Näytetään tekstit, joissa on tunniste korut. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste korut. Näytä kaikki tekstit

lauantai 9. syyskuuta 2017

Ideahuonella, bileissä.. syksyn menoja ja shoppailuita

sisustusliike Tampere

Syyskuu on alkanut vahdikkaissa merkeissä,
ja tässä postauksessa ajattelin kertoa millaisia puuhia ja ostoksia on näihin viikkoihin mahtunut.

Muutama viikko sitten käytiin bloggariporukalla Ideahuoneella fiilsitelemässä.
Tiina on perustanut ihanan sisustusliikeen Ideahuoneen Tampereen Sammonkadulle,
ja olen minä toki tuota alati vaihtuvaa valikoimaa fb:ssä ihastellut,
mutta nyt mentiin oikein naisporukalla rauhassa hypistelemään ja shoppailemaan.

vanhat kahvikupit

Valikoimissa on kaikkea kaunista kotiin tai lahjaksi, uutta vanhaa, tuunattua,
ja mm. JDL:n kalkkimaaleja sekä Le Pere Pelletierin pyykkietikkaa.

Ideahuone Tampere sisustuskauppa
 
Itselle tuo pyykkikoneen huuhteluainelokeroon lorautettava hyvän tuoksuinen pyykkietikka
oli uusi hauska tuttavuus!
Pyykit jäävät todella raikkaan tuoksuisiksi ja pehmeiksi,
eivät laisinkaan pesuaineisen tuntuiseksi tai tuoksuiseksi.
Tätä aion ostaa toistekin.

Ideahuone

Ja nää korut! Ai että!
Pitihän se itselle moro-koru hankkia.
Ja no, pari muutakin pikku juttua on tullut tuolta ostettua..


Niinkuin Tuo Airam Roosa nauha retro taskulamppu,
joka on juuri sellainen kuin lapsuuden taskulamput,
vain nykyaikaisella tekniikalla varustettu ja super söpö.
Niinkuin on super söpö tuo karkkirasiakin,
mikähän noissa peltirasioissa on sellaista jota en vaan pysty vastustamaan?


Käykää ihmeessä piipahtamassa Ideahuoneen FB:ssä ja kivijalkamyymälässä,
mahtavaa että rohkeita yrittäjiä ja personallisia tuotteita yhä löytyy!


Kaupan mentyä kiinni lähdettiin naisissa Pepille herkuttelemaan ja höpöttelemään
- ystävät, heidän kanssa vietettyä aikaa ei voi mikään korvata!
Herkut ja naiset jäi kuvaamatta, mutta kuka siinä nyt ehtii kameran kanssa pyöriä
kun pitää pizzaa suuhun mättää ja nauraa vedet silmissä vuoron perää.
Kiitos jälleen Tiina ja ihanat ladyt!


Olimme myös miehen kanssa kaksin ystävien kotibileissä.

Kutsu oli seuraavanlainen:
Äskettäin avattu J**-residenssi Koikkarin kukkuloilla täyttää vaativammankin matkailijan toiveet.
Vaihda vapaalle ja nauti kiihkeästä etelä-Tampereen sykkeestä!
REISSUN DRESSCODE: SUOMITURISTI.
Ps. Kohde ei sovellu perhelomailuun.
Pps. Matka on all-inclusive, mutta omatkin nesteet lasketaan turvatarkastuksesta läpi


Aivan huippua, että porukka vielä kotibileitä järjestää,
ja vielä teemabileitä, joihon vieraatkin oikeasti panostaa pukeutumalla teeman mukaan.

Oma asuni oli tuollainen sekoitus turisti kliseitä:
oli tennissukkaa ja crocsia, Marimekko kassia ja vyölaukkua, aurinkolippaa ja pantterikuosia..
Hauskaa oli asua suunnitella, mutta hauskaa oli kyllä juhlissakin!


Viime viikonloppuna meillä kävi kylässä ystävät, nuorimmaisen kummit.
Sovittiin ko. rouvan kanssa, että en laita mitään fiiniä illallista eikä koti ole puunattu,
koska tulimme siihen tulokseen,
että jos tässä elämäntilanteessa pitää koti olla tiptop kunnossa
ja hieno illallinen alusta loppuun valmistettu,
voidaan kyläilyä lykätä heti useammalla vuodella..
Niinpä me käytiin porukalla pelaamassa Crazy golffia, grillailtiin meilla hampurilaisia
ja syötiin jätskejä jälkkäriksi,
ja oli aivan super kiva päivä yhdessä niin lapsilla kuin aikuisilla!
Rentoa yhdessä oloa, hyviä keskusteluita ja paljon naurua,
sitä jokainen ruuhkavuosia tarpova tarvitsee.


Ja vielä ehdin syyskuussa vähän tyttöjen kanssa moottoripyöräilemäänkin tälle kesälle!
Joskus vielä minulla on omakin pyörä,
haaveitahan pitää olla
ja pitkät prätkäreissut ovat mun haave, sitten joskus 10 vuoden päästä.


Pitkästä aikaa kävin myös vaate ostoksilta mun luotto vaatekaupassa
Olgan puodissa, josta ostin syksyksi ja talveksi muutaman ihanan Creamin ponchon.
No lähtihän sieltä mukaan pari muutakin ihanaa vaatetta,
sellaisia joita tiedän pitäväni monta vuotta.
Mutta nuo ponchot on nyt tosi kiva löytö tälle syksylle
- ei haittaa vaikka ei ihan ehtisi treenata ja vatsa pömpöttää,
ovat lämpimiä ja super mukavia päällä,
mutta kuitenkin siistiä aikuisen naisen pukeutumista joka menoon, aamusta iltaan.

Kiitos jälleen Ihanalle Olgalle, ei tarvitse kaupoissa kierrellä tuskailemassa
kun tiedän mistä saan juuri mun tyyliset vaatteet järkevään hintaan,
iloisen ja sydämellisen palvelun kanssa!


Blogi on se paikka minulle johon kirjoittelen muistiin näitä hyvän mielen juttuja.
Mutta onhan se myönnettävä, että on tämä elämä juuri nyt melkoista hullunmyllä.
Harrastuksia on kaikilla perheenjäsenillä, nyt sykyllä kolmen eri koulun vanhempainillat,
siihen kaikki normaalit kotityöt, töissä käynnit, miehen työmatkat ja muu päälle.
Jos tiedätte niitä päiviä, kun aamu on jo lähtöjään härdelliä,
töiden jälkeen makaat X-asennossa keskellä olohuoneen mattoa keräämässä muutaman minutin voimia,
että jaksat painaa vielä kaikki illan hommat.
Ja seuraavana päivänä sama alusta.
Hengissä ja suht järjissään on kuitenkin selvitty,
ja tuossa kiven heiton päässä asuvista vanhemmistani on ollut korvaamatonta apua monena päivänä.

Kodin puunaamisen ja kaiken muun turhan nysväämisen olen jättänyt minimiin
ja koitan keskittyä lasten kanssa olemiseen ja välillä myös ystävien näkemiseen.
Juuri tuossa yksi ilta olisi ehkä pitänyt siivota keittiö ja pestä kasa pyykkiä,
mutta päätettiin kuitenkin pitää lasten toivoma leffa ilta.

elokuva ilta lasten kanssa

Koska elämä on nyt.
Ja meidän arki on meidän lasten lapsuus.

Nyt on kello taas puolilla öin,
mies ja keskimmäinen partioleirillä,
teltassa tuolla vesisateessa mutta kivaa on kuulemma ollut,
ja täällä kotona olevat lapset nukkuvat yökyläilevien serkkujensa kanssa.
Talo on hiljainen, josko sitä itsekin puhaltelisi kynttilät sammuksiin ja menisi nukkumaan.

Koitahan ottaa löysin rantein sinäkin!
Terkuin Taina

torstai 19. toukokuuta 2016

Pukeutumishuone järjestyy. Ja kaikki muukin.


Ei, hedelmät ei liity pukeutumishuoneeseen.
Tällainen tarjotin väsättiin lasten kanssa kun ulkona sateli
ja meillä oltiin vähän kipeänä.


Sellaiset päivät ovat juuri omiaan järjestelyhommiin sisällä.
Neidin kanssa tehtiinkin sellainen projekti
että tyhjennettiin meidän vaatehuoneet,
pyyhittiin hyllyt ja nurkat,
laitettiin loput talvivaatteet varastoon
ja kesävaatteet kaappiin.

Ei meillä mihinkään KonMari meininkeihin päästä,
mutta pitäähän nuo välillä myllätä läpi.
Tyttö järjesti itse omat vaatteeensa (hänen vaatehuoneestaan ei kuvia täällä)
ja huima määrä lähti vaatetta uusiin kotehin.

Ihan kohta on neiti jo minun kokoinen (toki puolet kapeampi),
kenkä jo samaa numeroa!
Toisaalta, 155 cm ja kengän numero 36
ovat aika monelle saavutettavissa 12 vuoden iässä,
mutta on se silti jotenkin huimaa.



Oma vaatekaappi oli päässyt hieman mullinmallin,
ja tarkoitus oli saada aikaan värijärjestys,
mutta mun garderobi on sen verran riemunkirjava että vaikeaahan se on..

Laatikossa on neuleet omana kahtena rivinä,
muut paidat kolmena.
Henkarikaapissa on toisessa reunassa neuletakit,
keskellä puserot, tunikat ja mekot
ja laitimmaisena maximekot.
Ja muut laatikot samaan henkeen.
 
Isosiskot varmaan tunnistaa kuvista monta siskosten välillä kierrätettyä vaatetta!


Tarkoitus oli karsia kaapista kaikki vaatteet
jotka ovat väärää kokoa tai joita ei ole tullut käytettyä.

Mutta sitten minä kuitenkin armahdin vielä joitakin kivoja yksilöitä.
Kun ne on siististi silitettynä esillä
eikä laatikon perällä piilossa rynttynä
niin josko niitä tulisi käytettyä..?
Ja jos minä kumminkin kapenisin hieman
niin että muutama kiva vaate taas istuisi..?

Syksyllä lupaan pistää pois kaikki ne 
joita ei kesän aikana tule laitettua kertaakaan päälle.


Minä tykkään napata päälle myös aina asuun sopivan korun.
Korutaulukin oli vaan päässyt villiintymään..

Vähän karsintaa ja järjestelyä,
siistiytyi sekin hieman.


Onhan noita koruja vielä aika paljon,
mukana myös niitä jotka tunnearvon vuoksi 
ovat tuossa aamu- ja iltahetkiä ilahduttamassa.
Lahjoja ystäviltä, matkamuistoja, lasten tekemiä ihanuuksia..
Mutta muistoesineissä pitäydyn koruissa, 
vaatteita ja kenkiä en sentään tunnearvon vuoksi haudo.

Paitsi 14-vuotiaana ostettuja ratsastushousuja,
tahdon nähdä kauanko niinhin saan tunkeuduttua.
Uudet ratsastushousutkin ovat olleet harkinnassa,
tuntuu että hieman alkaa kumpparit ja stretsit vuosikymmenten saatossa hapertua
- ehkä siinä syy miksi ne vielä jotenkuten sopii! :D


Muutenkin on tullut fiilis että haluaa laittaa elämää järjestykseen.
Olisiko se tämä kevät?
Paljon pieniä ja suurempiakin suunnitelmiaja asioista innostumisia
mahtuu lähiviikkoihin.


Itsellä on kaikki hyvin ja siitä olen kiitollinen,
ja silloin koen että on ilo, mahdollisuus ja vähän velvollisuuskin auttaa muitakin. 
Vapaaehtoispuuhat ovat tänä talvena jääneet,
niinpä aloin Pelastakaa Lapset ry:n ja Punaisen ristin kuukausilahjoittajaksi.

Muutama kamu, ihanat yrittäjä-naiset, 
ovat saaneet minut innostumaan syksyn projekteihin. 

hauskaan kierrätys- ja hyväntekeväisyystempaukseen loppukesälle / syksylle,
siitä lisää blogissa myöhemmin.

innosti minut palaamaan tanssiliikunnan ohjaamisten pariin.
Syksyllä siis pidän joitakin Latin Fever tunteja
- jännää, haastavaa, ihanaa!

 

Hetkellisesti on sellainen fiilis,
että kun vaatehuoneen voi saada järjestykseen,
mitä vaan voi saada järjestykseen!


  Onneksi kesällä vähän aikataulut helpottaa.
Työreissuja ei ole, eikä lasten päivittäisiä menoja.
Tällä viikolla olenkin ajellut yli 700 km työajoa,
paljon on toki saatu aikaankin
ja useampi äänikirjakin kuunneltu.

Ainoastaan Tommy Tabermannin lukemat runot olivat huono valinta autoon,
rauhallisella hunajaisella ääneellä luetut runot ovat turhan rentouttavia
pitkille yksinäisille ajomatkoille. 
Murhia, huumoria tai menevää (mukana laulettavaa, koska yksin) musiikkia,
niillä jaksaa kyllä ajella ja ihastella samalla maisemia!


Pihalla kukkii ja tuntuu kesältä,
muutama kiva reissu on ihan kulman takana,
kohta on koululaiset kesälaitumilla...
Alkaa olla jo ihan kesäfiilis!


Vaan mitäs siellä kukkien takana pilkottaa..?
Terassihommatkaan ei oo valmiina,
mutta luulen että viikonloppuna meillä on silti
vähän kuorikkeen levittämis puuhiakin tiedossa.


Iloista oloa toivotellen,
Taina




sunnuntai 15. marraskuuta 2015

Kädentaidot-messuilla, Olgan Puodin ystävillassa ja Helsingissa hengaamassa


Tänä vuonna Suomen Kädentaidot -messuilla minuun iski karkkimania.
Haluan tukea kotimaista käsityötä ja pienyrittäjiä
joten missiona oli löytää joululahjoja.
Ja tuolta jos mistä niitä löytyy! 

Useammasta kojusta tuli ostettua pukinkonttiin pieniä paketteja 
joista löytyy suloisia karkki-koruja.


 Ja saippuoita..
Eikös ole melko herkullisen näköisiä?
Kuka nyt ei saippuoita tarvisi?
Ja ainahan se pitää kotona olla tuliaisvarastoa..

 
Tällaisia Hiekkakakun korvapuusti-koruja ostin melkein vahingossa yhden liikaa.
Saattaa olla että roikkuu mun avaimenperässä jo 
jos en keksi kelle sen jouluna antaisin päätyy roikkumaan mun avaimenperään.

Messuilla olin tyttären ja mieheni siskon kanssa.
Tyttöjen laatuaikaa. :)
Välillä mentiin porukassa,
välillä tyttö tätinsä kanssa niin että minä kävin pyörähtämässä
bloggers meeting pointissa.
Kiitos messujärjestäjille tuosta paikasta!
Mukava oli messuilun lomassa käydä rupattelemassa blogi-kollegoiden kanssa
vaikken tuolla paljon ehtinytkään hengailla.


Yksi missio messuille oli käydä moikkaamassa lapsuuden ystävääni Johannaa
ja ostaa parit pehmoiset paketit kummimuksuille
Ihania, tutustumisen arvoisia tuotteita!


Messuilta pitikin kiiruhtaa Olgan puodin ystäväiltaan.
Olga piti omaan hersyvään tyyliinsä esittelyn kauden juhlamuodista,
ja mikä parasta sai varmasti jokaisen naisen tuntemaan
että omalle varatalotyypille löytyy kauniita vaatteita
- ollaan ylpeästi sitä mitä ollaan ja nautitaan kauniista vaatteista!


Kokoja löytyy niin rehevämmille daameille
kuin tällaisille "puolitoista metriä sulka päässä"-tyypeille.

Piipahtaa siis kannattaa jos Tampereella pyörii,
mutta myös omalle kaveriporukalle ystäväillan järjestäminen
lahjoineen, esittelyineen, tarjoiluineen ja alennuksineen on mukava vaihtoehto!


Ja sitten soviteltiin....

Mukaan lähti vatsaa puristamattomia duuni-kelpoisia housuja 
joita olen leikkauksen jälkeen kaivannut
(koska velour-verkkapuku ei ole oikein sitä "asiallista toimistopukeutumista")
ja jotain pientä pikkujoulukauteen.
Shoppailtua tuli,
mutta nyt ei taas tarvitse muutamaan kuukauteen vaatekauppaan vaivautua.  

Kiitos jälleen Olgalle,
omalle hovi- ja huvi pukijalleni!


Humputtelujen ajan oli nuorimmainen vaarin, eli isäni kanssa
katsomassa taikuriesitystä kirjastossa
ja olivat muutenkin viettäneet "poikien laatuaikaa" mm. käymällä pyöräretkellä.

Keskimmäinen oli suorittanut jälleen uuden merkin sudenpentujen tapahtumassaan
ja kiva päivä oli ollut kavereiden kanssa luonnonhelmassa.

Ja mieskin sai "omaa aikaa" autojen huoltamiseen.
Mukava päivä siis kaikilla!

Forumin joulukoristeita

Sunnuntaina oli meidän perheen miesväen odottama Monster Jam tapahtuma.
Neidin kanssa hyödynnettiin kyyti Helsinkiin
ja käytiin sillä välillä ihastelemassa mm. Stockan jouluosastoa
ja tytön toiveesta maistelemassa Starbucksin kaakaot ja latet.

Shoppailtu ei mitään,
kunhan vietettiin aikaa yhdessä ja hengailtiin.


Töihin paluu on sujunut kohtalaisesti voinnin puolesta.
Syyskuusta saakka saikkuiltuani 
tämä ihmisten ilmoille pääseminen teki kyllä hyvää korvien välille
vaikka rauhassa pitää vielä ottaa ja muistaa pötkötellä aina kun mahdollista
(ja välillä myös silloin kun ei oikein olisikaan).


Tuliko teidän käytyä Kädentaidot-messuilla
tai Monster Jamissa?

Mukavaa alkavaa viikkoa!
Taina


keskiviikko 24. joulukuuta 2014

Pikainen joulukuva-pläjäys ja hyvän joulun toivotus teille ystävät


Aatto oli kerrassaan mukava.
Rentoa, lastentahtista menoa.


Ihana lumisade ja pulkkamäkihommat kruunasivat päivän.




Kaikkien toive-herkkuja on ollut tarjolla.


Pukkikin kävi ja lahjat oli mieleisiä.
Oma toiveeni lasten itse tekemistä lahjoista toteutui kauniina koruina 
joita olivat mummin kanssa äidille väkertäneet. 
Näitä tulen käyttämään varmasti!


Isommat lapset vielä lukevat uusia kirjojaan 
ja itse tulin kuvat koneelle laittamaan ja terkut teille frendeille heittämään..
mutta nyt jatkuu joulu-rentoilu.
Mukavaa letkeää joulun jatkoa joka niemeen ja notkoon!
toivottaa Taina

perjantai 7. marraskuuta 2014

Hääpäivää ja arjen hössötystä


Meillä oli viime viikonloppuna yhdestoista hääpäivä.
Lahjoja vaihdettiin ja syötiin hyvin.
Ilmassa kiitollisuutta ja tulevaisuuden suunnitelmia.

Itse hääpäivä meni omalta osalta pojan Palloween turnauksessa Turussa 
huoltajan ja kannustajan hommissa, 
miehellä töissä ja kavereiden mökkibileissä piipahtaessa.

Vietin siis päivän tuon minun vähän nuoremman elämäni miehen kanssa. ;)
Oikein hyvä näinkin.


Viime vuonnahan meillä lähti tuo halloween-mopo aivan käsistä
oli koti koristeltu ja monet bileet (täällä) ja (täällä).
Tänä vuonna ei juuri kotia laitettu 
- lapsilla oli useammat halloween juhlat ja discot muualla,
ja katseltiin ikkunasta miehen kanssa kun muksut kirmasivat tänä vuonna naapurin pihassa 
halloween vehkeissään taskulamppujen kanssa hippaamassa.


Kaikenlaista säätöä on eloon taas mahtunut,
mm. yksi pihan futismaaliin itsensä kieputtanut rusakko
(joka onnellisesti saatiin lopulta vapautettua)
ja yksi parkkipirkon edestä suoritettu kirmaus
kampaajan kaapu hulmuten värit ja pyyhe päässä autoa ja kiekkoa siirtämään
(ei tullut sakkoa). ;)

Elämä on yhtä pyöritystä, ruuhkavuosia joita täälläkin olen monesti huokaillut.
Kaikkea ei vaan ehdi mitä haluaisi.
Blogi "ei välttämättömänä" (mutta mielenterveyttä ylläpitävänä) harrastuksena 
on se jolle sitä aikaa ei tuppaa enää jäämään.
Samoin kaikki sisustelu ja somistelu tahtoo jäädä
kun kotia koittaa vain raivailla asuttavaan ja siedettävään kuntoon.


Toisaalta yksi kohtaaminen viime viikolla valoi uskoa bloggailuun.
Vakuutti siitä että jatkan tätä, silloin kun se hyvältä tuntuu.
Pysähdyin vanhaan opiskelukaupunkiin syömään ja kauppaan 
12-tuntiseksi venyneen työpäivän lomassa
(ajelin kouluttamassa yhteistyökumppaneita joka on kyllä mukavaa puuhaa
ja oikein kivaa vaihtelua toimistopäiville).

Kaupan kassaneiti tuli juttelemaan, kertomaan että seuraa blogiani,
sanoi mukavia asioita, kannusti jatkamaan.
 Jotenkin tuo pieni kohtaaminen toi uskomattoman paljon hyvää mieltä,
luottamusta siihen että blogi palvelee kuitenkin sitä tarkoitusta jota toivon
- itse saan hyvää mieltä alleviivatessani arjen hyviä asioita,
ja jossain siellä on lukijoita jotka eivät ehkä kommentoi,
mutta saavat myös hyvää mieltä näistä jutuista ja kuvista.
Vähän arkisemmin ja pienimuotoisemmin, valtavirran ja blogi kliseiden ohi.


Hääpäivän kunniaksi syötiin pitkän kaavan mukaan perheen kesken.
Kynttilöiden koristeeksi kiepautin vaihteeksi rannerenkaat.
Keittiöön tempaisin tuollaisen syksyisen jutun,
kukkakoriin käpyjä ja juniorin syyslehti-arkartelu sekä valosarja.


Nythän on marraskuu ja talviset tunnelmat
joten viikonloppuna ajattelin laittaa loputkin kausivalot ja valosarjat kotiin.

Porraspäiden ruukkuihin sain vihdoin callunat istuteltua.


No nythän ne jo näyttävät tältä..


Niin, tämä oli Pirkanmaalla se päivä kun talvi yllätti taas autoilijat.
Itse nautin kovasti talven tulosta,
tulisi vaan kunnon hiihto- ja lastettelu kelit tänä talvena Etelä-Suomeenkin!


Oikein rentouttavaa ja tunnelmallista isänpäivän viikonloppua kaikille!

Terveisin Taina