Arjen pieniä, kauniita asioita. Rakkaita, ihania hetkiä. Elämää pikkumurujen kanssa.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Juhlaa. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Juhlaa. Näytä kaikki tekstit
sunnuntai 11. marraskuuta 2018
tiistai 14. marraskuuta 2017
1- vuotias pikkuiseni
Niin koitti tämä päivä. Äidille yksi suurimmista. Kun samaan aikaan käyt läpi koko mennyttä vuotta. Palaat siihen enskohtaamisen kauniiseen ja satumaiseen hetkeen, kun mielessäsi vilisee ensipäivien ohikiitävät hetket, ne jotka niin vain päiviksi muuttui, kokonaisiksi kuukausiksi kulki ja tänään jo kokonaiseksi vuodeksi kertyi.
Niin koitti tämä päivä. Kun täytit yksi vuotta, sinä pieni ihminen, meidän pikkuisin. Kasvoit niin ja muutuit, niin paljon osaat ja sydämiä sulatat. Kun sujuvasti pienillä jaloillasi kuljet, sisarustesi perään pyrit, samoihin leikkeihin, vähän katselemaan ja kokeilemaan. Olet sellainen ihana pieni poika, niin usein on sinisilmät suloisesti sikkaralla ja suu levessä hymyssä, olet niin hyväntuulinen ja aurinkoinen, ja sitä valoa luot ympärillesi aamusta iltaan.
Niin koitti tämä päivä. Kun sanot hyvästit jollekin, ikimuistoiselle, ja aloitat kuin uutta, vauva-ajan jälkeen. Ja vaikka se aina sydämessä puristaakin, et voisi onnellisempi olla, olla enää kiitollisempi, niin valloittava on oma pieni yksivuotias. Onnea rakas ja pikkuisin L. Meidän aamujen ihanin paiste ja iltojen kirkkain tähti. Sitä sinä olet. Meidän tähti.
sunnuntai 14. toukokuuta 2017
sunnuntai 19. helmikuuta 2017
Minegraft -syntymäpäiväjuhlat
Kuinka onkaan aika kulkenut siitä hetkestä kuin minusta tuli äiti. Kuin eilisen se päivä kun sinut painettiin syliini ensi kerran ja tänään juhlittiin jo seitsemän vuotiasta. Ja vaikka ajan kulku joskun niin lujasti syvällä puristaakin, en coi kun ylpeydellä katsoa sinua tänään. Niin viisas, taitava, reipas ja komea sinusta on ullut. Enkä voi kuin kiitollisena miettiä kuinka sinut minulle suotiinkaan. Olet onnea, suurin siunaus. Ja tämä päivä, sinun toivomasi ja sinun näköisesi, suoksikkihahmoineen ja parhaine ystävineen. Suurinta iloa täynnä.
lauantai 11. kesäkuuta 2016
Pienen poikani kaksivuotissyntymäpäiväjuhlat
Tänään juhlittiin jo pienimmän rakkaani kaksivuotissyntymäpäiväjuhlia. Ja vaikka tuntuu, ettei siitä olisi ihan vielä niin kauaa, kun sain sinut ensikerran syliini, on sinusta näissä kahdessa vuodessa kasvanut niin iso pieni, omatoiminen, kekseliäs herkkä poika, etten voi kuin ihmetellä jälleen miten paljon aika voikaan muuttaa. Tänään täyttyi kotimme ihanista rakkaista ystävistä, niistä pienistä ja isommista, keittiön pöytään katettiin Metsän eläimet -teemalla jokaiselle pienelle juhlialle paikat ja kakun päältä pieni sankari suloisesti puhalsi jo ne kaksi kynttilää. Ihana, aivan erityinen päivä, niin kuin kaikki nämä, ne jää johonkin syvälle sydämeen.
lauantai 20. helmikuuta 2016
Syntymäpäiväjuhlaa
Oli poika laskenut päiviä, oli laskenut öitä. Ja tänään koitti viimein se aamu, kun laskettiin enää niitä tunteja. Koitti viimein se kovin odotettu hetki, alkamassa oli minun pienen kuusivuotiaani Star Wars ja Kylo Ren -syntymäpäiväjuhlat. Talo täyttyi pienistä ja isommista ystävistä, yhteisistä leikeistä ja puheensorinasta. Siellä minun pieni poikani, yhdessä jaettavana tämä ihana juhlapäivä. Odotettu, minulle niin haikeakin. Kun samaan aikaan läpikäy siinä ne niin monenlaiset tunteet. Kun sydämen täyttää se kiitollisuus ja onni näistä vuosista. Tästä päivästä. Minun pienestä kuusivuotiaasta. Kun toisella on se ilo ja riemu niillä kasvoilla. Vieraita vastaanottaessa, kynttilöitä puhaltaessa, siinä jännittävässä hetkessä odottaessa mitä käärepapereista paljastuu. Sitä onnea on ihana katsoa. Ja sitä se on se omakin onni. Kaiken sen haikeuden keskellä..
lauantai 10. lokakuuta 2015
Frozen -syntymäpäiväjuhlaa
Meidän rakkaat pienet tytöt ja syntymäpäiväjuhla, joka huurteisen kauniina jäi sydämiin loppuelämäksi. Sinne jäi koko se ihana päivä, ihan näiden kahden sankarin näköinen, näiden kahden pienen ystävyksen, siskoja ihan kuin hekin, niinkuin juhlateeman Anna ja Elsa. Sinne jäi hymyt, naurut ja tähtisilmien tuike, se, kun kakun päältä puhalsi toinen neljä, toinen jo kuusi kynttilää. Sinne jäi sen ilon ja pohjattoman onnen lisäksi se haikeuden tunne, se, joka valtaa kun koti hiljalleen tyhjenee illan hämärtyessä, kun kaiken sen niin kauan odotetun ja ihanan juhlahumun jälkeen katsoo onnellisena nukahtanutta lasta lahjaksi saadussa mekkosessaan. Taas takana on jotain, jotain joka siirsi kelloa eteenpäin enemmän. Tietäen, ettei aika pysähdy tähän..
Tilaa:
Kommentit (Atom)