1)

Kuva täältä

Tälläinen tuli jonkun tilauksen yhteydessä tuossa keväämmällä tilattua. Ihan vain puhtaasta mielenkiinnosta ja kokeilunhalusta. Lisäksi tätä "suositteli" J.R. Ward, jonka kirjoista pidän. Lukea tämän tosin ehdin vasta jokin aika sitten ja tämän postauksenkin kirjoittaminen venyi ja vanui..









Tätä sarjaa on ilmestynyt yhdeksän osaa, kymmenes on tulossa..

Midnight Breed
1. A Kiss of Midnight (2007)
2. Kiss of Crimson (2007)
3. Midnight Awakening (2007)
4. Midnight Rising (2008)
5. Veil of Midnight (2008)
6. Ashes of Midnight (2009)
7. Shades of Midnight (2009)
8. Taken by Midnight (2010)
9. Deeper Than Midnight (2011)
10. Darker After Midnight (2012)

Kuten osa varmaan arvaakin, niin tämä kirja kertoo vampyyreistä. Sen voi päätellä joko kirjan nimestä tai siitä seikasta että Ward suosittelee tätä.
Tämä kertookin vampyyreistä, sotilaista jotka metsästävät Rogue-ita ja suojelevat ihmisiä ja lajikumpaneitaan näitä vastaan.. (kuullostaako kenestäkään muusta kenties tutulta..?) 

Rogue-t (Rogue = veijari, roisto,konna) ovat (ihmis)verenhimon valtaan joutuneita vampyyreja, jotka uhkaavat paljastaa Breedin (= lajin, rodun) ihmisille.

Ainut mielenkiintoinen asia tässä asetelmassa onki se että kirjassa selitetään vampyyrien olevan osin avuruusolioita, jotka tuhansia vuosia sitten tulivat maahan. Lisäksi kaikki vampyyrit ovat miehiä, ja he tarvitsevatkin ihmisnaisia lisääntyäkseen. Kirjassa näitä naisia kutsuttiin breedmate:ksi, heillä on syntymämerkkiä muistuttava merkki jossain vartalollaan. Kirjan toisella päähenkilöllä Gabriellalla se on korvan takana. Vampyyri voi breedmaten kanssa muodostaa verisiteen, jonka ansiosta ihmisnaisenkin elämä "pitenee".

Tämä kirja kertookin Orderin "johtajasta" Lucanista, joka kuuluu vanhimpiin vamppyyreihin eli the Gen One:n, se tarkoittaa että hän on maahan tulleiden alieneiden ja näiden raiskaamien ihmisnaisten (joista osa sattui olemaan DNA:ltaan tarpeeksi vahva kantamaan tämän ns hybridiraskauden eli olemaan ns. breedmate) jälkeläinen. Vuosissa Lucanilla on ikää vähintään 900 vuotta. Orderin tehtävissä Lucan sitten törmää valokuvaaja Gabrielleen, joka joutuu vaaraan todistaessaan Rogueiden murhaavan ihmisiä. Täten Gabrielle joutuukin rogueden jahtaamaksi ja kukas muukuin Lucan voikaan häntä suojella.. Loppu juonen varmaan arvaavatkin kaikki, mutta on siinä pari pientä juonenkäännettäkin ja pettureita sotureiden joukossa.

Juoneltaan kirja on peruskauraa tälle lajityypille, kirjan mielenkiintoisinta antia minulle olivatkin nuo taustatiedot. Eli millaisia vampyyrit olivat ja mistä he tulivat? Ja näiden tietojen vertailu jo lukemiini saman genren kirjoihin. Tuo vampyyrien olevan avaruusolioiden jälkeläisi olikin minulle tuore näkökulma aiheeseen, mutta muutn he olivat ns. normaaleja; eivät siedä ultravielettia valoa, veren juominen, muistin pyyhkiminen ihmisisltä etc. Eli tarpeeksi uutta ei näihin oltu saatu..

Lopullinen tuomioni onkin että tuskin tulen noita muita osia lukemaan, liikaa yritystä matkia J.R. Wardia siinä onnistumatta.. niin seuraavissa osissahan käsitellään orderin muiden sotilaiden rakkastumisia, samalla kun ratkotaan miksi Roguet nyt yhtäkkiä ovat järjestäytyneet paremmin..



Mihin aika menee..?

TV-sarja maratoniin

Buffy the Vampire Slayer, kuva

Neljännessa kaudessa olen menossa, sattui liian hyvät tarjoukset eteen ja ostin sitten kaikki kaudet.. Jännä sinänsä etten ole sarjaa katsellut silloin kun se tuli tv:ssä, vaikka kuuluinkin silloin kohderyhmään. Semisti olen aina ollut kiinnostunut kyseisestä sarjasta (onhan siinä vampyyreja..) mutta vasta täältä luettuani arvosteluja kiinnostuin tarpeeksi.. Ja kun sopiva tarjous sattui eteen niin ensin ostin ensimmäisen kauden (hintaan 10e), seuraavana päivänä kävin hakemassa kaudet 2, 3 ja 4.. Ja nyt lauantaina hain sitten loput kolme kautta..

Sainpas tämän sarjan myötä yhden suosikki vampyyrin lisää, ja se ei ole Angel vaan Spike..




Spike, kuva

 Ihan hulvaton hahmo, paras mieshahmo koko sarjassa.. Ja vaikka ulkonäöllisesti ei ole ihan komeimpia miehiä, mutta luonteensa ansiosta kylläkin pesee muut.. Ja lisäksi ne britti aksentilla lauotut kommentit..