Pienten prinsessojen juhlapäivä

Siskon pikkuisesta prinsessasta tuli Felia ♥

Fionan upea 3-vuotissyntymäpäiväkakku oli Prinsessa ja herne -teemaa..

Pieni juhlija, minun oma prinsessa..

Siskon perheen ihana koti täynnä auringonvaloa ja juhlahumua. Siellä pieniä suloisia juhlijoita, niitä ihania ystäviä, jakamassa siskon pienten tyttöjen suuren päivän. Ikkunalla ilmapallot, pöytää koristamassa toinen toistaan näyttävimpiä herkkuja ja kauniit ruusukimput. Kaikki rakkaudelle suunniteltu, tehty ja toteutettu, näille kahdelle prinsessalle, siskon pienille kolmevuotta täyttäneelle ja sille pikkuiselle tyttövauvalle, joka tänään sai nimekseen Felia. Onnea rakkaille, tätin kullannuppusille ja ihanille serkkutyttösille.

Lunta

Pienet jäljet lumessa..

 Rakkaat muruseni..

Edellisenä iltana oli alkanut sadella höntyviä, jotka hiljalleen leijailivat tummalla taivalla. Ja voi sitä ihmetystä ja ihastusta, kun aamulla kurkattiin ulos ovenraosta, oli maan peittänyt niin kaunis valkoinen lumipeite. Jo aamupäivän tunteina halusivat molemmat pienet ulos, kun ensin isompi, niin sitten toinen, pienenpikin. Talveen ja pakkaseen ei tämä äiti ollut pienen tytön kohdalla varautunut, mutta onneksi löytyi oikein oivallinen haalari pienelle tytölle päälle, samaa haalaria itse aikoinaan käytin talvipakkasissa. Päästiin sitten ihmettelemään valkoista maata jalkojen alla, ihastelemaan hienoiseen lumihuntuun peittyneitä koiranputkia ja tekemään kävelylenkki talvisen maiseman keskellä mummilan postilaatikolle. Mikä ihana talvinen aamupäivä, ensikosketus lumeen ja sen tuomaan valoon, ihanaan tulevaan talveen..

Illalla nähdään, onko lunta tullut kotipihaankin..

Muistoja metsänlaidalla

 Vanhoja hirsimökkejä, ovien takana monta tarinaa..

 Lucas ja yksi metsäpolun aarteista..

 Pienen lätäkön pinta oli pikkupakkasessa jäätynyt..

Maja..

Puput olivat viimeistä päivää ulkona, vielä saivat pienien käsien mitalla vihreää ruohoa..

Olemme viettäneet ihanaa viikkoa maalla mummilassa. Lucas on ulkoillut joka päivä, nauttii niin potkia palloa isolla pihalla ja läheiseltä metsänreunalta kerätä keppejä, joista sitten on yhdessä isompien lasten kanssa rakentanut majaa leikkimökin pihapiiriin. Tänään tein murujeni kanssa pienen kävelylenkin läheiseen metsään, jossa siskojeni kanssa on aikoinaan leikitty paljon. Näytin meidän lapsina rakentamien majojen paikat ja vanhan riihen, joka leikeissämme toimi heppatallina. On paksuilla tummilla seinällä liidun jäljet vieläkin kertomassa joidenkin ratsujemme nimiä, ja hetken melkein näin meidät siellä hevosia taluttamassa, vaikka niin kovin hiljainen on nyt iso hirsirakennus ympäristöineen. Lopulta vietimme pienen tuokion ihmetellen ja ihastellen pakkaskiteitä maahan jääneiden lehtien päällä ja pieniä mökkejä, joista yhden kerroin olevan mummin lapsuuden leikkimökki. Monta tarinaa niiden ovien takana.. Niin kuin koko mummilan pihapiirissä.

Mummilakodin tunnelmassa

Hiljaisen kauniissa ympäristössä rakas lapsuuden koti, rakas mummila. Isossa Pohjalaistalossa sellainen vanhan ajan tunnelma, kauniita tavaroita, kerättyä, saatua, haalittua. Muistoja kertynyt vuosien saatossa, jättänyt kallisarvoinen elämä jäljen, joka on säilynyt tähän päivään saakka. Kun uusien pienten olemusten, uusien pikkuaskelten myötä tulee uusia muistorikkaita hetkiä..