Näytetään tekstit, joissa on tunniste Herkkuja. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Herkkuja. Näytä kaikki tekstit

maanantai 1. helmikuuta 2016

Kaikkein parasta


Kaikkein parasta. Kun voi vielä niin huolettomasti suunnitella tulevaa viikkoa, miettiä lasten kanssa kivaa tekemistä ja monta aamua aloittaa ilman kiireen häivää. Parasta, kun voi elää siinä yhdessä hetkessä, jakaa se päivä omien rakkaittensa kanssa. Pitää muruja ihan siinä lähellä, kun ne aamusta kömpii sänkyyn ja pyytää päästä kainaloon vielä hetkeksi. Kun yhdessä voidaan istua aamupalapöydässä ja jutella mukavia. Kun vielä on aikaa kuunnella ääniä yläkerrasta, kun isommat lapset leikkivät yhdessä ja erikseen, nähdä tuon pienimmän touhut, ne hyppelyt ja juoksuaskeleet, kuunnella sitä höpöttelyä ja vain olla saatavilla siinä yhdessä tärkeässä hetkessä, kun toinen pyytää yhtäkkiä päästäkin syliin. Parasta aikaa. Kaikkein parhainta. Tämä tässä. Ja mikä tästä kaikesta tekee ihanaa myös, on se kun kaiken saa jakaa yhdessä ystävien kanssa. Ystävien läheltä ja kaukaa. Lounastaa ja kahvitella. Kutsua kylään ja vierailla. Jakaa tämä tavallisen ihana arki. Se tekee tästä kaikesta vain vieläkin ihanempaa. 

perjantai 20. marraskuuta 2015

Ensimmäiset joulupiparit


Voi kuinka tätä hetkeä olikaan odotettu. Etsittiin laatikosta kaulimet, etsittiin ne molempien lempimuotit. Siinä pöydän äärellä minun pienet, kädet vähän jauhoissa ja suupielissä taikinaa. Ja kyllä niin innokkaina nämä muruset kaulivat taikinaa, isompi jo kovin kokeneen oloisesti, ja painelivat taikinaan lumihiutaleita, tähtiä, lumiukkoja ja enkeleitä, tokikin joukossa oli perhosia, linnoja, dinosauruksia ja miekkojakin. Niin reippaita apulaisia. Ja pian kodin valtasi ihana tuoksu, sellainen lähestyvän jouluntuntuinen. Ja melkein uskomatonta, että tätä aikaa eletään taas..

torstai 30. huhtikuuta 2015

Pirtelöä


Vappuaaton kunniksi herkuteltiin isin tekemillä pirtelöillä, johon kukin sai valita omat suosikkimakunsa. Lapsille tuli joukkoon suklaahippuja ja meille vanhemmille mansikoita. Kyllä maistui. Myös tuolle pikkuisimmalle, joka niin kovasti seurasi mitä sisarukset sai, osaa yleensäkin vaatia ja sulosesti loukkaantuakin, jos kielletään. Sai sitten tuosta viileästä herkusta ihan pienen maistiaisen kielensä päälle. Kevään kunniaksi. Sen, että valo voittaa ja koko ihana kesä on edessäpäin. Voi mitä siellä meitä odottaakaan!

sunnuntai 9. marraskuuta 2014

Isänpäivänä


Jäädytetty valkosuklaa-marenkikakku

Pohja
100 g keksejä esim Marie
50 g valkosuklaata
50 g Valio sitruuna voita

Pohjan pinnalle
1 dl lemon curdia

Täyte
2 liivatelehteä
2 dl valio kuohukermaa
150 g valkosuklaata
200 g (2dl) Valio turkkilaista jogurttia
1 tl vaniljasokeria
1 rkl vettä

Marenki
3 valkuaista
1 1/2 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
1/2 tl valkoviinietikkaa
2 tl maissitärkkelystä

Lisäksi
4-5 passionhedelmää, granaattiomenaa tai marjoja

Valmistus

Pohja
Murenna keksit monitoimikoneessa.
Sulata valkosuklaa mikrossa, varo ylikuumentumista, sekoita välillä.
Sekoita keksimuruihin. Sulata sitruunavoi. Sekoita muruihin.
Aseta leivinpaperi irtopohjavuoan pohjalle (Ø 22 cm). Taputtele seos kevyesti sen päälle.

Sivele pohjan pinnalle lemon curd.

Täyte
Laita liivatelehdet kylmään veteen pehmenemään.
Vatkaa kerma vaahdoksi.
Sulata valkosuklaa mikrossa. Yhdistä suklaasula ja vaniljasokeri huoneenlämpöiseen jogurttiin.
Valuta liivatteista vesi. Sulata ne pienessä kattilassa kiehuvan kuumaan veteen (1 rkl). Nosta levyltä. Lisää kattilaan jogurtti-valkosuklaaseos. Sekoita kunnes tasaista, kuumenna tarvittaessa varovasti. Anna jäähtyä hetkisen. Lisää lopuksi kermavaahto. Kaada seos vuokaan. Peitä alumiinifoliolla. Nosta pakastimeen.

Marenki
Kuumenna uuni 100 asteeseen.
Piirrä leivinpaperille lyijykynällä ympyrä (Ø 20 - 22 cm, marenki saa olla aavistuksen pienempi kuin pohja.) Aseta paperi uunipellille nurinpäin. Voitele ympyrä voilla.
Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi (keltuaista ei saa olla mukana) teräs- tai lasikulhossa.
Lisää sokeri vähitellen. Vatkaa koko ajan. Kun seos on kiiltävää, lisää vaniljasokeri ja viinietikka. Sihtaa joukkoon maissitärkkelys. Sekoita.
Lusikoi marenkivaahto leivinpaperille voidellun alueen päälle. Tee lusikalla pintaan huippuja.
Paista uunin keskitasolla 2 t. Anna jäähtyä huoneenlämmössä. Irrota ohuella lastalla leivinpaperista.

Ennen tarjoilua
Ota vuoka pakastimesta. Anna kakun temperoitua (pehmetä sopivaksi) jääkaapissa n. 1 t tai huoneenlämmössä n. 30 min ennen tarjoilua. Lisää päälle passionhedelmän ja/tai granaattiomenan siemeniä tai marjoja. Nosta marenkilevy päälle kanneksi lastan avulla.


Isi heräri pienten murujen askeliin makuuhuoneessa. Oli tätä juhlapäivää niin odotettu. Kerhossa tehdyt taideteokset, kortit ja kotona piirretyt piirustukset sai viimein kantaa isin eteen, niitä pienten tähtisilmät ylpeydestä loistaen isille esitellä, yhdessä katsella ja ihastella. Sai isi monta halia ja suukkoa, hyvän aamiaisen ja jäkiruoaksi valkosuklaa-marenkikakkua.
Niitä lämpimiä halauksia ja onnentoivotuksia lähetin myös omalle isälle ja rakkaalle faarille, tänään ajatukseni viipyivät siellä heidän luonaan ihan erityisen paljon. Mietin oman lapsuuden ihanaa aikaa, niitä ainutlaatuisen arvokkaita hetkiä, niitä monia mieleenpainuvia hauskoja retkiä ja reissuja, jotka sydämeen syvälle kaikki ovat jääneet elämään. Sai aina kokea rakkauta, onnea, on saanut turvaa ja huolenpitoa. Niin kuin tänäänkin. On aina saanut jakaa onnen, ilon, ne kyyneleetkin. Olet paras isä, paras faari, kaikille meille. Niin paljosta kiitollisena.

keskiviikko 29. lokakuuta 2014

Pipareita


Tätä hetkeä oli pienet niin kovasti odottaneet, ja kun pikkuisin nukkui ulkosalla päiväuniaan, nostettiin taikina, muotit ja kaulimet pöytään ja leivottiin tämän joulun ensimmäiset joulupiparit. Kodin valtasi sellainen ihana tuttu tuoksu, kun uuniin saatiin ensimmäinen pellillinen niitä pienten kätösten painelemia taideteoksia, perinteisempiä kuusia, enkeleitä ja tähtiä, niitä vähän toisenlaisia pipareita; miekkoja, lohikäärmeitä ja kruunuja. Ja varmasti tullaan vielä leipomaan lisää, niin hyviltä ne maistuivat kylmä maitolasi seurana.

perjantai 21. maaliskuuta 2014

Kaurakeksejä



Kaurakeksit

125 g voita
2 1/2 dl sokeria
1 kananmuna
1 tl vaniljasokeria
(1/2 tl kanelia)
2 1/2 dl kaurahiutaleita
2 dl vehnäjauhoja
1/3 tl leivinjauhetta

Vaahdota huoneenlämpöinen voi ja sokeri.
Sekoita joukkoon muna ja vaniljasokeri (ja kaneli).
Lisää kuivat aineet seoksena. Sekoita taikinaksi.
Leivo tangoksi ja paloittele 20-25 osaan.
Pyöritä taikinapalat palloiksi ja laita leveästi leivinpaperille.
Paista 175 asteessa uunin yläosassa noin 14 minuuttia.
Jäähdytä ja tarjoa kylmän maidon kanssa :) 



Lapset pyysivät, että leivottaisiin keksejä. Pian jo yhdessä mittailtiin aineita kulhoon, vaahdotettiin ja sekoiteltiin, seurailtiin niiden paistumissa uunin lasin takaa. Ja maukkaita kaurakeksejähän niistä tuli, maistuivat parhailta kylmän maidon kanssa.

sunnuntai 2. maaliskuuta 2014

Laskiaissunnuntai

Muutama päivä sitten ulkona tuntui jo ihan kevät, aurinko paistoi ja linnut visersi, ja teki melkein mieli ottaa jo kevättakit esille. Tänä aamuna oli kuitenkin talvi tullut takaisin, lunta sateli maahan ja koko maisema näytti hetkessä valkoiselta. Voi, vaikka onhan lapset siitä edelleen innoissaan. Ulkona pitikin päästä vielä kelkkaa kokeilemaan ja lumileikkejä leikkimään, tehtiin yhdessä lumikakkuja ja leivoksia, etsittiin pojan kanssa lumen alle jääneitä keppejä ja lapioitiin pihaa. Sitten sisälle pannukakun tekoon, nämä murut ovatkin aina yhtä innoissaan auttamassa ja kaatamassa aineksia kulhoon. Ja kylläpä uunituore ropsu eli pannukakku maistuikin hyvältä vaniljajäätelön ja mustikoiden kera.


Pannukakku

7 dl maitoa
4 dl vehnäjauhoja
2 kananmunaa
2 rkl öljyä/voisulaa
1/2 tl suolaa

Päälle
mustikoita/mansikoita
vaniljajäätelöä
ja/tai tomusokeria

Vatkaa maidon joukkoon vehnäjauhot, kananmunat, öljy ja suola.
Anna taikinan turvota noin puolituntia.
Kaada taikina leivinpaperilla vuorattuun uunipannuun
ja paista uunin keskitasolla noin 30 minuuttia.

maanantai 18. marraskuuta 2013

Ensimmäiset joulupiparit


Niin innokkaina kerääntyivät pienet leipurit keittiön pöytämme ääreen, kun tuli aika leipoa ensimmäiset joulupiparit. Pienillä riitti touhua, kaulittiin ja taputeltiin, pienin käsin paineiltiin taikinaan erilaisilla muoteilla, joista jokaiselle löytyi se oma suosikkinsa. Sille pienimmällekin tyttöselle, joka kaiken ensikertaa koki, ihmetteli ja ihasteli, taikinastakin pikkuhampaillaan pikkupalasen maisteli. Ja pian täytti kotimme uunituoreiden joulupipareiden tuoksu ja pieni jouluntuntu, sellainen suuri odotus, joka tämän ajan kulkiessa kuin ihan huomaamatta huipentuu Joulusanoman äärelle rakkaiden luokse.
Sitä ennen on kuitenkin edessä vielä kaikkea jouluista ihanaa..