Sarjakuvapläjäys

Tässäpä pläjäys sarjakuvia, joita oon lukenu. Luen sarjakuvia varsinkin silloin, ku romaanien luku ei ota sujuakseen.

Kei Sanbe: Poissa - Erased 4 ja 5

Nelosessa Satoru on taas hypännyt lapsuuteensa ja nyt hän osaa olla varovaisempi. Tarina etenee ja Satoru saa muutettua asioita, mutta kaikki ei silti mene ihan putkeen. 

Vitosessa Satoru onnistuu pelastamaan Hinazukin, kun saa kavereiltaan ja jopa aikuisilta apua. Murhaaja on silti edelleen vapaalla jalalla. Keskittyäkö murhaajan jahtaamiseen vai lapsien pelastamiseen murhaajan kynsiltä?

Tää tarina on vieny mut mennessään, kuten varmaan huomaa. Tykkään piirrostyylistä ja tarina on sopivan jännittävä. Aikahyppyly on myös tehty mielenkiintoisesti. Vielä on onneksi neljä osaa lukematta! En tiiä onko näitä 9 enempää. Pitänee ottaa selvää.

Mike Mignola's Hellboy: Weird Tales Volume One

Meikä tykästy Hellboyhin, ku katoin leffat joskus usiampi vuosi sitten. Hellboy on semmonen ihme häiskä. Törppö ja samaistuttava yhtä aikaa. Pitäs kyllä kattoa ne leffat taas uudelleen!

No mutta tää sarjakuva. Mun puoliso oli lainannu tän ittelleen ja meikä hyppäs apajille. Tässä oli useiden eri sarjakuvantekijöiden versioita Hellboyn tarinasta ja he myös kirjoittaneet ihan omia tarinoita. Mielenkiintoista luettavaa oli! Aion lukea jatko-osatkin.

Nina Hemmingsson: Evig inre kris

Hemmingssonin sarjakuvien kokoelma. Ruotsiksi luin ja en ihan kaikkea aina ymmärrä, mutta se ei estä nauttimasta lukemisesta. Englanti on mulla sujuvaa ja en englanniksikaan aina kaikkea ymmärrä, ni siksi ei haittaa etten ruotsiksikaan kaikkea ymmärrä, vaikka ruotsi ei oo mulla vielä sujuvaa. En vaan oo jaksanu kattoa sanoja google translatesta, ku joskus vaan. 

No, nää sarjakuvat kuvaa enimmäkseen masennusta ja ahdistusta. Ovat monin paikoin hyvinkin samaistuttavia ja myös hauskoja. Voin suositella Hemmingssonia kyllä!

Kabi Nagata: My wandering warrior existence

Nagatasta on tullu yks mun suosikki sarjakuvataiteilija. Nää hänen teoksensa on hyvin omakohtaisia eli tapahtumat suoraan hänen elämästään. Tässä albumissa hän käsittelee haluaan päästä naimisiin. Hän hommaa hääpuvun ja menee hääkuviin yksin. Eihän hänellä puolisoa ole. Niin ja hän on lesbo. Tätä asiaa käydään läpi Nagatalle tyypillisellä tavalla. Tykkään paljon!

Tällaisia tällä kertaa. Mites teillä sujuu sarjakuvat? Vai mitä luette, ku lukeminen ei taho onnistua?

Reetta Niemensivu: Aavepianisti ja muita kertomuksia & Nina Hemmingsson: På a svarar jag hej då

Taas pari ihan erilaista ja erityylistä sarjakuvaa! Niemensivu ja Hemmingsson on mun mieleen molemmat.

Niemensivun sarjakuva-albumissa oli neljä lyhyttä kummitustarinaa. Ne oli semmosia kivoja ja jäivät vähän kaivelemaankin niiden loput. Ai että! 

Tykkään todella paljon Niemensivun tyylistä. Hänestä on pikkuhiljaa kehkeytyny yks mun lempparein sarjakuva-artisti.

Hemmingssonin sarjakuva-albumi on täynnä omanlaistaan huumoria. Kaikkea en ymmärtänyt, mutta jotkin saivat naurahtamaan. Mää niin toivosin, että näitä suomennettaisiin lisää! Hemmingsson on kuitenkin useamman sarjakuva-albumin tehny. Näissä on jotain, joka kolahtaa muhun. Siltikin, vaikken kaikkea ymmärrä.

Minä olen sinun tyttöystäväsi nyt

Huhhei. Enpä arvannut mihin tartuin, kun aloin tätä sarjakuvaa lukemaan.

Sarjakuvan päähenkilö on tuollainen vähän creepyn oloinen tyyppi silmiensä takia. Sarjakuvassa käydään lyhyiden yhden kuvan strippien ja vähän pidempien juttujen kautta läpi naisena oloa, mielenterveyttä jne. Kantaa otetaan välillä minuun osuvan huumorin keinoin. Joo ja välillä löysin itseni albumin sivuilta. Tuo alapuolella oleva kuva sai pyrskähtämään nauruun. Just minä.

Kantaa otettiin välillä misogyniaan ja feminismiin ja alapuolella oleva kuva sai taas pyrskähtämään vähän. En varmaan oo ainut, joka on törmännyt tuollaiseen asenteeseen?

Mulla heräs tän myötä kiinnostus Hemmingssonin sarjakuvia kohtaan. Kirjastosta löyty joku ruotsiksi kaks sarjakuvaa häneltä ja varasin toisen näin alkuun. Katotaanpa mites se ruotsiksi sujuu sitten.

Ja hei, hyvää uutta vuotta 2020!