Toisaalta ihan hyvä, sillä nyt ei ole kuvallista todistusaineistoa elämäni surkeimmasta juoksusta (heh). Paikalla oli + 26 ja niin lämpimässä oli yhtä tuskaa juosta. Matkanteko tuntui lähinnä hoipertelulta eteenpäin. Yleensä olen ihastellut Ruissalon kauneutta, nyt oli mielessä vain kuumuus. Monta kertaa ajattelin, että tuuperrun matkalle...
Lopussa olin täysin yllätynyt, kun matkantekoon kului vain kuusi minuuttia enemmän kuin minulla "normaalisti"...
Kuntourheilu taitaa olla vähän hullua puuhaa:)
Mutta nyt kuvia kotoa:
Tämän kevään tintinpoikanen esittelee terassille laittamaani pitsiverhoa. Verho on kaunistukseksi ja erityisesti näkösuojaksi naapuriin päin.
Lyhtyjä etupihalta ja puutarhasta
Vanha omenalaatikko on löytö muutaman viikon takaa