' + stripHtmlTags(content, 60) + '
Minimaailma - tämän joulun hitti!
lauantai 8. joulukuuta 2018
Kierrellessäni Seinäjoen käsityömessuilla viime syksynä, ihastelin Emmas & Mamasin osastolla kaunista lyhtyä, mihin oli tehty useaan kerrokseen jouluinen minimaailma. Se oli niin lumoava, että tiesin heti haluavani sellaisen itsekin. Käsityömessuilla oli monenlaisia minitavaroita saatavilla ja sieltä mukaani lähti valkoinen minikelkka, jota saa myös Emmas & Mamasin liikkeestä Seinäjoelta. Heillä on laaja valikoima minitavaroita, jos omasta takaa ei jo löydy.
Tällaisen minimaailman tekoon tarvitset vain aimoannoksen luovuutta, kekseliäisyyttä eikä sen tekeminen ole mitenkään vaikeaa. Voit tehdä minimaailmasta tai puutarhasta ihan sellaisen kuin haluat. Minä päädyin minipuutarhaan, talviseen sellaiseen. Halusin luonnonmateriaaleja, eläimiä sekä sellaista luonnon rauhaa ja herkkyyttä. Muovieläimet sekä keraamisen minitalon löysin kirpputorilta. Sammaleet ym. kävin keräämässä omasta puutarhasta, jossa ihan pihan perällä kasvoi hieman sammalta.
Lyhty täytyy olla sellainen, josta saa yhdeltä sivulta oven kokonaan auki. Itse leikkasin pahvista sopivankokoisen tason ja asettelin sen sopivaan kohtaan lyhtyä, Pahvin alle, lyhdyn seinämään laiton pienet kohotarrat, jotta se pysyisi paikoillaan eikä romahtaisi alas. Kovin paljon painoa ei tuohon voi laittaa, että pysyy. Pahvin päälle ripottelin sokerimaista "tekolunta". Näitä tekolumia saa nykyään jo aika monesta kaupasta, tämä minun on Emmas & Mamasin liikkeestä. Alakertaan laitoin sammalta, oksia ja lehtiä. Sen jälkeen vain asettelin eläimet ja muut minitavarat paikoilleen. Tuo minikuusi on myös kirpputorilöytö ja vähän sellainen elämää nähnyt, mutta tykkäsin siitä juuri sen vuoksi. Lopuksi vielä asettelin alakertaan pattereilla toimivat jouluvalot. Minun talvinen minimaailmani oli valmis!
Eikö tullutkin soma!
Kivaa viikonloppua ja ihanaa joulun odotusta!
Marika.
Yrittäjyys - Minun tarinani sisustussuunnittelijaksi
maanantai 3. joulukuuta 2018
Seisoin pienen maalaiskoulun pihamaalla ja mietin, lähdenkö polkemaan kotiin, kilometrin päähän jossa sisarukset olivat juuri palaamassa koulusta, vai lähtisinkö polkemaan vähän kauemmaksi, kolmen kilometrin päähän. Siellä oli äidin ja isän työpaikka, viereisissä rakennuksissa.
Isän rakennuksessa oli likaisia työmiehiä, jyskyttäviä kovaäänisiä koneita, rasvantuoksua, trukkeja ja kuorma-autoja. Työmiehet puuhasivat omiaan, kun ohitin heidät mennäkseni toimistoon, joku taisi huomata tuloni ja moikata kaukaa. Osa työmiehistä tykkästi hauskuuttaa minua ja he ottivat minut joskus mukaan korttipeliin, jota tauolla tavalliseen tapaan pelasivat. Se oli niin makeeta! Taukohuone oli täynnä tupakansavua, mutta se oli 70- ja 80-luvun vaihteessa hyvin tavallista. Isän toimisto oli käytävän päädyssä, huone oli suurin kaikista ja siinä oli monta ikkunaa. Hänen huoneeseen piti mennä varoen, jos hänellä olisi vaikka joku asiakas tai tärkeä puhelu meneillään. Isä ei pitänyt turhasta häiriöstä, joten opin kurkkaamaan ovenraosta varovasti. Lempipaikkani oli kuitenkin ruokalassa, jossa oli ihana keittäjä Rauha, joka passasi minua ja laittoi ruoan pöytään. Hän oli lempeä ja avulias. Hän ehti pysähtyä hetkeksi pienen lapsen äärelle ja kysyä mitä kuuluu. Torstaisin Rauha valmisti hernekeittoa ja kropsua. Se oli niin hyvää!
Äidin työhuone
sijaitsi samassa toimistossa kuin isäni, mutta hänen varsinainen työnsä oli
kuitenkin viereisessä rakennuksessa. Muistan edelleen sen saumurien hurinan
korvissani, ne surisivat kilpaa ensi kovaa ja sitten vaimentuen loppua kohden
ja taas uudestaan. Radio soi taustalla vaimeasti. Kankaiden voimakas tuoksu,
naisten puheensorina ja taukojumppa ovat juurtuneet kovalevylleni ikuisiksi
ajoiksi. Ihastelin ompelijoiden tekemää jälkeä ja lukuisia tyynykasoja, jotka houkuttelivat
hyppäämään sekaan. Ja joskus hyppäsinkin, ja sain huutoa osakseni! Heh. Se ei
tietenkään ollut sallittua. Tyynyt, päiväpeitot ja erilaiset ikkunaverhot
lähtivät asiakkaille, mikä minnekin.
Olen siis yrittäjien tytär, se on elämä, josta tiedän ja johon
opin jo lapsena.
Aikuiseksi tultuani olin myös itse töissä perheyrityksessämme. Kymmenisen vuotta meni erilaisissa tehtävissä; äitini tehtaanmyymälässä myyjänä, Isäni puolella kokoonpanossa, lähettämössä paperitöiden kanssa, pakkaamassa asiakkaalle tavaraa, jossa minulla oli pieni kätevä trukki käytössä (heh) ja lopuksi päädyin myyntisihteerin töihin. Se aika opetti osaltaan monenlaisia asioita. Koin kuitenkin, että minun täytyy saada kokeilla siipiäni yrittäjänä myös itse.
Aikuiseksi tultuani olin myös itse töissä perheyrityksessämme. Kymmenisen vuotta meni erilaisissa tehtävissä; äitini tehtaanmyymälässä myyjänä, Isäni puolella kokoonpanossa, lähettämössä paperitöiden kanssa, pakkaamassa asiakkaalle tavaraa, jossa minulla oli pieni kätevä trukki käytössä (heh) ja lopuksi päädyin myyntisihteerin töihin. Se aika opetti osaltaan monenlaisia asioita. Koin kuitenkin, että minun täytyy saada kokeilla siipiäni yrittäjänä myös itse.
Nuorimman lapsen syntymän aikoihin jättäydyin pois perheyrityksestämme. Se oli aika luontainen ratkaisu, sillä työmatkani oli noin 100km/päivä ja se oli liian vaikea järjestää pienen lapsen kanssa niin, että hänen hoitopäivänsä eivät venyisi liian pitkiksi. Elin ihanassa vauvakuplassa parisen vuotta ja ostelin tyttärelleni ihania vaatteita. Hän oli minun prinsessani. Minulla on kolme muutakin lasta edellisestä liitosta, mutta ikäero nuorempien välissä oli 9 vuotta. Tyttäreni oli minun iltatähteni ja kahden pojan jälkeinen hysteria tyttöjen prinsessamekkoihin valmis! Heh!
Vaatteiden ostelusta ja valtavasta prinsessahepenehysteriasta tuli lopulta minulle myös työ, kun perustin lastenvaatteiden nettikaupan 2011. Se oli ihanaa aikaa, tykkäsin työstäni todella paljon! Tein paljon työtä yrityksen tunnettavuuden kanssa ja kirjoittelin blogia. Kuvasin tytärtäni kaupassa myynnissä olevissa vaatteissa ja sain näin lisämyyntiä. Mutta ajat olivat huonot. Taantuma ajoi nettikaupat kilpasille asiakkaista ja ulkomaiset nettikaupat pystyivät tarjoamaan parempia alennuksia ja etuja. Myös henkilökohtaisessa elämässäni myllersi, oli tullut asumusero. Olin kolmen lapsen yksinhuoltaja ja yrittäjä. Sen arvaa miten siinä käy, rahat olivat tiukilla ja enkä millään pystynyt pitämään pakkaa kasassa ja jakautumaan moneen eri suuntaan. Päätin myydä yrityksen. Se oli oikea päätös.
Tuon yrittäjäkokemuksen (2 vuotta) myötä opin kyllä todella paljon
yrittämisestä sekä itsestäni. Tunsin, että hankaluuksista huolimatta yrittäjyys
on se minun juttu ja haluan yrittäjäksi myös jatkossa. Päätin hakeutua
vaihtamaan alaa. Olinhan aina rakastanut sisustamista ja rakastanut kaikkea
kaunista ympärilläni. Päätin hakeutua sisustus- ja tila-artesaani-koulutukseen.
Se oli ainoa tämän alan koulutus lähellä meitä ja lasten takia en voinut
kauemmaksi lähteä. Siitä alkoi minun taival sisustussuunnittelijaksi.
Valmistumisestani on nyt parisen vuotta aikaa ja tässä
välissä olen päätynyt opiskelemaan kahta muutakin alaa. Koin, että minulla
täytyy olla monenlaista osaamista, jotta voin perustaa yritykseni
turvallisesti. Ja se on kyllä ollut oikea tie. Koulut ovat vielä tällä hetkellä
kesken eli opiskelen päätoimisesti Sedussa viestintää aina ensi vuoden
tammikuun loppuun saakka ja sen lisäksi minulla on visualistin monimuoto-opiskelut
meneillään Helsingissä, josta on tarkoitus valmistua ensi vuoden syksyllä. Ensi
vuoden syksyllä, minulla on taskussa neljä eri ammattia! Huikeaa! Kaikki opiskeluni
tukevat toisiaan ja kaikki ovat yhtä tärkeitä. Olen ylpeä itsestäni ja varsinkin
siitä, että olen päättänyt mennä eteenpäin ”kuin mummo lumessa”. Pohjalaisella sisulla on myös osansa tässä kokoonpanossa. Olemmehan täällä avaruuden pääkaupungissa eli Seinäjoella! Täällä on hyvä yrittäjän olla ja paljon olen saanut ilmaista apua sekä neuvoja näitä kuvioita miettiessäni. Kaunis kiitos siis kaikille minua auttaneille!
Minulla on valmiudet
tehdä:
-sisustussuunnittelua (yksityiset kuin julkiset kohteetkin)
-myymäläsuunnittelua
-tapahtumasuunnittelua
-messuosastosuunnittelua
-somistusta
-valokuvausta (tuote- ja fiiliskuvausta)
-mainosmateriaaleja (esitteet, mainokset, pienimuotoiset nettisivut)
-sisällöntuottaminen sosiaaliseen mediaan (Facebook,
Instagram, Blogit)
-konsultointi ja tilaisuuksissa esiintyminen
-haaveena omien tuotteiden suunnittelu!
Yritykseni aloittaa toimintansa täysipäiväisenä helmikuusta 2019 alkaen. Yritykseni löydät jo Fb.sta
nimellä Suunnittelutoimisto Wow Design, sinne päivittelen kuulumisia ja minun
arkeani yrityksen ja koulutusten välimaastossa. Kohta sinnekin tulee uusia uutisia, kunhan homma saadaan pakettiin.
Minut löytää myös instagramista nimimerkillä @wowdesign_sjk sekä blogini instagramista nimimerkillä @kotinionhelmeni, siellä olen todella aktiivinen. Nettisivut valmistuvat tammikuun aikana.
Tervetuloa siis seuramaan sivujani, ja jos sinulla tarvetta edellä mainituille palveluille, älä epäröi ottaa yhteyttä. Olen sinua varten!
Rakkaudella Marika
Minut löytää myös instagramista nimimerkillä @wowdesign_sjk sekä blogini instagramista nimimerkillä @kotinionhelmeni, siellä olen todella aktiivinen. Nettisivut valmistuvat tammikuun aikana.
Tervetuloa siis seuramaan sivujani, ja jos sinulla tarvetta edellä mainituille palveluille, älä epäröi ottaa yhteyttä. Olen sinua varten!
Rakkaudella Marika
Tunnisteet:
inspiraatio,
markkinointi,
seinäjoki,
sisustussuunnittelu,
stailaus,
valokuvaus,
visuaalinen markkinointi,
yrittäjä
Vuoden Koti-finaalissa!
perjantai 7. syyskuuta 2018
Hei vaan pitkästa aikaa! Ette tiedä miten paljon kivoja asioita on tapahtunut viime aikoina! En tiedä mistä aloittaisin.
Lähdetään kuitenkin tästä Vuoden Koti-kilpailusta. Ilmoittauduin mukaan kisaa Instagramissa hästägillä #vuodenkoti sellaisella ajatuksella, että katsotaan kuinka tässä käy. Odotukset eivät olleet suuret, ja siksi olinkin niin yllättynyt, kun raati valitsi meidän kodin kuuden finalistin joukkoon! Huippua! Tuolla hästägillä voitte käydä katsomassa kaikki kilpailuun osallistuneet kodit. Kilpailuun haettiin persoonallisia ja asujiensa näköisiä koteja. Raati oli nimennyt kotimme kahdella sanalla luova ja vehreä.
Nyt äänestys on kuitenkin käynnissä, ollut jo muutaman viikon ja aikaa äänestää on 17.9 saakka.
Joten käykää äänestämässä numero 3. Kiitän ja kummarran kannastuksesta. ( klikkaa kuvaa niin pääset sivuille, missä on esitelty kuusi finalistia ja jossa voit äänestää )
Marika
Tunnisteet:
kilpailu,
persoonallinen sisustus,
sisustus,
vuodenkoti
Tervetuloa Marimekon sisustuspäiville!
torstai 16. elokuuta 2018
Heippa vaan kaikki!
Huomenna on jännä päivä! Syksy on lähtenyt osaltani vilkkaasti käyntiin ja olen saanut kutsun tulla kertomaan syksyn 2018 trendeistä Seinäjoen Marimekon sisustuspäivään.
Olet lämpimästi tervetullut katsastamaan mitä ihanaa uutta syksyyn on tullut! Olen itse paikalla koko tuon 12.00 - 18.00 välisen ajan! Tervetuloa inspiroitumaan!
Marika/Wow Design
Asuntomessujen inspiroivimmat kohteet
maanantai 9. heinäkuuta 2018
Terkkuja Porin Asuntomessuilta!
Kävimme muutaman SObloggarin kanssa tutustumassa Porin asuntomessujen kohteisiin Pressipäivänä, viime torstaina. Hurautimme autolla heti kukonlaulunaikaan Poriin ja samana iltana hurautimme myös takaisin Seinäjoelle. Oli kyllä aika raskas, mutta antoisa päivä kierrellä kohteita ja nauttia kauniista kesäpäivästä.
Asuntomessualue on aika lähellä Porin keskustaa, jonka vieressä virtaa Kokemäenjoki. Uudet talot törröttivät vieri vieressä siististi suorissa riveissä. Kasvillisuutta on vähän, koska alue on uusi.
Ulkoa en juurikaan kuvia ottanut, mutta sisustuksista sitäkin enemmän. Listasin tähän mielenkiintoisia kohteita asuntomessuilta, mistä itse erityisesti pidin.
Kohde 16. Bunkkeri.
Vanhaan Shellin autovajarakennukseen on tehty persoonallinen ja kaunis koti. Sisustussuunnittelun on toteuttanut Annaleena Hämäläinen /Hakola. Tuo Roosa sohva yhdistettynä vihreään ja graafiseen mattoon, on niin minun makuuni. ♥️
Kohde 19. Villa Karhu.
Tämä kierrätyskalustein sisustettu koti on yksi mielenkiintoisimmista kohteista. Kaikki sisustusesineet, matot sekä huonekalut ovat maksaneet yhteensä 1500€. (Lukuunottamatta viherkasveja). Tässä kohteessa riittää katseltavaa, joten käykää ihmeessä kurkistamassa tähän kiehtovaa kotiin.
Sisustuksen on suunnitellut Frida Steiner.
Asuntomessualue on aika lähellä Porin keskustaa, jonka vieressä virtaa Kokemäenjoki. Uudet talot törröttivät vieri vieressä siististi suorissa riveissä. Kasvillisuutta on vähän, koska alue on uusi.
Ulkoa en juurikaan kuvia ottanut, mutta sisustuksista sitäkin enemmän. Listasin tähän mielenkiintoisia kohteita asuntomessuilta, mistä itse erityisesti pidin.
Kohde 16. Bunkkeri.
Vanhaan Shellin autovajarakennukseen on tehty persoonallinen ja kaunis koti. Sisustussuunnittelun on toteuttanut Annaleena Hämäläinen /Hakola. Tuo Roosa sohva yhdistettynä vihreään ja graafiseen mattoon, on niin minun makuuni. ♥️
Kohde 19. Villa Karhu.
Tämä kierrätyskalustein sisustettu koti on yksi mielenkiintoisimmista kohteista. Kaikki sisustusesineet, matot sekä huonekalut ovat maksaneet yhteensä 1500€. (Lukuunottamatta viherkasveja). Tässä kohteessa riittää katseltavaa, joten käykää ihmeessä kurkistamassa tähän kiehtovaa kotiin.
Sisustuksen on suunnitellut Frida Steiner.
Kohde 18. Kotoisa.
Tässä kodissa huomio kiinnittyy kauniin vihreään seinään sekä vaaleisiin puukalusteisiin jotka sopivat täydellisesti toisiinsa.
Kohde26. Talo Haltiatar.
Tämä oli ehkä ainoita kohteita, joka säväytti minua myös ulkoapäin. Talon sisällä tyyli jatkui juuri samanlaisena, mitä se päällepäin näyttikin. Paljon puupintoja, musta keittiö jossa oli runsaasti tilaa. Olohuoneessa oli kauniit vehreät maalaukset. Todella ihana! Mietimme vain porukalla, miten puupintojen käy ajan kanssa. Tummuuko ne vai onko keino pitää pinnat vaaleina myös jatkossa.
Sisustuksen on suunnitellut Paula Hellberg.
Kohde 4. Pohjanvalo.
Tämän kohteen sisustussuunnittelijan kädenjälki ihastuttaa minua joka kerta. Adalmiinan Helmi on sisustanut Fiskarhedenvillan kohteita jo useampana vuotena. Paljon kivoja yksityiskohtia ja varsinkin työhuone oli mielenkiintoinen.
Kohde 5. Herukka.
Talo näytti päällepäin hyvin tavalliselta, mutta sisällä oli todella mielenkiintoisia juttuja. Erityisen kaunis oli huone, jossa oli lasinen pyöreä pöytä, roosa/liila matto sekä sohva. Ihastuin tähän näkyyn ja noihin tauluihin seinällä. Katosta roikkuu lasimobile, joka oli kaunis yksityiskohta. Kaunista kerrassaan!
Sisustusuunnittelija tässä kohteessa Marjut Tolonen.
Siinä pieni kurkistus vuoden 2018 Asuntomessuille. Kannattaa käydä paikan päällä tutustumassa.
Kauniita kesäpäiviä toivottaen!
Marika
Kohde26. Talo Haltiatar.
Tämä oli ehkä ainoita kohteita, joka säväytti minua myös ulkoapäin. Talon sisällä tyyli jatkui juuri samanlaisena, mitä se päällepäin näyttikin. Paljon puupintoja, musta keittiö jossa oli runsaasti tilaa. Olohuoneessa oli kauniit vehreät maalaukset. Todella ihana! Mietimme vain porukalla, miten puupintojen käy ajan kanssa. Tummuuko ne vai onko keino pitää pinnat vaaleina myös jatkossa.
Sisustuksen on suunnitellut Paula Hellberg.
Kohde 4. Pohjanvalo.
Tämän kohteen sisustussuunnittelijan kädenjälki ihastuttaa minua joka kerta. Adalmiinan Helmi on sisustanut Fiskarhedenvillan kohteita jo useampana vuotena. Paljon kivoja yksityiskohtia ja varsinkin työhuone oli mielenkiintoinen.
Kohde 5. Herukka.
Talo näytti päällepäin hyvin tavalliselta, mutta sisällä oli todella mielenkiintoisia juttuja. Erityisen kaunis oli huone, jossa oli lasinen pyöreä pöytä, roosa/liila matto sekä sohva. Ihastuin tähän näkyyn ja noihin tauluihin seinällä. Katosta roikkuu lasimobile, joka oli kaunis yksityiskohta. Kaunista kerrassaan!
Sisustusuunnittelija tässä kohteessa Marjut Tolonen.
Siinä pieni kurkistus vuoden 2018 Asuntomessuille. Kannattaa käydä paikan päällä tutustumassa.
Kauniita kesäpäiviä toivottaen!
Marika
Tunnisteet:
asuntomessut,
pori,
sisustus
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)