2 x leffassa ja arvonnan voittajat

Siitä alkaa olla jo reipas kuukausi, kun meillä neiti suostui lähtemään ekaa kertaa elämässään elokuviin. Monet lapset ovat tottuneet käymään leffassa vauvasta asti, mutta meillä edettiin tässäkin asiassa hitaamman kaavan mukaan. Itse en ole mikään innokas leffateatterin penkkien kuluttaja, vaan käyn mielummin teatterissa. Ehkä siitä syystä annoimmekin ajan kulua ja leffateatteriennakkoluulojen hälvetä ajan kanssa. Leffateatterissa tyttöä pelotti ennalta ainakin valojen sammuttaminen ennen leffaa ja ehkä myös kovat äänet sekä koko leffan ajan paikoillaan istuminen. Kotisoffalla leffan voi pistää hetkeksi pauselle, jos pissattaa, janottaa, pelottaa liikaa tai hurjimmassa tapauksessa jopa tylsistyttää.

Tytön ihan ihka eka laffakokemus oli Paddington. Trailerin perusteella kuvittelimme leffan olevan silkkaa kreisikomediaa alusta loppuun, mutta kyllä leffan aikana onneksi sai vetää henkeäkin välillä. Maanatai-iltapäivän näytöksessä oli meidän lisäksemme 3 seuruetta, joten pääsimme valitsemaan istumapaikatkin oikein väljästi.

Paddington oli oikein hauska leffa, joka nauratti, kosketti ja välillä aiheutti jännitystä ja hengenpidätystäkin. Kohtauksessa, jossa tätsä juo vartijaa pöydän alle ja sen jälkeen ympäripäissään saapuu sankarina paikalle pelastamaan muut pinteestä, ihmettelin, että onko tämä oikeasti lasten elokuva... Muuten leffakokemus oli oikein miellyttävä ja tyttökin oli sen verran innoissaan, että ilmoitti haluavansa seuraavaksi tulla katsomaan mainospätkässä näkemänsä Big Hero 6 -elokuvan.

Kuva: http://www.finnkino.fi/Event/300645/

Koska teen tällä hetkellä kolmipäiväistä työviikkoa, päätimme ottaa leffamaanantain kuvioihin uudelleen mahdollisimman pian. Viime viikon maanantaina heti tytön koulun jälkeen suuntasimmekin katsomaan tytön toivomaa Big Hero 6 -leffaa. Popparit ostettiin tällä kertaa jo kovin tottuneesti ja leffateatteriin ei todellakaan tarvinnut ahtautua. Mahduimme yhden toisen seurueen kanssa väljään leffateatteriin oikein mainiosti.

Kuva: http://www.finnkino.fi/Event/300641

Big Hero 6 oli ensimmäinen näkemäni Disneyn leffa, jossa ei laulaa lollotettu jatkuvalla syötöllä. Siitä plussaa. Leffassa on monitasoinen, koskettava, mutta myös hauska, vauhdikas ja soft scifiäkin sisältävä juonikuvio, joka vei heti mennessään. Istuimme leffan ajan silmät naulittuna kankaaseen. Tämä leffa vetoaa varmasti hyvin pikkupoikiin, mutta koskettavuutensa ja hellyyttävän hauskan valkoisen hoitorobottimöhkäleen, Baymaxin ansiosta myös tyttöihin ja äiti-ihmisiin. Sekä Paddington että Big Hero 6 ovat luokitukseltaan K-7 -leffoja, jotka pääsee vanhemman seurassa katsomaan käsittääkseni jo 4-vuotiaatkin.

Kuva: http://www.finnkino.fi/Event/300641

Suunnittelin aluksi, että poikkeisimme leffaan myös tänään, koska Finnkinossa on lasten sunnuntai. Risto Räppääjä ja Sevillan saituri olisi ennakkonäytöksessä, mutta paikat hupenevat vauhdilla ja alla on työpaikalle iskeneen flunssa-aallon ansiosta 6-päiväinen kiireinen työviikko väsymyksineen. Luulenkin, että tänään myrskypäivän kunniaksi otetaan popparikulho käteen kotisohvalla ja uppoudutaan johonkin kivaan leffaan ihan omissa oloissamme. Mites teillä?

Onko Paddington ja Big hero 6 jo nähty?
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Ja sitten KidSpot- ja Tarramonsteri -yhteistyössä järjestetyn SockStar -arvonnan voittajiin:
Lahjapakkauksen voitti Jelena ja Basic pakkaukset voittivat Tannja ja Siinatar. Onnea voittajille! Olen ollut heihin yhteydessä sähköpostitse. Arvonnan suoritin Random.org -sivustolla.

Kiitos kaikille arvontaan osallistuneille ja suuret kiitokset myös arvonnan mahdollistaneille KidSpotille ja Tarramonsterille :)

Juhlajulkaisu

Siitä taitaa olla nyt reilu vuosi, ehkä jopa pari vuotta, kun yritin ahkerasti metsästää Heinähattu ja Vilttitossu elokuvan (2002) dvd:tä meidän kotiarkistoomme. Elokuva on toki esitetty televisiossakin varmaan jo useampaankin kertaan, mutta meidän tallenteemme ovat ainakin kadonneet kuin tuhka tuuleen. Googlettelu ja etsintä eivät tuottaneet muuta tulosta kuin sen, että moni muukin äiti-ihminen netissä tuntui etsivän samaa elokuvaa.

Viime viikolla huomasin, että Heinähattu ja Vilttitossu -elokuvasta on ilmestynyt hiljattain juhlajulkaisu. Eipä tarvinnut kahta kertaa miettiä, kun elokuva oli jo ostoskorissa. Heinähattua ja Vilttitossua on kiva katsella sillä aikaa, kun odottelemma esimerkiksi Onnelin ja Annelin sekä uusimman Risto Räppääjän ilmestymisiä DVD:lle.

Mukavaa alkanutta viikkoa!

Katsotaanko telkkua eli tsiikataanko Watsonia?

Ihan alkuun täytyy todeta, että monta vuotta meni ja katsoin TV:stä säännöllisesti vain Salatut elämät. Netissä yleensä, naamakirjassa sekä blogistaniassa roikkuminen ovat olleet telkkua enemmän aikaa kuluttavia ajanviettotapoja. Nyt, kun neiti on sen verran iso, että hän nukkuu yönsä pääsääntöisesti hyvin ja nukahtaa illalla kahdeksan ja puoli yhdensän välillä, me vanhemmat olemme löytäneet taas television ja erityisesti sen tarjoamat jännittävät sarjat. Toisaalta monet hyvät sarjat tulevat kovin myöhään tai muuten epäsopivana ajankohtana...

Pääsin Buzzador -kampanjan myötä testaamaan Watsonia, joka on siis palvelu, joka tuo varsinkin monimuotoisen tallennuspalvelunsa avulla TV:n katselun sille tasolle, josta itse ainakin kavereiden kanssa jo reilu kymmenen vuotta sitten haaveilin "Olispa kivaa, jos kaikki hyvät sarjat vois katsoa silloin, kun itsellä olis aikaa eikä aina tarvis kiirehtiä säntillisesti sohvaperunaksi silloin kuin ohjelma tulee..." Watsonin kautta tv:tä voi katsoa siis livenä tai jälkikäteen tietokoneelta, tabletilta, alypuhelimesta tai  Watsonin oman tikun avulla tv:stä. Tietokoneeseen, tablettiin ja älypuhelimeen ladataan ennen katselua Watsonin tarjoama ilmainen ohjelma, jonka avulla katselu onnistuu. Esimerkiksi tabletin, älypuhelimen tai tv:n kautta Watsonia katsellessa laite hyödyntää kodin tai ympäröivät tilan WLAN-verkkoa (tv-tikun saa myös kytkettyä kiinteään verkkoon.) Jotta katselunautinto olisi pätkimätön, verkon olisi hyvä wörkkiä vähintään 10 megan nopeudella. (Suositellaan vähintään 5 Mb/s laajakaistaliittymää ja HD-muotoisten ohjelmien tai elokuvien katsomiseen vähintään 10 Mb/s laajakaistaliittymää).

Siinä se nyt on! Watson!

Buzzadorin ominaisuudessa pääsin testaamaan erityisesti sitä, miten Watsonin saa näkymään tv:stä tv-tikun avulla. Tikku kytketään televisioon ja sen jälkeen ei enää tarvita iptv- tai digiboxeja. Pieni tikku on kätevä myös seinälle kiinnitettävään televisioon. Tikku ottaa virtansa suoraan televisiosta ja tikkua ja Watsonia ohjataan kaukosäätimellä. Kätevää! Tikun "asentaminen" oli helppoa ja nopeaa. Watsonin tv:hen tuovan TV-tikun hinta on tällä hetkellä 99 e.

Watsonissa voi tallentaa tietyt kanavat (Nelonen ei anna tallentaa kanaviaan kokonaisuudessaan) ja tämän jälkeen kanavia voi selata ja ohjelmia katsella vapaasti kahden viikon ajalta. Lisäksi kaikilta kanavilta voi tallentaa esim. tietyt suosikkisarjat yksittäisinä ohjelmina, jolloin ne säilyvät omassa tallennuskansiossa puoli vuotta. Tulevaisuuteen ei sentään Watsonin avullakaan voi (ainakaan vielä) katsoa. Mahtavien tallennusominaisuuksien lisäksi Watsonin kautta voi tilata helposti maksullisia ja maksuttomia kanavapaketteja ja vuokrata leffoja esim. Makuunin valikoimasta. Perustoiminnot saa käyttöönsä 9,90e kuukausimaksulla ja kanavapaketeista ja leffojen vuokrauksesta laskutetaan lisäksi listahinnan mukaan. Tällä hetkellä Watsonia on mahdollista päästä kokeilemaan ilmaiseksi kuukauden ajan.

Omasta arkistostani puoleksi vuodeksi tallennettuna on tällä hetkellä ainakin Salattuja elämiä, Putousta, Hauskoja kotivideoita, Voice of Finlandin jaksoja sekä loistavaa naiskomiikkaa Siskonpeteinä.

Watsonin perustoimintoja on helppo käyttää, vaikka toki kaukosäätimellä ei aina valikoiden käyttäminen mitään maailman yksinkertaisinta olekaan. Buzzadorina sain käyttööni kolme leffakoodia, jolla pääsin testaamaan myös Watsonista löytyvien Makuunin vuokraleffojen katsomista. Koodien naputtelu kaukosäätimellä osoitautui haastavaksi, mutta onneksi leffan pystyi vuokraamaan tietokoneelta ja "vuokrattuna"-kansiosta leffa oli sitten helppo pistää pyörimään olohuoneeseen television kautta. HD-muotoiset leffatkin pyörivät Watsonissa varsin sujuvasti. Tosin valikoiden käyttö kaukosäätimellä oli hieman hankalaa ja emme saaneet esimerkiksi suomeksi puhutusta leffasta suomenkielistä tekstitystä pois.

Watsonin Makuuni-valikoimaa, joka osoittautui käytännössä pienemmäksi kuin varsinainen Makuunin vuokraleffavalikoima. Toivottavasti valikoimat saadaan yhdenveroisiksi jossain vaiheessa ja vuokraleffojen hintakin voisi olla maksullisessa palvelussa vähän kilpailukykyisemmät.

Watsonin hyvät ja huonot tällä hetkellä:

+ TV-tikun asennus onnistui miehen avulla helposti.
+ Watsonia voi käyttää monelta päätelaitteelta samanaikaisesti yksillä tunnuksilla.
+ Mahtavat tallennusominaisuudet.
+ Kanavat voi halutessaan tallentaa kahden viikon ajaksi kokonaisuudessaan (paitsi Nelosen kanavat).
+ Yksittäisten ohjemien tallennusmahdollisuus, jolloin ohjelma pysyy kansiossa 6 kk. Mahtava ominaisuus sarjoja tai tv:stä tulleita leffoja ajatellen.
+ Toimii moitteetta tietokoneella sekä kiinteässä verkossa että WLAN-yhteydellä käytettäessä.
+ Perusominaisuuksia on helppo käyttää.
+ Selkeät valikot.
+ Helppo tilata maksukavia ja laajentaa tv-reviiriä.
+ Leffojen vuokraus ja selaus on helppoa ja hinnat ovat selkeästi esillä.
+ HD-muotoiset Makuunin vuokraleffat pyörivät nätisti ja pätkimättä.
+ Myös Yle TV1 HD -, Yle TV2 HD - ja Yle FEM HD näkyvät nyt Watsonin asiakkaille.

- TV-tikku käynnistyy hitaasti ja lataa melko pitkään.
- Live-tv-lähetystä ei onnistunut kelaamaan alkuun ennen kuin koko ohjelma oli päättynyt eli keskeltä ohjelmaa mukaan astuminen oli hankalaa.
- Tikku ottaa virtansa tv:stä, joten se käynnistyy ja sammuu aina tv:n käynnistyksen tai sammutuksen yhteydessä. Muuten ok, mutta käynnistymisnopeudessa on toivomisen varaa.
- TV-tikku lämpiää jonkin verran päällä ollessaan ja ilman pientä välijohtoa voi lämmittää tv:n, joka saattaa aiheuttaa pätkimistä.
- Pientä pätkimistä, vaikka tikun ja tv:n välillä on johdonpätkä ja WLAN:n verkon nopeudeksi on mitattu noin 30 Mb/s (100 Mb/s laajakaistaliittymä).
- Tikku käyttää päällä ollessaan WLAN verkkoa runsaasti, se taas hidastaa muuta saman WLAN-verkon toimintaa.
- Emme saaneet toimimaan Watsonia ensimmäisen sukupolven iPadissa, mutta uudemmassa toimii.
- Makuunin vuokraleffavalikoima Watsonissa on ainakin tällä hetkellä suppeampi kuin Makuunin omilla sivuilla. Erityisesti kaipasimme tähän testaukseen kokoperheen elokuvia tai animaatioelokuvia.

Kehittymistä ja parannettavaakin Watsonista vielä löytyy, mutta perusasiat toimivat ja perusajatus on oikein loistava. Watsoniin voi tutustua vielä paremmin Watsonin nettisivuilla: www.watson.fi

Miten teillä katsotaan telkkua? Onko käytössä joku maksullinen palvelu vai katsotaanko televisiosta ylipäätään mitään?

Mikä ihmeen Buzzador?

Buzzadoriksi pääsee kuka tahansa, joka on avoin ja kokeilunhaluinen uusille tuotteille ja innovaatioille. Buzzadorina toimiminen on vähän niin kuin suusta suuhun markkinointia. Minä kokeilen ja kerron, sinä kuuntelet ja pääset ehkä itsekin kokoeilemaan tuotetta. Minä kerron rehellisen mielipiteeni ja sinä ehkä kiinnostut ja innostut myös testattavasta tuotteesta tai asiasta. Buzzadorina toimiminen ei velvoita mihinkään ja kampanjoihin valitaan buzzadorit profiilin ja mielenkiinnonkohteiden perusteella. Mihinkään omaan aikatauluun tai mielenkiinnon ulkopuolella olevaan ei ole pakko osallistua. Haluatko buzzaamaan? Voit liittyä suosittelulinkistäni, oma käyttäjänimeni on kitsi24.

Vesisadetta ja leffailtoja

Talveton talvi. Vettä sataa ja kaikkia harmittaa...

Paitsi meitä, joille Joulupukki (lue tontut) toi lahjaksi leffoja. Sohvaperunaa voi leikkiä tällaisilla keleillä lähes hyvällä omalla tunnolla. Tytön toppavaatteet roikkuvat taas kerran kuivumassa oskarin oksassa ja olen harkinnut vakavasti välikausivaatteiden kaivamista uudelleen käyttövalmiuteen. Sählyä höntsätessä +6 asteisessa tihkusadekelissä toppavarustuksessa tuntuu olevan jotain liikaa.

Pukki toi siis meille muutakin kuin risuja. Meillä rakastetaan leffailtoja, joissa koko perhe ryntää sohvalle popparikulhon kanssa ja vetää Ikeasta hankitun viltin päälleen. Viltti on elokuvaillassa mukana lähinnä jännittäviä kohtauksia varten. Tyttö vetää peiton silmilleen, jos meno tuntuu liian jännittävältä.

Kuvituskuva (Nokia Lumia), joka on otettu mummolassa, jossa tosin sielläkin katseltiin leffaa tv:sta välipäivien ratoksi. Tosin peittoa eikä poppareita tarvittu.

Meillä leffaillat ovat Legoilla rakentamisen ja lautapelien ohella ainoita ajanvietejuttuja, joita koko perheen kesken touhuilemme. Ihanaa yhdessäoloa, josta riittää juteltavaa usein vielä seuraavalle päivällekin. Meidän Perhe -lehdestä (joulukuu 2013) huomasin pienen jutun leffailloista ja Marjo Kovasen Elokuvakasvatuksen oppaasta. Jutussa todetaan, että läheisyyden lisäksi leffaillat ovat muutenkin hyödyllisiä. "Elokuvan ei tarvitse olla erityisen opettavainen. Tärkeintä on katsoa se yhdessä ja jutella." Meillä katsotaan suurimmaksi osaksi animaatioelokuvia, mutta myös kotimaisia kokoperheen elokuvia. Tyttö lukee jo melko sujuvasti, mutta tekstitettyjen elokuvien seuraamiseen ei pitkäjänteisyys vielä kuitenkaan riitä.

Kummatkin elokuvat ovat kakkososiksi vallan mainioita. Itse ilkimyksen kakkososassa viitataan jonkun verran ykkösosaan, mutta katselunautinto on molemmissa taattu, vaikkei ensimmäisiä osiakaan olisi nähnyt. Molemmat S7.

Itse ilkimys 2 oli kiva ajanvieteleffa. Jos BD-levyn voisi katsoa puhki, niin kyseisen elokuvan ykkösosa olisi meillä puhki kulutettu. Kakkososa ei ainakaan ensimmäisellä katsomiskerralla tarjonnut ihan yhtä huikaisevia oivalluksia, mutta kauaksi ei jää nerokkuudessaan sekään. Monsterit Oy on ollut tytön mielestä vähän liian pelottava ja ei ole noussut suosituimpien katsottavien joukkoon missään vaiheessa. Kakkososassakin, joka on siis ajallisesti itseasiassa alkuperäisen leffan esiosa, tyttö meni peiton alle piiloon useammin kuin kerran. Onneksi yöunet eivät enää häiriinny jännittävistäkään elokuvakokemuksista.

Mites teillä on välipäiviä vietelty tähän mennessä?

Koko perheen elokuvailta

Kesän aikana ei ole tullut pahemmin elokuvailtoja vietettyä. Joku aika sitten Ella ja kaverit -elokuva kuitenkin ilmestyi DVD:nä ja siinä olikin tarpeeksi hyvä syy pyytää isukkia paistamaan popcornia kattilassa. Meillähän neiti ei ole suostunut vieläkään elokuvateatterin penkkiä kuluttamaan, joten elokuvakokemukset ovat olleet tähän asti kotisohvalla koettuja. Tulevana talvena täytyy kyllä tyttökin saada raahattua elokuviin. Kai sitä pimeyttä sen varran jo täytyy 6-vuotiaankin sietää.

Ella ja kaverit ovat meille ennestään tuttuja hahmoja Timo Parvelan Ella kirjasarjasta. Iltalukemisena meillä on tytön kanssa mennyt jo useampi kirja. Näsäviisas lapsihuumori on uponnut itseeni ainakin ihan täysillä. Elokuva ei kuitenkaan onnistunut tempaamaan mukaansa ihan samalla tavalla. Näyttelijät ja etenkin lapsinäyttelijät olivat ihania ja taitavia rooleissaan, mutta elokuvan kerronta ei onnistunut kuitenkaan tempaisemaan kunnolla mukaansa. Itse intouduin lähinnä bongailemaan elokuvassa silloin tällöin näkyviä ihania Molo Kidsin vaatteita. Samanlaista suosikkia tästä elokuvasta ei tullut tytöllekään kuin esimerkiksi Risto Räppääjistä tai Heinähattu ja Vilttitossu -elokuvasta, jotka neiti on kaikki katsonut lähemmäs kymmenen kertaa.

Peruskiva kotimainen lastenelokuva. Soppa poikineen syntyy, kun Ella ja kaverit ovat vauhdissa.

Ella ja kaverit saavat elokuvan muodossa myös jatkoa, sillä Ella 2 ja kaverit Paterock saa ensi-iltansa elokuvateattereissa joulun tienoilla (27.12.2013).

Joko teillä on Ella ja kaverit katsottuna?

Elokuvailta Helinän seurassa (ei sisällä spoilausta)

Harvoin meillä ehditään arkena elokuvailtaa viettää, mutta jostakin syystä tänään niin kuitenkin tapahtui. Uusi Helinä-Keiju ja Siipien salaisuus -elokuva on lojunut olohuoneen lipaston päällä jo pari viikkoa. Tyttö halusi säästää sen mahdolliseen sairastupapäivään (kop, kop) tai edes johonkin viikonloppuun. Sairastupaa ei olla onneksi jouduttu hetkeen pystyttämään ja viikonloputkin ovat olleet niin aurinkoisia, ettei ole leffan katselu ollut mielessä päällimmäisenä. Arkileffailta siis yllätti täysin. Kaapista ei löytynyt edes maissinjyviä popcorneja varten, mutta eivätkös rusinat nyt ole melkein sama asia?

Mikäs sen parempaa olisi kuin vetää iltakuudelta yökkäri päälle ja käpertyä sohvannurkkaan? Aiemmat Helinä-Keiju elokuvat ovat olleet kivoja, mutta tuntui, että tämän uutuuden ääressä viihtyi tyttökin parhaiten. Ei ollut liian jännittäviä kohtauksia, elokuva on sallittu kaiken ikäisille, eikä juontakaan ole turhaan pitkitetty. Elokuva kestää reilun tunnin. Taisi tulla itsellänikin tippa linssiin yhdessä (tai parissa) kohdassa.

Helinä ja Talvililja koristava uutuuselokuvan kantta.

Sokerinen hääpäivä

Meillä oli isukin... tai tässä postauksessa käytänkin isukista nimitystä mies. Jotenkin vain tuntuu hassulta tohkeilla olevansa naimisissa isukin kanssa.

Meillä oli miehen kanssa eilen sokerihääpäivä. Nyt käynnistyy siis se paljon puhuttu ja pelätty seitsemäs ja kriisien täyttämä avioliittovuosi. Mitenkäs sitä voisikaan paremmin juhlistaa kuin käymällä elokuvissa ja katsomalla nimenomaan 21 tapaa pilata avioliitto. Hupsista keikkaa! Miehen mielestä minä muistutan elokuvan hahmoista eniten Pamela Tolan esittämää (aivan loistavaa) ripustautujaa. No, olenhan sentään edes säälittävän hauska, jollen muuta. Mieheni taas on aina niin 0% läsnäoleva arjessamme, että kyllä hänkin elokuvasta itsensä bongasi. Suhteellamme ja avioliitollamme on edessä siis loistava tulevaisuus?

Valitsimme elokuvan hääpäivä -teeman mukaisesti, vaikka mies oli kyllä sitä mieltä, että teemaan sopiva elokuva olisi ollut myös Hobitti. Suorastaan säälittävä kommentti mieheltä, jonka vaimo lähti elokuviin sentään korkeimmissa talvikenkäkoroissaan.

21 tapaa pilata avioliitto. Armi Toivanen ja Riku Nieminen. Kuva: http://www.finnkino.fi/Event/299439/

Elokuvan jälkeen mies halusi syömään pizzeriaan ja minä pihvipaikkaan. Sankka lumipyry ja täynnä oleva kompromissiravintola tosin vesittivät suunnitelmia. Hääpäivän parasta antia elokuvan lisäksi oli kuitenkin se, että pääsin hypistelemään Reiman vaaleanpunaista Leap -takkia livenä Anttilassa. Sen takia meinasimme kyllä myöhästyä elokuvasta... ja Subista saa ihan hyvää hääpäiväruokaa. Varsinkin, jos on juuri elokuvissa mättänyt posket ympyriäisenä karkkimässyä kitusten täydeltä. Sopii muuten sekin sokerihääpäivän -teemaan.