Assyriologilla on kaksi kouluikäistä poikaa. Kuopus oli viime syksynä innoissaan kun historian opiskelu (vihdoin) alkoi, oppikirjoiksi he saivat esikoisen luokan neljä vuotta aikaisemmin käyttämät kirjat Riitta Eskelinen/Tuuli Ojanperä/Martti Troberg,
Matkalippu historiaan 5 (Edita 2006).
Lapsille tarkoitettujen tietotekstien kirjoittaminen on erittäin vaikeaa -- nostan hattua kaikille niille, jotka näitä oppikirjoja kirjoittavat. Harva "kovaa" tutkimusta harjoittava on kykenevä kirjoittamaan omasta erikoisalueestaan lapsille sopivia kirjoja ja sen vuoksi oppikirjoja laativatkin usein opettajat itse, he kun ovat opettamisen erikoistuntijoita. Valitettavaa on kuitenkin se, että oppikirjojen tekijät eivät luetuta tekstejään asiantuntijoilla -- tai ainakin tästä ylläolevasta kirjasta saa sellaisen kuvan. Silloin kun asiatietoa hiotaan mahdollisimman tiivistettyyn ja pelkistettyyn muotoon, voi lauseisiin piiloutua pieniä asiavirheitä. Niitä on itse kirjoittajan (ilmeisesti) mahdotonta huomata, mutta alan tutkijat kykenisivät yhdellä lukemisella korjaamaan ne niin, että lopputuloksena olisi sekä didaktisesti että sisällöllisesti moitteeton teksti. Perfektionistina minua ärsyttää suunnattomasti se, jos lapsilleni opetetaan koulussa väärää tietoa. Joku voi tietysti kysyä onko sillä väliä, lapset unohtavat nopeasti sen mitä ovat päntänneet alakoulussa. Suomi on kuitenkin sivistysvaltio ja Suomessa assyriologinen tutkimus on ollut maailman huippua. On suorastaan häpeällistä jos meillä lasten oppikirjojen taso on surkea ja lähdemme siitä, että lasten käyttöön tarkoitettujen materiaalien sisällössä voi/saa olla virheitä. Ei saisi. Minun mielestäni.
No mikä Matkalipussa sitten mättää? Varsinaisessa tekstissä on Mesopotamian kohdalla reippaasti oiottu mutkia, etenkin mitä tulee tapahtumien kronologiseen järjestykseen. Mutkia täytyy oikoa, koska tilaa on niukasti, ymmärrän tämän erittäin hyvin. Pienessä tilassa kuitenkin tuppaavat muinaisessa Lähi-idässä eri aikakausina vaikuttaneet kansat ja kielet menevän sekaisin ja silloin syntyy lievästi harhaanjohtavia asiayhteyksiä. Esimerkkinä lause:
Sumerit tunnettiin erityisesti taidokkaasti kudotuista kankaista, joita aasikaravaanit kuljettivat pohjoiseen, missä kankaat vaihdettiin tinaan ja kupariin. Niitä sumerit tarvitsivat valmistaakseen pronssia, jota käytettiin aseissa, työkaluissa ja koruissa (s. 67).
Sumerit, joiden kulttuuri kukoisti runsaan tuhannen vuoden ajan n. 3300-2000 eaa, olivat kyllä taidokkaita kutojia, mutta he eivät vielä kuljettaneet tuotteitaan "pohjoiseen" (= Anatolia, nykyinen Turkin alue), vaan kauppaa harjoittivat muinaisassyrialaiset muutamia satoja vuosia myöhemmin (= n. 1900-1700 eaa) ja he välittivät pohjoiseen mm. babylonialaisten laadukkaita kankaita. Tinaa tuotiin Mesopotamiaan Afganistanista, ei Anatoliasta (missä saattoi kyllä olla jonkin verran omia varantoja, mutta tätä monimutkaista ongelmarypästä ei voi lähteä tässä avaamaan). Nämä kaikki tiedot olisi voinut saada kätevässä, jopa suomenkielisessä muodossa Simo Parpolan Mesopotamia-osasta (Otavan suuri maailmanhistoria 2, 1982, s. )146-310. Teos on jo muutaman vuoden takaa, mutta kaikki perustiedot siinä on esimerkillisesti vielä kohdallaan.
Matkalipun tekstiosaa vielä lukee, vaikka juuri edellä kuvatulla tavalla, nikotellen. Iso osa kappaleen kuvateksteistä saa minut repimään hiuksiaan. Sumerikuninkaat saattoivat kähertää partaansa ja silloin tällöin kammata hiuksiaan, mutta kuvassa ei ole kyllä sumerilainen vaan akkadilaiskuningas, jonka henkilöllisyydestä Simo Parpola omassa kuvatekstissään keskustelee (s. 185).
Hammurabin steelan kuvatekstin mukaan Hammurabi itse istuu steelassa jakamassa oikeutta. Tämä on erittäin selkeä virhe: tuolissa istuu auringonjumala Shamash, ei Hammurabi itse. Hammurabi seisoo jumalan edessä rukoilemassa ja saa "totuuden ja oikeuden suojelijalta" oikeudet itse jakaa tuota oikeutta omassa maassaan.
Assyrialaisten menestys perustui uuteen keksintöön, pyörään, jonka ansiosta voitiin rakentaa sotavaunuja. Niiden edessä Babylonian armeijankin oli nöyrryttävä.
Apua! Mistä tämä on revitty? Assyrialaisten vallatessa Lähi-itää n. 900 eaa alkaen, ei pyörä ollut enää uusi, vaan ikivanha, vähintään 2500 vuotta vanha keksintö (tämä on vähän sama kun me suomalaiset väittäisimme käyttämiämme aakkosia uudeksi keksinnöksi). Sotavaunujakin oli jo sumerilaisilla eikä assyrialaisen armeijan ylivoimaisuus perustunut sotavaunuhin (silloin vähemmän käytössä olleita ratsujoukkoja väläytellään jonkin verran). Kuva, johon teksti on liitetty, ei esitä taistelutilannetta vaan kuningas Assurbanipalin (668-627 eaa) leijonanmetsästystä...
Hiustenhalkomista? Ehkä. Siitä huolimatta laadukkaseen lopputulokseen on helppo päästä: kilauttakaa päivystävälle dosentille, hän auttaa mielellään (ja useimmiten korvauksetta). Kirjan muiden ajanjaksojen asiavirheitä minun on vaikeampi arvioida, mutta pelkään, etteivät kömmähdykset rajoitu ainoastaan muinaiseen aikaan.