Sarjiksii

 Tässäpä taas muutamia lukemiani sarjakuvia.

Joss Whedon, Greg Park, Dan McDaid, Marcelo Costa: Firefly

Tän sarjakuvan luin ihan vain siksi, että oon kattonut Serenity- elokuvan ja Firefly- tv-sarjan ja pidin niistä. Huomas kyllä, että on menny vuosia noitten edellämainittujen katsomisesta, kun oli vähän vaikeaa päästä kiinni henkilöhahmoista. Tää oli kuitenkin niin kiva luettava pläjäys ja todellakin haluan kattoa Serenityn ja Fireflyn uudelleen.

Sarah Andersen: Herding cats

Voi, mää niin tykkään Andersenin sarjakuvista. Osa jutuista on niin samaistuttavia, että ei voi ku nauraa.

Riad Sattouf: Tulevaisuuden arabi 5

Tää Sattoufin tarina on niin mielenkiintoinen. Tykkään hänen kuivasta huumoristaan. Taas ei auta ku jäädä oottelemaan, että milloin seuraava osa ilmestyy. Tän tarinan mielenkiintosimpia asioita on Sattoufin taiteilu jo lapsena kahden eri kulttuurin välissä.

Annukka Mäkijärvi, Hanna-Reetta Schreck, Iida Turpeinen: Ellen T.

Sarjakuva Ellen Thesleffin elämästä. Thesleff kerkes elämänsä aikana tehdä kaikenlaista ja asua monessa eri maassa. Minulle tuntemattomampi tyyppi oli hän, vaan ei enää. 

Tällaisia sarjakuvia tullu taas luettua. Ootko lukenut jonkun tai mitään näistä?

Tulevaisuuden arabi 4

Riadin tarina jatkuu. Tässä kirjassa hän kasvaa 9-vuotiaasta teini-ikäiseksi 14-vuotiaaksi.

Riadin vanhempien välit eivät ole hyvällä tolalla. Isä on saanut töitä Saudi-Arabiasta, jonne äiti ei suostu muuttamaan. Sen sijaan äiti lähtee lasten kanssa Bretagneen, Ranskaan. Siellä ovat äidin vanhemmat lähellä. Lomamatkat Syyriaan isän lapsuudenperheen luo eivät iän lisääntyessä ole enää ollenkaan kivoja. Koulussaki on yhenlaista. Sitten isä tulee Ranskaan, kun työt ovat loppuneet Saudi-Arabiassa. Se, mitä siitä seuraa, sai minut kirjan lopussa vähän kiehumaan. Joten: hyvä Riad Sattouf, voisitko tehdä vähän äkkiä lisää tätä sarjakuvaa ja voisiko sen myös suomentaa yhtä äkkiä, jotta saan tietää, miten tarina jatkuu???

Tulevaisuuden arabi 1-3

Kirjaston hyllystä bongasin tällaiset sarjakuvat. Tulevaisuuden arabi. Hmm. Pikainen selaus ja otin mukaani. Riad Sattouf yllätti minut.

Ensimmäisessä osassa Riad Sattouf kertoo lapsuudestaan kolmen vuoden ajalta ja toisessa osassa parin vuoden ajalta sekä kolmannessa (jonka luin tän vuoden puolella) taas kolmen vuoden ajalta. Tarina oli mielenkiintoinen ja tällaiselle ihmiselle, joka on aina asunut Suomessa, muissa maissa asuminen on jotenkin kiehtovaa ja kutkuttavaa, vaikka järki sanookin, että arki se on joka maailman maassa.

Kuvituksessa pidin paljon siitä, miten taustan väri vaihteli ja kuinka jokin yksityiskohta oli korostetusti jollain muulla värillä ruudusta toiseen. Teosten kansista näkee tämän. Piirrosjälki oli muutenkin mieleeni.

Sarjakuvissa tuli hyvin esiin se, miten kulttuurit ovat erilaisia. Välillä vähän huvitti Riadin syyrialaisen isän sanomiset ja tekemiset. Joku ei aina ole ihan kartalla. Riadin äiti taas ranskalaisena on jotenkin ihan erilainen verrattuna syyrialaisiin naisiin, paljon itsenäisempi ja sanavalmiimpi ainakin näiden sarjakuvien perusteella. Vaikka toisissa asioissa on tietenkin samanlainen. 

Tykkäsin näistä paljon, vaikka tuntuu, etten osaa sanoa mitään järkevää. Kolmannen albumin loppu lupasi jatkoa Riadin tarinalle ja sitä kyllä odotan! Oli nämä sarjakuvat sen verran mielenkiintoisia, että haluaisin mielelläni lukea vielä lisää.