Näytetään tekstit, joissa on tunniste haasteet. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste haasteet. Näytä kaikki tekstit
tiistai 27. elokuuta 2013
Viiksi-hammas-kitahaaste
Naukulan Helmi haastoi jo ajat sitten kaikki kissat viiksihaasteeseen (Täplätyttöjen nenähaasteen innoittamana), eli esittelemään viiksiään ja samalla muistuttamaan eläinten hyvinvoinnin ja eläinsuojelutyön tärkeydestä. Muistakaa: kenenkään ei ole pakko ottaa lemmikkiä. Jos otat, huolehdi lemmikistä paremmin kuin itsestäsi, lemmikkisi on vastuullasi!
Sitten niihin viiksikuviin. Eräänä iltapäivän hetkenä Cisu ja Toto vaikuttivat hyvin rauhallisilta. Ajattelin, että voisin kuva kuvassa vasemmalla olevan Toton viiksiä. Näin siinä sitten kävi.
Ensin Toto päätti piilottaa viiksensä ja mennä nukkumaan.
Sitten hän poseerasi ilman viiksiä.
Sitten viiksihaaste muuttui hammashaasteeksi.
Sitten Toto näytti muuten vain hassulta.
Ja meni takaisin nukkumaan.
Mä sulla vielä viikset näytän! Tai siis en näytä. Enkä näytä enää hampaitakaan, kun sohit siinä sen kameran kanssa taas.
Haaaauuuukotus! Oho, näytin kitani.
Nyt en näytä enää mitään.
Ainakaan en näytä yhtään kuvaukselliselta.
No niin, kuvausmahdollisuus ohi.
Niin että joudumme osallistumaan hienoon haasteeseen viiksien sijasta hammas-kita-irvistyskuvasarjalla. Toivottavasti se ei haittaa!
sunnuntai 24. helmikuuta 2013
Kevätvilliyttä eli lempiasioita
Cisu ja Toto saivat jokin aika sitten ihanalta kissavaljakolta Paavolta ja Harmilta haasteen kertoa lempiasioistaan. Tämä sunnuntai on ollut siitä oivallinen, että koratialaiset ovat päässeet nauttimaan monesta suosikkipuuhastaan. Meno on ollut aika vauhdikasta, mutta kaaoksen suosiminen on sekin Cisun ja Toton luonteessa.
Cisusta ja Totosta on hauska ulkoilla talvellakin. Tänään ulkoilu on ollut erityisen kiinnostavaa, sillä aurinko on paistanut ensimmäistä kertaa tänä vuonna lämmittävän keväisesti, ja lisäksi ulkona odotti yllätys: pihapöydältä löytyi lumipesun saaneita mattoja.
Cisu pääsikin lempipuuhaansa tutkimaan.
Toto sen sijaan hullaantui täysin, kun huomasi, että ulkonakin voi nauttia taikamattokieriskelystä. Viis siitä, että matto on kylmä ja luminen. Totesimme Totolle, että jotkut pysäytetään piikkimatolla, mutta hänelle riittää mikä tahansa pehmeä alusta, ja jalat menevät alta.
| Cisut eivät taikamattoile. |
Analysointi- ja kieriskelyhetken jälkeen tarkkailtiin. Havaittiin ulkoilevia koiria ja kuultiin linnunlaulua. Kissan on hyvä olla skarppina ja tietää kaikki kaikesta.
Kun oli saatu yleiskuva Koratian kuningaskunnan menosta, piti seikkailla. Cisu karttaa lunta yleensä visusti, mutta tänään kaikki oli toisin. Hän huomasi, että ihmiset ovat kaivaneet Koratian kunkulle lumisia polkuja.
Varakunkulle tuli kiire kipittää perään.
Varakunkkuhan on joskus kävellyt hankikannollakin, joten hänelle ei ollut temppu eikä mikään kurotella lumipenkkaa vasten.
Suunnanvaihto.
Tämän jälkeen menimme kotiin (sana, jonka Cisu ja Toto ymmärtävät, mutta jota he eivät yleensä halua ulkona totella). Kynnyksellä Cisu kuitenkin muisti, että hän ei olekaan pitkään aikaan harjoittanut karkaamista. Hän singahti takaisin matolle ja alkoi kynsiä ja repiä sitä kauhean hepulin kynsissä. Cisulla diagnosoitiin nk. kevätpömö.
Kun pahin pömötyskohtaus oli ohi, Cisu olisi halunnut syventyä aina hyvin antaumuksella suoritettavaan varpaidenpuhdistukseen, mutta hänet kannettiin sisälle.
Sohvalla odotti Toto, josta parasta liikuntaa on veljen kanssa painiminen. Toto on ollut jo viikon verran aivan kissat maaliskuussa -moodissa ja käy peppuhaukkaamassa ja muutenkin kaikin tavoin ärsyttämässä Cisua tuon tuosta, että pääsisi taas telmimään. (Hän suhtautuu kevään ja kevätmielen tullen entistäkin intohimoisemmin myös syömiseen. Pari aamua sitten Toto kirjaimellisesti pyöri pitkin keittiön lattiaa, koska hän oli niin ilahtunut tiedosta, että saisi pian ruokaa. Saman päivän iltana hän vaati kovaäänisesti oman - aivan minimaalisen - osuutensa miehen syömästä savuporosta.)
Siitä kaoottisuudesta puheen ollen: painimatsi jatkui näin vauhdikkaasti. Lentäminenkin on hauskaa.
Mutta osataan täällä ainakin ajoittain rauhoittuakin. Cisu pitää puutarhanhoidosta ja istuskelee mielellään viherkasvien luona nuuhkimassa, maistelemassa ja aikaa viettämässä. Jouluksi hankittu mutta edelleen onneksi hyvävointinen huonekuusi on kiehtova pienoismetsä keskellä olkkaria.
Ja, kissoista kun puhutaan, mikä voisi olla parempaa kuin lämpö? Eilen illalla oltiin taas porukalla saunomassa. Huomasimme, että Toto todellakin rakastaa saunomista. Toto höristi korviaan, kun ihmiset puhuivat siitä, onko sauna jo tarpeeksi lämmin. Sauna-sana on niin tuttu juttu, että hetken kuunneltuaan Toto juoksi suoraan lauteille. Kyllä Toto tietää nää hommat.
Cisu tiesi heti, mitä tehdä tänään ikuisuuksien jälkeen ilmestyneille aurinkoläiköille. Lojumaan!
Cisu: Näinä hetkinä en ymmärrä, miksi olen ikinä lähtenyt Thaimaasta. Kun kissalla on aurinko, hänellä on kaikki.
Sitten vielä yksi juttu, joka havainnollistaa erästä oleellista lempiasiaa: joka asiaan sekaantumista. Kuten huomaatte, vasta maalattuun makuuhuoneeseen ei ole kissoilla mitään asiaa...
Emme ole oikein kärryillä, missä kaikkialla tämä haaste on jo kiertänyt, mutta napatkaa se tästä mukaan, jos siltä tuntuu. Olisi myös kiva kuulla, mikä on omituisin kissan lempiasia, jonka tiedätte. Tämän aamupäivän kertomuksesta jäivät pois Cisun suosikit kulkusen pitäminen raksukipossa sekä vaatimus toimia miehen käsipyyhkeenä aina kun tällä on märät kädet, mutta tehdään nyt tiettäväksi, että em. hulluudet kuuluvat edelleen Cisun päivittäisrutiineihin. Käsienkuivausharrastus on itse asiassa tarttunut Totoonkin, ja hänkin kiljuu kurkku suorana, jos jää ilman miehen kosteuskäsittelyä. "Miehen" on tässä kuitenkin avainsana, sillä kun minä yritin jokin aika sitten silittää Toton kylkeä märällä kädellä, Toto vavahti kauhusta, singahti karkuun ja pakoili minua sitten puoli päivää. Toi hullu koitti pyyhkiä kädet muhun, varokaa sitä!
lauantai 19. toukokuuta 2012
Paljon kysymyksiä ja hirmuisesti vastauksia
Huh! Koratian väellä on ollut ilo ja kunnia vastaanottaa kysymyshaaste jos toinenkin. Tässä pitkät ja perusteelliset vastauksemme ensin Täplätytöille ja sitten Minnille!
Täplätytöille tulee kolminkertaiset vastaukset:
Jenni
Missä synnyit? Helsingissä.
Kevät, kesä, syksy vai talvi? miksi? Kevät: toiveikas vuodenaika, jolloin kesän ihanuudet ovat aistittavissa mutta vielä edessä.
Mitä harrastat? Etenkin bloggailua ja lukemista ja lukemisesta bloggailua.
Missä maissa olet matkustanut? Jonkun verran Euroopassa ja muutaman kerran kauempana. Kanadalla on erityinen sija sydämessäni, koska olen ollut siellä vaihto-oppilaana, ja Kiinalla, koska olen ollut siellä kerran rinkkareissulla ja maa oli juuri niin kiinnostava kuin kuvittelin. Nyt haluaisin matkustaa Norjaan tai Viroon (tai oikeastaan en minnekään, koska Cisu ja Toto eivät voi tulla mukaan).
Mitä kieliä osaat puhua? Suomea, jonkun verran kissaa, englantia ja jonkun verran ranskaa.
Missä maassa asuisit, ellet Suomessa? Ehkä Ranskassa. Haluaisin vanhn kivinavetan maaseudulta, muuttaisin sen taloksi, viljelisin laventelia ja iltaisin katsoisin, kun aurinko paistaa laventelipeltojen yllä (ja joisin vähän pastista).
Katsotko tv:tä, mitä ohjelmia? En katso telkkaria juuri lainkaan enkä tällä hetkellä seuraa säännöllisesti mitään sarjaa. Ed. vastaus kertoo, että olen kuitenkin katsonut liikaa Uusi elämä maalla -ohjelmia. Cisun vastaus kertoo sitten jotain muuta.
Mitä et osaa? Laulaa, soittaa, tanssia tai laskea.
Lempijuomasi? Mustalla kahvilla (jota juon vain aamuisin) ja raikkaalla vedellä pärjää jo pitkälle.
Millaista musiikkia kuuntelet? Ööh... en minkäänlaista. Kun meillä alkoi kuulua koratialainen kuorolaulu, musiikin kuuntelu väheni dramaattisesti.
Mikä olet ammatiltasi? Olisikohan sisällöntuottaja tarpeeksi epämääräinen vastaus kuvaamaan kaikkia tekstin(kin) suunnittelu- ja tuotantotöitäni.
Cisu
Missä synnyit? Espoossa, sympaattisessa Chandani's-kissalassa. Sain nimekseni Dynamite, koska olin (olen) niin villi. Sukuni tulee tosin kaukaa Thaimaasta (paitsi pikkuveli, se tulee samasta paikasta kuin mäkin, ollaan saman mamman poikia).
Kevät, kesä, syksy vai talvi? miksi? Kesä. Pitkä kuuma kesä on parasta mitä pitkä kuuma kissa voi toivoa. Ks. yllä oleva kuva.
Mitä harrastat? Mm. painimista, pikajuoksua, metsäseikkailuja ja nauhan kuljetusta sekä kulkusen kätkentää. Olen sporttinen ja menevä kaveri.
Missä maissa olet matkustanut? Huh, onneksi vain Koratiassa. Toisinaan käyn siirtomaallani Mökillä, mutta muuten olen kotikonnuilla viihtyvää tyyppiä. En pidä reissaamisesta. Sitä paitsi jonkun on huolehdittava, että Koratiassa on kaikki kunnossa. Se joku olen minä.
Mitä kieliä osaat puhua? Kissaa, erityisesti koratin murretta. Vähän suomea (esim. ei) ja englantia (esim. nou).
Missä maassa asuisit, ellet Suomessa? Tarkoitat kai Koratiassa? Mökillä. En oikeastaan ymmärrä, miksi emme voi muuttaa sinne kokonaan.
Katsotko tv:tä, mitä ohjelmia? Katson Avaraa luontoa (usein mamman kanssa) ja satunnaisesti myös lintuvideoita YouTubesta.
Mitä et osaa? Osaan kaiken.
Lempijuomasi? Oman kaivon vesi. Se on parasta vettä!
Millaista musiikkia kuuntelet? Omaa kaunista lauluani, lähes aamusta iltaan. Taidan kaikki tyylit hennosta lurittelusta hevimetalmaiseen karjumiseen.
Mikä olet ammatiltasi? Nuorena tein mm. arkkitehdin ja parturin töitä, mutta nykyisin toimin täyspäiväisesti kuninkaana.
Toto
Missä synnyit? Espoossa, samassa paikassa kuin Cisu vähän aiemmin.
Kevät, kesä, syksy vai talvi? miksi? Kesä. Rakastan lämpöä ja ruohoa.
Mitä harrastat? Lintubongausta. Jaksan istua vaikka kuinka kauan hipihiljaa ikkunalla lintuja katsomassa. Jos ihminen tulee viereeni ja silittää minua, alan selostaa lintuhavaintoja hyvin pienellä ja piipittävällä äänellä. (Veljeni on tosi huono lintutelkkarin katsoja: hän loikata ikkunalle ja huutaa täysillä kiihkosta, vaikkei lintuja edes näy. Mielestäni se on täysin suhteetonta reagointia ja muutenkin typerää koheltamista.)
Missä maissa olet matkustanut? Samoissa missä velikin. En ole kovin itsenäinen, vaan haluan aina olla veljen kanssa. Olen kuitenkin jo aika monta kuukautta pystynyt olemaan (hetken) yksin sisällä, vaikka veli on ulkona.
Mitä kieliä osaat puhua? Koratian kieltä. Taannoinen kohtaamiseni vieraan kissan kanssa osoitti, etten hallitse kissojen esperantoa ollenkaan, vaan yritin vastata toisen kissankieliseen tervehdykseen lohikäärmeen kielellä. Miten mahtaisi nykyisin käydä, sitä emme tiedä... Vuosien mittaan olen oppinut monta suomen kielen sanaa, tosin en itse käytä niitä. Tunnistan kuitenkin hyvin mm. oman nimeni sekä taikasanat ulos ja syömään. Olen opettanut mammalle tärkeän sanan vei. Se tarkoittaa kuivattua ankanlihaa ja hoen sitä usein keittiössä.
Missä maassa asuisit, ellet Suomessa? Voisin milloin tahansa muuttaa mökille ja mennä soutumatkasta huolimatta omaan kuninkaanlinnaani, josta näin viime kesänä häivähdyksen.
Katsotko tv:tä, mitä ohjelmia? En ikinä. Joskus ihmiset yrittävät näyttää minulle jotain telkkarista, mutta en suostu katsomaan. Joskus taas en saa olla telkkarin lähelläkään, koska se häiritsee Cisun tv-elämystä. Jos Cisulla on Avara luonto kesken, hän saattaa ajaa minut pois tv:n äärestä, että saa nauttia rauhassa. Ei haittaa, minusta lintutelkkari on paljon parempi kuin kymmenen Avaraa luontoa.
Mitä et osaa? Hypätä yhtä korkealle kuin Cisu. :(
Lempijuomasi? Ei ainakaan mehu. Maistoin sitä kerran erään vieraan lasista ja näytin sitten hänelle kieltä, kun tarjoili niin pahaa juomaa minulle.
Millaista musiikkia kuuntelet? Ensi sijassa veljeni jatkuvaa konsertttia. Hän avaa ääntään usein ja monipuolisesti.
Mikä olet ammatiltasi? Prinssi, varakuningas, puukiipeilijä ja taivaanrannanmaalari. Ihmiset juttelivat juuri vähän aikaa sitten siitä, että minun pitäisi poltella iltaisin piippua samalla kun istun ikkunalla ja katselen levollisesti nauttien luonnon tapahtumia. Se sopisi kuulemma levolliseen tyyliini.
Cisu ja Toto vastaavat vielä myös Minniltä tulleisiin kysymyksiin, joskin (onneksi) hieman lyhyssanaisemmin.
Cisu
1. Milloin viimeksi kävit teatterissa ja mitä näit? Kävin jo tänään aamulla mamman sylissä U:ssa ja näin peuran ihan läheltä.
2. Oletko aamu- vai iltaihminen? Aamukissa. Menen ajoissa nukkumaan, sateisina päivinä nukun aamullakin pitkään.
3. Mikä on paras luonteenpiirteesi ja mikä huonoin? Paras on sydämellisyys: kannan oikeasti vastuuta koko Koratian väestä. Huonoin on kiivaus (huudan parhaillanikin iskälle U-huutoa, koska haluaisin lähteä hakemaan Hesarin hänen kanssaan).
4. Mitä arvostat ystävissäsi? Painimis- ja paijaustaitoja.
5. Minne haluaisit matkustaa seuraavaksi? Mökille.
6. Entä jos sinun olisi muutettava ulkomaille, mihin maahan muuttaisit? Mökille.
7. Missä haluaisit olla 10 vuoden päästä? Koratia voisi hankkia siirtokunnan saaristosta ja voisin olla siellä harmaakallioiden harmaahallitsijana.
8. Millainen oli ensimmäinen työpaikkasi? Tein niitä arkkitehdin hommia aktiivisesti.
9. Jos saisit 50 000 €, kuinka käyttäisit rahasi? Palkkaisin mamman täyspäiväiseksi palvelijakseni. En ymmärrä, miksi se oli välillä kotona ja meni sitten töihin. Ehkä muistatte, että sen ekana työpäivänä pissasin kostoksi sen sänkyyn. Ei kovin aikuinen mutta aina tehokas viestintäkeino.
10. Mikä saa sinut hyvin vihaiseksi? Se, etten pääse ulos tai että joudun autoon.
11. 3 lajin illallinen. Mitä tilaat? Possunsydäntä, kaivovettä, possunsydäntä.
Toto
1. Milloin viimeksi kävit teatterissa ja mitä näit? Olen parhaillani. Istun mamman niskan takana sohvalla ja käkätän jollekin U:ssa olevalle asialle. Mamma ei huomaa mitään, mutta minulla on syyni reagoida ulkomaailman tapahtumiin. Yleensä siis katson lintutelkkaria hiljaa, mutta nyt käkätyttää.
2. Oletko aamu- vai iltaihminen? Talvisin en kumpaakaan, mutta kesäisin herään (aurinkoisina aamuina) aikaisin.
3. Mikä on paras luonteenpiirteesi ja mikä huonoin? Paras on suorastaan hienostunut lempeys ja mitään huonoa minussa ei olekaan. Olen täydellinen kissa!
4. Mitä arvostat ystävissäsi? Kykyä täyttää ruokakuppini.
5. Minne haluaisit matkustaa seuraavaksi? Omaan kuninkaanlinnaani.
6. Entä jos sinun olisi muutettava ulkomaille, mihin maahan muuttaisit? Omaan kuninkaanlinnaani.
7. Missä haluaisit olla 10 vuoden päästä? Omassa kuninkaanlinnassani. Mamman mielestä minulla voisi jo silloin olla omia alamaisia, jotta minäkin saisin Cisun tavoin tietää, millaista on, kun joku oman itsen kopiolta näyttävä tyyppi seuraa koko ajan perässä ja rynnistää pilaamaan kaikki leikit. En oikein tiedä, mitä ajattelisin tuollaisesta tulevaisuudenvisiosta.
8. Millainen oli ensimmäinen työpaikkasi? Ihan ensi töikseni pyydystin Koratiaan saapuessani päästäisen kaikkien yllätykseksi. Sittemmin olen luopunut jyrsijäntappajanurastani.
9. Jos saisit 50 000 €, kuinka käyttäisit rahat? Ostaisin todella paljon kuivattua ankanlihaa, pari katkarapua ja muutaman kaninkarvapallon. Kenties sijoittaisin myös lampaantaljaan ja raatelisin sen sitten kaikessa rauhassa.
10. Mikä saa sinut hyvin vihaiseksi? Tyhjä ruokakuppi ja se, että sen tyhjyydestä pitää jankuttaa typerille, hitaille ihmisille.
11. 3 lajin illallinen. Mitä tilaat? Ankkaa, katkiksia ja possunsydäntä. Palan painikkeeksi voisin ottaa oliivin, jota voisin välillä nuolla.
Haasteen saa tästä napata mukaansa kuka tahansa kissa tai kissan kirjuri ja valita vastattavakseen vapaavalintaisesti 11 kysymystä.
sunnuntai 7. elokuuta 2011
Makea tunnustus
Saaripalstan valtio antoi meille Koratiaan hienon tunnustuksen, kiitos! Tunnustuksen saajan/saajien tulee vastata kolmeen kysymykseen ja lähettää tunnustus eteenpäin. Meiltä tulee nyt yhteensä yhdeksän vastausta, sillä Saila oli erikseen maininnut, että tunnustus on Cisulle, Totolle sekä Jennille. Vastaammekin siis tässä järjestyksessä, eli aloittakaamme kuningas Cisusta.
1. Mikä on lempivärisi? Harmaa, tyylikkään hopeinen siniharmaa, arvatkaa vain miksi.
2. Mikä on lempiruokasi? Ulkona tuore kissanminttu, kotona raaka porsaansydän.
3. Minne haluaisit matkustaa? En minnekään. Tänään matkustin veljeni ja emäntäni kanssa tosi kauas kotoa, kun kävelimme pitkin peltoja pidemmälle kuin koskaan, ihan uutta reittiä. Johdin joukkoa, mutta vilkuilin koko ajan kohti kotiani, Koratian kuninkaanlinnaa. Kun kuulin Kotiin!-kehotuksen, käännyin omatoimisesti kohti kotipihaa. Vaikka olen kova menemään ja reissaamaankin, oma koti on kuitenkin paras paikka. Nyt lojun veljeni kanssa tässä sohvalla ja kuuntelen tietokoneen napinaa. Välillä nostan unisena leukani kohti kattoa ja hurisen, sillä tiedän, että saan aina pyytäessäni leukarapsutusta. Minulla on kotona kaikki mitä tarvitsen.
Toto:
1. Lempiväri? Tyylikkään hopeinen siniharmaa. Isoveljeni on kauniin kokoharmaa ja ihailen häntä, mielestäni hän on tosi komea tyyppi. (Huom. Olen niin hyväkäytöksinen, etten viitsi kehua itseäni, mutta muistakaa, että olen ihan samannäköinen kuin veljeni! Ja yhtä hyvä tyyppi muutenkin! Joidenkin mielestä ehkä jopa parempi.)
2. Lempiruoka? Katkarapu, mutta vain ja ainoastaan maustamaton pakastekatkarapu, sulatettuna ja vedellä huuhdottuna. Minua kauhistuttaa vieläkin eilisaamuinen koettelemus, kun ihmiset antoivat meille kissojen katkarapuruokaa. Kuka sellaista söisi?
3. Toiveiden matkapaikka? Se ihana huvila, jossa näin häivähdyksen paremmasta tulevaisuudesta. Soutumatkasta huolimatta muuttaisin sinne heti jos voisin ja ottaisin huvilan omaksi kuninkaanlinnakseni. Kai muistatte, että minulla on jo kuninkaallinen nimikin, olen HM King Toto Fergus Elliotcock of Koratiashire!
Jenni:
1. Lempiväri? Harmaa. Mitään muuta vastausta ei ole, kun asuu yhden melko harmaahapsisen miehen ja kahden täysin harmaan koratialaispojan kanssa. Ja itseltänikin löytyi taannoin pari hiusta, jotka eivät ole harmaita, mutta näyttävät poikkeusolosuhteissa, kuten kaupan pukukopin julmassa ja vääristävässä valossa, hieman harmahtavilta, mutta eivät ole siis ollenkaan harmaita. Kaikki perheen muut harmaat ovat nauraneet tälle selitykselle ja toivottaneet minut mukaan harmaaseen joukkoonsa.
2. Lempiruoka? Kotimaisista loimulohi ja uunissa paistetut lohkolantut, ulkomaisista thaimaalainen tom kha -keitto.
3. Toiveiden matkapaikka? Tällä hetkellä päällimmäisin toive on moottoripyörämatka Turun saaristoon. Ei haittaisi tosin, jos se vaihtuisi vaikkapa Kenian safariin tai issikkavaellukseen Islannissa (en ole koskaan edes hipaissut issikkaa).
Siirrämme tunnustusleivoksen eteenpäin Opulle ja Kärpälle, koska he ilmoittivat eilen ilahduttavasti pitkästä aikaa olemassaolostaan ja lähettivät kommentin. Olisi kivaa kuulla, mitä teille kuuluu!
sunnuntai 20. maaliskuuta 2011
Korkeita kissoja
Cisu ja Toto saivat jo ajat sitten hienon tunnustuksen harmailta kollegoiltaan Tatsutaniasta (Koratian naapurivaltio). Kiitos! Tässä Cisun ja Toton vastaukset kirjurin avustamana.
1. Milloin aloitit blogisi?
1.1.2009
2. Mistä kirjoitat blogissasi, mitä se käsittelee?
Cisu ja Toto: Blogimme käsittelee Koratian kissaelämää monipuolisesti. Me ollaan esitelty meidän talo ja poterot, kaikki majat, leikit ja ruokaakin, ja usein vain poseerataan hienosti ja näytetään, kuinka upeilta me tänään näytetään. Niin että tää on vähän sellainen lifestyle-blogikin kai. Koratian ihmisisistä tämä blogi kertoo valitettavan vähän, koska ihminen toimii kirjurina. Jos me osattais kirjoittaa, täällä ois TOTUUS ihmisten käytöksestä ja älystä. (Esim. eilen toinen ihminen meinas jättää Cisun ulko-oven väliin, kun se ei muka tiennyt, että thaimaalainen kissa haluaa mennä ulos lumisateella. Tietty haluaa, me ollaan sopeuduttu Koratian raakaan ilmastoon!)
Kissojen lisäksi täältä voi löytää mainintoja muista eläimistä, jotka piipahtavat maillamme. Näistä peurat on kivoja, kun niitä voi jahdata paistin toivossa, ja linnut ihan mahtavia, käkäkäkä. Kettua me vihataan ja pupuista ei oo mitään hyötyä, paitsi silloin kuin ne toimii meidän kesätyöntekijöinä, kuten viime kesänä.
Viime kesänä Koratiassa kävi kissavieraskin. Se oli Totosta niin kauheaa, ettei sitä halua edes ajatella, mutta ihmisiin lohikäärmeeksi muuttunut vihainen Toto teki niin suuren vaikutuksen, että he puhuvat siitä vieläkin aika usein.
3. Mikä seikka tekee blogistasi erilaisen muihin blogeihin verrattuna?
Cisu ja Toto: Mikään muu ei kerro Koratiasta. Se on niin salainen maa, että edes Herra Google ei sitä tunne. Jos Googlelta pyytää Koratian uutisia, hän kysyy, tarkoitatko Kroatia.
4. Mikä sai sinut aloittamaan blogisi kirjoittamisen?
Cisu: Mamma oli vajaassa kahdessa kuukaudessa ehtinyt mun ansiosta (ei mikään ihme siis!) hullaantua kissoihin ja koukkuuntua kissablogeihin niin, että mullekin hankittiin tällainen oma blogi. Kuulemma täältä oli kaverien helpompi lukea ja katsoa mun kuulumisia kuin puhelimesta. Sen jälkeen niitä kavereita on muuten tullut tosi paljon lisää. <3
Kun Toto tuli meille, päätettiin, että se saa tulla samaan blogiin eikä tartte omaa, vaikka se aluksi olikin välillä aika rasittava ja mä olisin ihan mielelläni lähettänyt senkin joskus jonnekin naapurivaltioon.
5. Mitä haluaisit muuttaa blogissasi?
Cisu: Tekisin mielelläni enemmän poteroesittelyjä. Toivottavasti saamme lisää poteroja kevään mittaan.
Toto: Tästä voisi tulla ruokablogi. Esittelisin mielelläni uusia ruokia, vaikka joka päivä.
***
Kirjuri oli muutaman päivän pois koneelta eikä enää ollenkaan pysy perässä, ketkä kissat ovat saaneet tämän haasteen ja ketkä eivät. Cisu ja Toto ohjaavat tunnustuksen edelleen Temppukissoille, Luolaleijonan klaaniin ja ihastuttavalle venäjänsiniselle Mantelille pentuineen ja kissakavereineen.
sunnuntai 6. maaliskuuta 2011
Rakastettava kepulikatti
Mitä upein tunnustuspalkinto on lähtenyt kiertämään kissablogimaailmaa, kiitos Wilma Ilona Naukulan (eli Cisun kaukorrrrakkauden!) hienon sydäntaideteoksen ja Unna Tuutikki Penninrahan innovatiivisuuden ja aktiivisuuden. Kiitämme sydämellisesti palkinnosta!
Tämän palkinnon säännöt ovat seuraavat:
Tunnustuksen saajien tulee ystävänkirjamaisesti tunnustaa, millä tavoin on rakastettava kepulikatti. Kuvatodistusaineiston esittely on suotavaa soveltuvin osin samoin kuin tunnustuksen eteenpäin luovuttaminenkin.
Kysymykset:
Rakastettava kepulikatti/-katit
Koratian maan kuninkaat, itämaanprinssit Cisu ja Toto alias Tottis Tottendahl
| Valvomme tiluksiamme talvellakin (30 sekuntia/ulkoilukerta). |
Inhokkiruoka
Molemmat: kaikki kala ja kaikki pateet. Piparkakku.
Herkullisin kielletty ruoka
Cisu: Ihmisten hiukset, suoraan päästä lipoen nautittuna.
Toto: Vihreät kuulat, vaan ei ne makeiset vaan oliivit ja viinirypäleet.
Paras kielletty leikkikalu
Cisu: Ihmisten vaatteet. Jos niistä roikkuu nauhoja, on niiden perässä ihana pomppia. Vaatteita voi myös raahata ympäriinsä ja käyttää omiin tarkoituksiinsa, kuten kissanpetinä. Tykkään myös keittiön alasokkelista.
Toto: Ihmisten varpaat. Mutta kun ne vaan maistuu parhaalta just aamulla!
| En varmasti aikonut haukata varvasta. Mä oon ihan rauhallinen. Mua nukuttaa kauheasti, siksi mä tulin sänkyyn! |
Cisu: Mutaisten tassujen pesu. Ulvon niin, että se kuuluu Thaimaahan asti. Inhoan myös sitä, jos joku (=Toto tai emäntä) näkee minun nauttivan kynsienleikkuusta. Alan heti ulkoa, irvistellä ja sätkyttää, jos jään kiinni siitä, että vietän miesten manikyyrihetkeä.
Toto: Harjaaminen. Tai nautin siitä kyllä, jos sekin pysyy miesten juttuna. Jos mamma yrittää harjata, menen ihan littanaksi ja kiemurtelen äkkiä pakoon. Miksi se ei ikinä tajua, ettei naisten pidä sotkeentua kauneudenhoitoon?
Mittavin tihutyöni
Cisu: No, äh... no ootte te sen kuullutkin: ihmisten sänkyyn pissaaminen.
Toto: Erään koristelampaan raatelu ensimmäisellä mökkireissullani. Sen jälkeen en ole lampaita nähnytkään, sillä kaikki koristeet piilotetaan aina kun minä Suurpeto ja HURja raatelija saavun paikalle. Ai niin, olen raadellut myös lampaantaljaa ja tuhonnut oliivipuun taimen kotona. Ja tappanut päästäisiä jopa ajatuksen voimalla!
Kuinka saan ihmisten jakamattoman huomion
Cisu ja Toto: Eilen me saatiin ainakin mamma tosi nopeasti hereille! Se nukkui kyljellään ja me aseteltiin kengännauha sen pään päälle. Sitten me tuijotettiin sitä kumpikin omasta suunnasta ja se havahtui tosi vikkelään, kun se pelkästi, että me loikataan sen pään kimppuun! Oikeasti me ei ikinä tehtäisi niin, me ei koskaan uskalleta ottaa leluja ihmisten pään päältä, sitä on kokeiltu. Me ollaan villejä mutta kilttejä ja kunnioittavia.
Viattomin ilmeeni
Cisu:
Siirrämme palkinnon eteenpäin Paavolle ja Harmille, joilla ei ole vaikeuksia asua samassa taloudessa lampaantaljan kanssa.
keskiviikko 2. helmikuuta 2011
3 x 7 tunnustusta
Kauniiden bloggareiden palkinto osui tähänkin blogiin, kiitoksia! Koska olen itse jo kerran tai parikin tunnustanut, sisällytän tämänkertaisiin vastauksiin myös Cisun ja Toton paljastukset.
Ensin kuitenkin minun:
1. Ihanat kissakiipelit ovat tehneet minusta ihan pehmon. En kestä surullisia eläin- enkä varsinkaan kissatarinoita ollenkaan. En myöskään liian onnellisia, esim. sellaisia, jossa vanha ja sairas eläin saa hyvän kodin. Liian liikuttavaa.
2. Ihanat kissakiipelit ovat myös tehneet minusta todellisen kotikissan. Kunnon maatiaisen tavoin en haluaisi poistua kotikonnuiltani ollenkaan, kun siellä on niin hyvää seuraa ja kaikkea mukavaa tekemistä.
3. Ihanat kissakiipelit ovat tuoneet minulle myös uusia ystäviä.
4. Pidän kissamaisista asioista: lämmöstä ja auringosta, joskaan en pidä ollenkaan auringonotosta enkä ole koskaan ollut varsinaisella aurinkolomalla.
5. Vielä yli kahden vuoden kissaelämän jälkeenkin hämmästelen päivittäin kissojen nerokkuutta – ja hassuutta. Kissat ovat paljon monipuolisempia kuin koskaan kuvittelin.
6. Olen varma, että meillä on maailman viisaimmat kissat. Cisu osaa puhuakin. Eilenkin kysyin aamulla töihin lähtiessä, pärjäisittekö te jo ilman päivävaloa kotoa (meillä on palanut pimeään aikaan yksi valo olkkarissa). Cisu kurtisti kulmiaan, pudisti päätään ja sanoi kosmopoliitin tavoin: "Ei, nou!" Tottelimme Cisua, tietenkin.
7. Kissahulluus on tarttunut lähipiiriini. Vanhempani ja siskoni muistavat mainita, jos ovat tavanneet kissoja, samoin ystäväni. Olen saanut tekstareita, joiden ainoa aihe on esim. "Näin neljä kissaa rivissä talon pihalla!" Se on kyllä uutisen arvoinen tieto minustakin.
Sitten niihin kauniimpiin bloggareihin. Ensin Cisu:
1. Olen mielestäni maailman viisain. Mutta sen ehkä tiesittekin?
2. Vaikka täytän kohta kolme, haluan, että mamma syöttää minulle märkäruokaa kädestä. Muuten en syö. Ja vain mamma saa syöttää.
3. Olen aika hemmoteltu, mutta mielestäni ansaitusti, koska olen niin hyvä tyyppi.
4. Inhoan kalaa.
5. Olen inhonnut myös kivennäisvettä siitä lähtien kun maistoin sitä ja jouduin sitten pitelemään kuonoani tovin. Kerrankin opin jotain kerrasta.
6. Välillä istun huokailemassa ja pyörittelen päätäni ja silmiäni. On rankkaa olla talon hallitsija ja älykkäin asukas.
7. Olen iloinen, että emäntäni on vihdoin päättänyt vähän jumpata. Kun hän tulee hikisenä kotiin, nuuhkin ja nuolen häntä ja pyrin mönkimään hänen jumppakamoihinsa.
Ja Toton vuoro:
1. Olen meidän perheen ystävällisin. Muut kiukuttelevat milloin mistäkin, mutta minä en suuttunut edes siitä, että jouduin vahingossa viettämään yön kylppärissä vähän aikaa sitten. Puskin ja pörisin vain tavallistakin intensiivisemmin, kun pääsin vihdoin pois.
2. Seuraavaksi menin syömään. Minulla oli vähän rauhallisempi kausi välissä, mutta nyt olen alkanut itkeä aamuin illoin ruoan perään ja välillä vapisen kiihtymyksestä, kun vihdoin saan märkäruokaa.
3. Olen silti yllättävän solakka. Kaikki luulivat, että minä pysyn pallona ja Cisu ruipelona, mutta minusta tulikin hoikka lihaskimppu ja Cisun vatsa taas välillä vähän pömpöttää. Luulemme, että se johtuu siitä, että minä syön enemmän proteiinia ja Cisu on hiilarimössön perään.
4. Koska olen hyvännäköinen ja -luonteinen, voisin menestyä näyttelyissä. En aio silti kokeilla, veisin mahdollisuudet kaikilta muilta korateilta.
5. Minä EN syö kädestä. En ikinä. Vaikka mamma yrittäisi, en edes haista ruokaa, ennen kuin se on laskettu kippooni.
6. En ole ollut turhan tarkka tyylistäni ja olen aina eiliseen asti paennut kissanharjaa. Eilen ymmärsin sen ihanuuden ja lysähdin hervottomaksi keskelle sohvapöytää ja osin läppärin päälle: Ihanan tuntuista, harjaa, harjaa! Minua saavat muuten harjata vain miehet.
7. Olen määrätietoinen luonne ja karkaan nykyisin melkein joka päivä lumeen, vaikka tärisen siellä kauhusta. Pelot on tehty voitettaviksi. Ihmisten mielestä talvipelkoa ei pitäisi voittaa.
Laitan haasteen kiertämään Tatsutaniaan, Karvakelmeille sekä Mindylle, joka on Peto sängyssä. Tietenkin tähän saavat osallistua kaikki muutkin, joilla on ilo tuntea maailman kaunein ja viisain kissa tai jopa useita sellaisia.
perjantai 10. syyskuuta 2010
Tunnustus: seitsemän eläimellistä asiaa
Sain jo jokin aika sitten Sailalta hienon tunnustuksen, kiitoksia! Tai Cisu ja Toto saivat, he ovat varmasti enemmän beautiful bloggereita kuin minä, nuo hopeakyljet oliivisilmät. Koska tunnari oli osoitettu tänne blogin kissasivujen puolelle, keskityn tunnustusvastauksessani vain eläinasioihin. Tunnustuksen saajan on siis kerrottava seitsemän asiaa itsestään.
1. Ennen Cisua ja Totoa minulla on ollut kotieläimiä vain joskus ala-asteikäisenä. Minulla oli jonkin aikaa miljoonakaloja, joiden akvaarion hoitamiseen en oikein jaksanut keskittyä. Lisäksi kalat lisääntyivät miljoonittain, joten annoin ne naapurille. Minulla oli myös jonkin aikaa Verneri Vesimittari. Kuljetin hänet lasipurkissa keskisuomalaiselta järveltä pääkaupunkiseudulle ja ruokin häntä kärpäsillä. Kerran annoin Vernerille liian ison kärpäsen. Verneri jäi siihen kiinni, eikä päässyt irti ja menehtyi.
2. Hieman vanhempana aloin haaveilla karkeakarvaisesta mäyräkoirasta tai kilpikonnasta. Nykyisillä silkkiturkkisilla vipeltäjillämme ei ole mitään yhteistä näiden luuloteltujen kotieläimieni kanssa, paitsi ehkä mäyräkoiramainen omapäisyys.
3. Nykyisin tiedän olevani ennen kaikkea kissaihminen (mieheni muistuttaa toisinaan, että hän on ollut sitä aina, hän on oikeaoppinen, minä myöhäisherännäinen). Pian Cisun saavuttua minulle tuli olo, että tapahtui elämässä mitä tahansa, minä ja kissat pidämme yhtä. En ymmärrä, miten olin tullut toimeen ilman kissaystäviä! Olisin mielelläni myös lammasihminen.
4. Vaikka sainkin varsinaisesti kotieläimiä vasta aikuisena, sekä koti- että villieläimet ovat aina kiinnostaneet minua. En muista lapsuudestani juurikaan ihmisiä, mutta ihmisten eläimet, etenkin kissat ja koirat, kyllä. Lempiohjelmani on kautta aikojen ollut Avara luonto, ja nykyisin minusta on etuoikeutettua asua paitsi kissojen myös esim. metsäkauriiden lähellä.
5. Olin aikaisemmin allerginen siitepölylle, eläimille ja 14 ruoka-aineelle. Eläimistä sain eniten oireita juuri kissoista, ja Cisun ensimmäinen kuukausi meillä aiheutti jopa astmaoireita. Sittemmin suunta on kääntynyt toisin päin: kiitos karvaisten siedättäjien, olin tänä kesänä vähemmän heinänuhainen kuin vuosikausiin. En silti halua kannustaa ihmisiä ottamaan kotieläimiä tarkkaan harkitsematta ja oman terveyden riskillä, vaikka Cisu tuli meille pikavauhtia ja minun allergiani oli tiedossa.
6. Huomaan haaveilevani kolmannesta kissasta hieman liian usein... Toisaalta Cisu ja Toto ovat maailman paras parivaljakko, enkä voisi tehdä mitään, joka horjuttaisi heidän symbioosiaan. En tiennyt aiemmin, että eläinystävissä on tuollaista synenergiaa. Juttelemme melkein päivittäin siitä, että onneksi Cisu ja me kaikki saimme Toton. Cisu ja Toto ovat mainioita erikseen mutta vielä mainiompia yhdessä. On kiehtovaa katsella heitä: samannäköisiä ja samanlaisia, kuitenkin aivan erilaisia.
7. Meillä höpistään kissoille koko ajan, onneksi Cisu ja Toto myös usein vastaavat. Nyt olen oman loma- ja miehen työreissujen takia ollut paljon vain kolmistaan Cisun ja Toton kanssa, eli olen myös jutellut heille kovasti. Eläinten kanssa keskusteleminen on tullut tavaksi: eilen tapasin aamutuimaan oravan ja ryhdyin automaattisesti juttelemaan sillekin. Kurre ei ollut kai tottunut ihmisten hyvän huomenen toivotuksiin, sillä se jäykistyi, tuijotti minua simät suurina ja pörhisti ja heilutteli häntäänsä. Omituinen höpöttäjä!
***
Olisin antanut tunnustuksen eteenpäin Hannalle, koska hänellä on kiva uusi blogi ja myös jotain suloista pientä harmaata, kovin tutun oloista... Mutta Hanna olikin jo saanut tunnustuksen. Tunnustukseni menee Avalle, koska Ava tykkää oikeista asioista, kissoista ja kirjoista. :) Toki moni muukin olisi tunnustuksen ansainnut ja kuka tahansa saa halutessaan vastata ja tunnustaa!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)