VARJOLEHDON KASVILISTA JA JATKOSUUNNITELMIA

Onneksi sain viime kesän aikana laajennettua Varjolehdon istutusaluetta ja lisättyä kasveja mukavasti, toki tehtävää vielä riittää tulevillekin vuosille. Nyt on kuitenkin monin verroin helpompi edetä. 

Yllä oleva kuva on otettu 17.5.2020. Tässä vaiheessa olin saanut istutettua kolme kartiovalkokuusta ja ryhdyin kanttaamaan nurmikkoa pois, jotta etualan kivi tuli mulloksen keskelle. Laakeaa kiveä voi tulevaisuudessa hyödyntää hoitotoimia tehdessään.

Tämän kiven ympäristöön istutin siis kesällä 2020 tarhavarjohiippoja, punakolmilehden, kolme valkoisena kukkivaa sinikämmenen taimea, ja kahta eri lajia rotkolemmikkiä. 

Kiven takana olevat sinikämmenet ovat niin pieniä, etteivät ne vielä näy, mutta tulevaisuudessa niiden pitäisi kasvaa ja peittää pehmeästi osa kiven takareunasta. Katsotaan ovatko kaikki taimet selvinneet talvesta ja miltä alue keväällä näyttää. Luullakseni tarvitaan vielä lisää taimia, jotta kasvit löytävät luontevasti paikkansa.

Syksyllä 2019 istutetut narsissin sipulit ilahduttivat kukkimalla ennen kuin kuunliljat nousivat. Voi olla, että kuunliljat kasvaessaan vievät tilaa siinä määrin, että narsissit eivät montaa vuotta mahdu samalle alueelle. Siinä tapauksessa siirrän narsissit toisaalle ja vaihdan jotain pikkusipuleja kuunliljojen kavereiksi.

Tämä musta mullos sai kesän aikana uusia täydennyksiä. Tarhavarjohiippojen edessä on nyt nyppykurjenpolvia, posliinirikkoja, helmiäishalikka, etelänkevätesikko ja kesäesikko. Esikoita täytyy lisätä, mutta katson ensin, miltä nämä tässä näyttävät. 

Helmiäishalikka oli minulle aivan tuntematon, mutta piti ostaa kokeiltavaksi, kun siihen törmäsin. Tästä sanotaan, että se sopii puolivarjon alueelle. Kukat ovat ensin vaaleanpunaisia ja myöhemmin muuttuvat sinertäviksi, lehdistö on sinivihreä. Kukkii kesäkuussa. Onko teillä kokemusta helmiäishalikasta?

Kiven takana vasemmalla näkyy yksi pieni tarhakalliokielon alku, toivoakseni se alkaisi viihtyä. Tarkoituksenani on poistaa lisää nurmikkoa, kunhan kasvit tuuheutuvat. Etualalla näkyy pesäkuusia, niitä on yhteensä kolme. Kiven vieressä oleva pieni havu on kääpiöserbiankuusi ’Karel’, niitä on alueen takareunalla kaksi.

Kevätkaihonkukkia istutin pari alkua, katson miltä ne näyttäisivät maanpeitekasvina havujen välissä, ehkä laitan vielä tiarellojakin vaihtoehdoksi.

Olen suunnitellut, että kaivaisin voikukkanurmikon salavan juurelta pois. Terijoensalavalle tyypilliseen tapaan sen juuret nousevat pintaan ja pinnalla olevien juurten rajaamiin ”lohkoihin” voisi istuttaa ainakin matalia varjon perennoja sipulikukkien lisäksi. 

Scillojen siemeniä olen tuonut tänne monena vuonna ja ne ainakin ovat levinneet mukavasti.

Tuoksumataraa en voi kylliksi kiittää. Se on täyttänyt kaikki odotukset monin verroin. Pidän kauniista lehdistöstä myös kukinnan jälkeen. Puhtaaseen multaan istutettu tuoksumatara on pärjännyt rikkoja vastaan niin hyvin, ettei minun ei ole tarvinnut edes kitkeä kasvualustaa.

Tässä etualalla näkyy kaksi erilaista rotkolemmikkiä. Ne tuntuivat viihtyvän, toivottavasti selviävät myös ensimmäisestä talvestaan. En ole koskaan nähnyt rotkolemmikin kukkivan (vain kuvia) ja odotan jännittyneenä tulevaa kasvukautta. Näiden aluetta voisi kasvattaakin.

Lisäsin pitkin kesää leikattua nurmea katteeksi näille varjon perennoille, jotta humus lisääntyisi. Syksyllä keräsin puiden lehtiä mullokselle perennojen ympärille samasta syystä.

Rumien tukikeppien tukemana kasvaa viime keväänä istutettu sirotuomipihlaja, joka saa täydentää kauniina ja ilmavana puuna metsäpuutarhan kasvillisuutta. 

Metsäkurjenpolvien on kasvettava omana ryhmänään, sillä niiden kasvualustassa on paljon vuohenkellon maavarsia. Vuohenkelloa en todellakaan aio päästää leviämään. Pidän vuohenkellon ”kurissa” leikkaamalla sen kasvuston aina varmuuden vuoksi matalaksi, jos se vaikka näivettyisi pois.

Kuunliljat nousevat tuoksumataran viereen. Tässä kasvaa nyt kolmea eri kuunliljaa, ehkä ne ensi kesänä ovat jo päässeet paremmin kasvun vauhtiin ja ovat tuuheammat näköiset.

Istutin pumppuhuoneen pienen ”mökin” taakse syksyllä 2019 kolme kilpiangervon aletaimea. Luulin, että kilpiangervot kuolivat talven aikana, sillä mitään ei tuntunut nousevan maasta alkukesän aikana. Hämmästyin kovasti, kun pallohortensioiden kukinnan aikaan löysin nämä kolme pientä alkua. Olisi hauskaa, jos ne kasvaisivat oikeaan kokoonsa, tällä niille olisi sopiva paikka kasvaa tuuheiksi.

Vielä Varjolehto on alkuvaiheessaan. Minun täytyy nähdä, miten eri lajit asettuvat kasvamaan ja kuinka erilaiset lehtimuodot sopivat toistensa kanssa. Sommittelua täytyy muuttaa, jos joku kohta ei näytä kivalta. Usein sopivat parit löytyvät, kunhan on tutustunut kasvutapaan ja kasvin olemukseen paremmin.

Istutin loppukesällä hopeasyysvuokkoja siitäkin huolimatta, että edellinen talvi tappoi aikaisemmat hopeasyysvuokot. Toivoisin niin saavani nämä viihtymään. Tässä ne ovat kohopenkissä, sen pitäisi auttaa talvenkestävyyteen. Muistan lukeneeni puutarhablogeista, että nämä pitäisi istuttaa keväällä? Harmi vaan, että paikalliset liikkeet myyvät näitä vasta loppukesällä. Ehkä on tilattava netin kautta, jos nämäkin menehtyvät.  

Riittää ainakin jännitystä keväälle, kun kiertää etsimässä, mitä mullasta mahdollisesti nousee.

HAVUT JA PENSAAT

• Rohtokataja
• Tuivio
• Japaninmarjakuusi
• Kartiomarjakuusi 
• Pesäkuusi Nidiformis
• Kääpiöserbiankuuri ’Karel’
• Kartiovalkokuusi Conica
• Pallohortensia "Annabelle"  - Hyrangea arborescens
• Pallohortensia "Pink Annabelle" 

PERENNAT

• Etelän kevätesikko Primula elatior
• Kesäesikko Primula florindae
• Helmiäishalikka
• Hopeasyysvuokko 'Robustissima' Anemone tomentosa
• Jaloangervo valkoinen ja pinkki (vanhoja kantoja)
• Jalokuunlilja "Sum and Substance - Hosta
• Jalokuunlilja "Fragrent Blue" 
• Kevätkaihonkukka Omphalodes verna
• Komeakuunlilja "Francee" Hosta fortunei
• Kilpiangervo - Astilboides tabularis
• Kyläkurjenpolvi "Laura"
• Nyppykurjenpolvi Geranium renardii
• Peittokurjenpolvi "Biokovo"
• Posliinirikko
• Punakolmilehti Trillium erecta
• Rotkolemmikki Brunnera macrophylla
• Rohtovirmajuuri - Valeriaana officinalis
• Särkynytsydän Alba - Lamprocapnos spectabilis
• Sinikämmen Glaucidium palmatum alba
• Syyspäivänlilja "Citrina"
• Sieriankurjenmiekka, sininen
• Siperiankurjenmiekka 'Snow Queen' Iris sibirica
• Siperiankurjenmiekka Iris sibirica Alba Maatiainen "korkea"
• Sormivaleangervo Rodgersia aesculifolia
• Tarhakalliokielo Polyconatum x hybrium
• Tarhavarjohiippa Epimedium x rubrum
• Tuoksumatara - Galium odoratum
• Valkotäpläimikkä
• Vuorenkilpi

VARJOLEHTO

Esittelen teille jälleen yhden keskeneräisen projektin. Tämä hiljalleen rakentuva alue saakoon nimekseen "Varjolehto". Valo-olosuhteet ovat osittain puolivarjoisat, osittain on enemmän varjoa, hajavalo tulee suurien puiden väleistä. Nimenä Varjolehto kuulostaa jotenkin runolliselta :).

Rakennan siis uutta laajaa istutusaluetta puutarhan länsireunaan, kuvassa (yllä) näkyvän terijoensalavan oikealle puolelle. Sekä terijoensalavan että etualalla olevan mongolianvaahteran istutin vuonna 1987. Näiden oikealla puolella puutarhaa reunustaa pari metriä korkea vanha syreeniaita ja syreeniaidan takana on isokokoinen metsävaahtera ja pihlaja.

Tässä sama alue syksyllä 2018 toisesta suunnasta kuvattuna. Ryhdyin tekemään istutuksia siis jo loppukesällä 2018. Kuvassa näkyy vasemmalla istutusalueen reuna, suunnitelmana olisi jatkaa polveilevaa Varjolehtoa aina mongolianvaahteraan asti. Istutusalueen pituudeksi tulisi noin 25 m ja leveys vaihtelisi ehkä 2-5 metrin välillä, aika näyttää, miten alue muotoutuu.

Kiven viereen istutin 2018 tuoksumataran taimia, ne talvehtivat hyvin ja olivat reippaassa kasvussa keväällä.

Lehtoa kuvaillaan reheväksi ja runsaslajiseksi. Maaperänä tässä on runsas ruokamulta, joka vilisee lieroja. Nurmikossamme kasvaa luonnostaan käenrieskaa sekä monia muitakin kukkivia kasveja (voikukkaa en nyt viitsi mainita). Mongolianvaahteran juurelle laitoin jo vuosia sitten kasvamaan kerrottuja valkovuokkoja ja sinililjoja eli scilloja, scilloja kasvaa myös terijoensalavan luona, toivon näiden leviävän kukkivaksi matoksi.

Työ etenee hitaasti, sillä taimia menee niin paljon, että joudun toimimaan maltilla. Kanttaan aluetta suuremmaksi aina kun löydän taimen, mitä olen etsinyt tai pääsen jakamaan omistani. Keväällä 2019 tuoksumatarat saivat vierustovereiksi pari alba särkynytsydäntä. Pienet taimet etualalla ovat jalokuunliljoja Hosta "Sum and Substance". Keväällä 2020 aion jakaa omista kuunliljoistani kolmea eri lajia täydentämään tämän vuoden uusia kuunliljahankintoja, joita edellä mainitun lisäksi ovat komeakuunlilja Hosta fortunei "Francee" ja jalokuunlilja "Fragrent Blue".

Takana oleva pieni kumpu suojaa syvällä maan sisällä olevaa pumppuhuonetta. Pieni punainen rakenne kummun päällä kätkee sisäänsä portaat alas maan alle, eli katto pois ja laskeutumaan.

Varjolehdon varjoja.

Toivon, että jossain vaiheessa istutusalue ulottuu kummulta tänne lähes kuvan etureunaan saakka. Leveys voi vaihdella luontevasti polveillen noin 2-5 metrin verran.

Kummulla kukki touko-kesäkuussa paria eri lajia valkoisia tulppaaneja. Nyt syksyllä laitoin uusia valkoisia tulppaanin sipuleja vielä lisää, sillä nämä valkoiset näkyivät niin kauniisti kauas. Kukinta-aika oli puolivarjossa pitkä.

Kylläpä näyttää tyhjältä ja ankealta. Syksyllä 2018 penkki päättyi noin tulppaanien kohdalle. Keväällä jatkoin puuhaa ja istutin syksyllä istutettujen kolmen Pink Annabelle pallohortensian (ovat kuvassa niin pieniä rääpäleitä, etteivät näy) jatkoksi ensin nämä kuvassa näkyvät 3 Annabelle valkoista pallohortensiaa ja myöhemmin vielä 3 valkoista lisää. Tämän vuoden syys-lokakuussa laajensin penkin oikeaa reunaa ja istutin noin havujen kohdalle kuvassa vielä näkyvän nurmikon "päälle" 3 kilpiangervoa. Toivottavasti nämä aletaimet ehtivät juurtua ennen pakkasöitä.

Tuoksumatara kukki pitkään ja olin siihen erittäin tyytyväinen, levitin pieniä alkuja jakopaloista ja osasi kasvusto laajentua itsenäisestikin.

Kummulla kyläkurjenpolvi "Laura", Geranium pratense, näyttää yksinkertaiselta mielestäni. Tilasin 5 kpl paljaita juurakoita netin kautta keväällä 2018 (Viherpeukalot) ja tänä kesänä kesäkuussa ne näyttivät ensimmäiset kukkansa. Laurasta sanotaan, että se on kerrottukukkainen. Onko tämä nyt sitten Laura vai joku muu? Kaunis oli joka tapauksessa, kasvoi noin 50 cm korkeaksi. Tämän oletetun Lauran vieressä on alba särkynytsydän ja etualalla siperiankurjenmiekoja sinisenä (tosin eivät ole vielä kukkineet ja onnistuin kadottamaan lajinimen). Myös komeakuunlilja Franceen laitoin etualalle, mikäli särkyneensydämen lehdistö ränsistyisi ja tarvitsisi suojaa eteensä. Sijoittelun näkee paremmin myöhemmin. Valkoista siperiankurjenmiekkaa olen myös haaveillut löytäväni.

Olen hyvin omavarainen sekä vanhaa kantaa olevan valkoisen jaloangervon että pinkin jaloangervon suhteen. Jaloangervolle tämä kasvuympäristö on hyvin mieleinen, joten istutin rohtokatajien viereen valkoisia jaloangervoja pinkin kaveriksi syksyllä 2018. Oikeassa reunassa näkyy osa tänä vuonna istutetuista pallohortensioista. Toivon näkeväni jo ensi kasvukaudella näiden yhdeksän pallohortensian upeaa kukintaa. Versoja Vaahteramäeltä -bogin Riina suositteli pallohortensioiden jatkoksi sopivalle etäisyydelle matalia havuja esim. siilikuusi ja/tai pesäkuusi, taidan toimia tämän vinkin innostamana ja saatanpa istuttaa havuryhmään taaemaksi kartiovalkokuusenkin. Sitten taas havujen eteen ja toiselle sivulle voisi jatkaa jollain kivoilla perennoilla.

Kuvassa (yläpuolella) näkyy huonosti, että vesisuihkun takana on muutama taimi syyspäivänlilja "Citrinaa", mikä kukki vaaleankeltaisin kukin elokuun alussa. Halusin tähän erilaisia lehtimuotoja ja syyspäivänliljan lehdistö oli kaunis jo ennen kukkintaa. Reunuskasvina on peittokurjenpolvi Biokovoa.

Tässä kuvassa näkyykin näitä syyspäivänliljan lehtiä.

Syyspäivänlilja Citrina 1.8.2019

Kummun alueella paistaa aurinko enemmän, joten uskon päivänliljan pärjäävän.

Tässä kuvassa näkyy aika hyvin terijoensalavan varjo. Tuonne Varjolehtoon haluaisin löytää mm. sinikämmenen taimia. Sinikämmentä en ole koskaan tavannut, mutta täällä blogeissa siitä on ollut ihania kuvia. Kiinnostaisi myös kokeilla puolivarjon kohtaan jaloängelmää, sitäkään en ole livenä tavannut - pysyykö pystyssä? Kuulen teiltä mielelläni kokemuksia näistä. Sain pienet alut valkoisena kukkivaa rohtovirmajuurta (valeriaana) ja ilmeisesti valkotäpläimikän taimen, nämä istutan keväällä tänne Varjolehtoon, ovat vielä valeistutettuina. Mietinnässä ovat myös varjohiipat, tiarellat, saniaiset, rotkolemmikit ja sormivaleangervot, myös esikoita on aikomus lisätä ja mitähän muuta ihanaa?

Sipulikasveista on narsisseja jo pari pussia päätynyt multaan tänä syksynä, jatkossa sitten enemmän ainakin pikkusipuleita, miksei muitakin, jos viihtyvät.

Olen kahlannut varjon ja metsäpuutarhan kuvia ja artikkeleita - ja kaikkea kaunista on tullut vastaan, niin että pää menee ihan pyörälle ihastuksesta. Toiveena on löytää vaihtelevia lehtimuotoja ja viehättävästi kukkivia perennoja, näin Varjolehdosta voisi tulla oikein kaunis täydennys puutarhaan. Pienet havukasvit tuovat rakennetta ja vihreää - alue on sen verran suuri. Ehkäpä myös joku kivi, todennäköisesti useampiakin ... hmnn :).

Nämä aikaisemminkin kuvissani näkyneet metsäkurjenpolvet ovat kasvaneet ja viihtyneet Varjolehdossa jo 15 vuotta.

Mikäli nämä pohdinnat tämän uuden alueen ja kasvivalintojen suhteen herättävät ideoita tai kommetteja, niin sana on vapaa.


Rohtokataja
Tuivio
Japaninmarjakuusi
Kartiomarjakuusi
Pallohortensia "Annabelle"  - Hyrangea arborescens
Pallohortensia "Pink Annabelle" 
Jaloangervo valkoinen ja pinkki (vanhoja kantoja)
Jalokuunlilja "Sum and Substance - Hosta
Jalokuunlilja "Fragrent Blue" 
Komeakuunlilja "Francee" Hosta fortunei
Kilpiangervo - Astilboides tabularis
Rohtovirmajuuri - Valeriaana officinalis
Tuoksumatara - Galium odoratum
Särkynytsydän Alba - Lamprocapnos spectabilis
Peittokurjenpolvi "Biokovo"
Vuorenkilpi
Kyläkurjenpolvi "Laura"
Syyspäivänlilja "Citrina"
Sieriankurjenmiekka
Jouluruusu
Valkotäpläimikkä