Näytetään tekstit, joissa on tunniste Veera Kaski. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Veera Kaski. Näytä kaikki tekstit

14 kesäkuuta, 2018

Susihukka

Jee, lisää Nele Neuhausia! Oon niin tykästynyt hänen kirjoihinsa! Susihukka oli samaa hyvää tuotosta kuin muutkin.



Pia Kirchhoff saa kutsun joen rannalle, josta on löytynyt tytön ruumis. Alkaa tutkinta, jota vaikeuttaa paljon se, ettei kukaan kysele tytön perään. Frankfurtissa on helle ja Pian ja pomonsa Oliver von Bodensteinin hermoja kiristää vaikea tutkinta. Mukaan sotkeutuu kuuluisa tv-kasvoki. Tutkimuksista tulee aina vain vaikeammat, kun herää epäilykset pedofiiliringistä. Entäpä sitten, kun tutkimukset saa läheisetkin vaaraan?

Huh huh! Tämä oli kyllä ehdottomasti paras näistä kolmesta suomennetusta Neuhausin kirjasta! Välillä ehkä aihe vähän triggeröi itseäni omien kokemusteni takia, mutta silti kirjaa ei voinut laskea käsistään. Oli kyllä niin taiten tehty kirja. Wow. 

15 huhtikuuta, 2018

Joka tuuleen kylvää

Nele Neuhaus on kyllä hyvä! Joka tuuleen kylvää vei mut ihan mennessään.


Tuulivoimalayhtiö WindPron yövartija löytyy kuolleena kierrokseltaan. Hofheimin poliisin Pia Kirchhof ja Oliver von Bodenstein alkavat tutkia kuolemaa, joka ei sitten olekaan vain portaissa kaatuminen. Tapahtumiin kietoutuu WindPron tarkoitukset tehdä uusi voimala maa-alueelle, jota maanomistaja ei suostu uhallakaan myymään sekä tuulivoiman vastustajat ja monta muuta juttua. Juonen käänteitä kyllä riitti tässä kirjassa, kuten surullisia elämänkohtaloitakin.

Joka tuuleen kylvää piti minua otteessaan. On mukavaa lukea kirjaa, jossa kaikki ei ole ensimmäiseltä sivulta asti selvää. Toivon kovasti, että Neuhausilta suomennetaan kaikki muutkin tähän sarjaan kuuluvat kirjat. 

08 heinäkuuta, 2016

Pieni kirjapuoti Pariisissa

Voi, minkälaisen rakkaustarinan luin!


Pieni kirjapuoti Pariisissa on kertomus Monsieur Perdusta, hänen kaunokirjallisuusapteekistaan ja ennen kaikkea hänen 20 vuotta sitten hylätyksi tulemisestaan. Kirjan kieli hiveli minun hermojani kauniisti ja vain ahmin sanoja, jotka kuljettivat tarinaa lipuen eteenpäin.

Perdu lähtee apteekillaan seilaamaan jokia etelää kohti luettuaan 20 vuotta odottaneen kirjeen rakkaudeltaan. Matkaan hyppää Jordan, esikoiskirjalija, jolla on kirjoitusjumi päällä. He matkaavat eteenpäin ja kohtaavat matkallaan niin itsensä kuin uusia ihmisiä ja tarinoita.

Kirja kuvaa Perdun surutyötä kauniisti. Kirja kuvaa kauniisti myös uutta alkua ja toivoa elämästä. 

Tämä kirja on yksinkertaisesti kaunis ja ihana.

22 kesäkuuta, 2016

Lumikin on kuoltava

Ah, ensimmäisenä pitää huudahtaa, että tahdon Nele Neuhausin kirjoja suomennettavan lisää ja paljon! Ja varsinkin tätä sarjaa, jota Lumikin on kuoltava edustaa, eli Hofheimin poliisilaitoksesta, rikoskomisario Pia Kirchhoffista ja hänen pomostaan Oliver von Bodensteinista kertovaa sarjaa. Onneksi kirjaston uutuushyllyssä sattui olemaan tämä kirja ja onneksi nappasin sen mukaani.


Tätä kirjaa ei ole turhaan suitsuteltu pitkin blogosfääriä ja nettiä. Tämä oli todella hyvä! Upposin tähänkin kirjaan, että plumps vaan, enkä olisi tahtonut pois kirjan maailmasta. Hyvä että malttoi nukkua välissä!

Kirjan tarina eteen monen eri kertojan suulla. On Tobias, joka on juuri päässyt vankilasta kärsittyään 10 vuoden tuomion kahden tytön murhasta. On Altenhainin kylä ja sen asukkaat, jotka nousevat barrikadeille Tobiaksen palattua kylään ja kotiinsa. On 17-vuotias Amelie, joka ei usko Tobiaksen tappaneen Lumikkia ja Lauraa, ja alkaa tutkia asiaa. On Pia ja Oliver, jotka tutkivat Altenhainissa tapahtuneita uusia rikoksia, joista kyläläiset syyttävät Tobiasta, ja jotka omilla äänillään kertovat tutkimuksista ja tietenkin myös omasta henkilökohtaisesta elämästään.

Kirja on ihanan monikerroksinen. Pidän siitä, kuinka eri kertojat valottavat tarinan eri puolia. Tässä kirjassa pidin myös siitä, että kirjaa lukiessa pähkäili juonen kulkua ihan eri tavalla kuin yleensä dekkareissa. Se taas johtui eri kertojista. Kokonaisuus oli oikein toimiva.

Tämä kirja on sellainen napakymppi, jonka haluaisin omaan kirjahyllyyni. Unohtamatta tietenkään harrasta toivettani, että Neuhausin kirjoja suomennettaisiin lisää ja saisin nekin hyllyyni.