Näytetään tekstit, joissa on tunniste Ruokaa. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Ruokaa. Näytä kaikki tekstit

maanantai 24. helmikuuta 2014

Raitaa, ruokaa ja häijyjä hampaita


 Keinutuoliin virkkaamalla tehty raitatyyny valmistui. Se olkoon nyt viimeinen värinlisäys olohuoneessa. Onhan niitä nyt jo, kun on väriä matoissa, pallovaloissa, parissa tyynyssä ja taulujen päällä olevissa Taalainmaan hevosissa. Tää väripläjäys on nyt oikein riittävä tähän huusholliin.




Suoristelin oikein matotkin kuvia varten. Vielä olen poltellut päivisinkin kynttilöitä ja laittanut ikkunatähtiin valot, vaikka eilisen jälkeen lumi on mystisesti kadonnut johonkin ihan kokonaan ja tuntuu jotenkin hassulta vielä laittaa "jouluvalot" päälle.



Lumen katoamiseen liittyy jotakin kiusallistakin. Me ei haravoitu tuota muutaman neliön takapihaa syksyllä ollenkaan. Laiskotti sen suhteen niin totaalisesti, ja odotettiin vaan kiivaasti lunta, joka peittäisi ruskeat lehdet. Kovin vähän aikaa oli lehdet piilossa. Tänään hävetti kun katsoin pihalle. En kyllä tosiaankaan mee nyt haravoimaan. Se vasta hävettäis.


 Tänään syötiin vuohenjuusto-punajuuria. Njam. Olivat hyviä. Leivoin myös sämpylöitä. Taputin itseäni tyytyväisenä päähän ja koin olevani oikein perfect housewife kun oli miehelle ruoka valmiina kotiin tullessaan.



Muu päivä menikin moniprojektien parissa. Perfect housewifet ei kyllä sellaisia taida tehdä... Mä en saanut vanhemmiltani kolme- tai kymmenvuotislahjaksi nukkekotia, mutta sain sellaisen kolmekymmenvuotislahjaksi. Talo on kuvassa vielä hyvin keskeneräinen, enkä siitä sen kummemmin täällä ajatellut jaaritellakaan, mutta kuva täytyi laittaa tuon kissapedon takia. Kertu piti tästä talosta, mutta ei sen asukkaasta. Kävi ikkunaluukun kautta kimppuun.


Paha eläin.

tiistai 4. helmikuuta 2014

Neljännellä kymmenellä


Eilen täytin pyöreitä, ja nyt voin sanoa, että meen jo neljättä kymmenettä. En kummiskaan siis neljäkymmentä. Sen kunniaksi pistin asunnon tänään hyrskyn myrskyn. Luulin, että olohuoneessa on jo kaikenlaiset huonekalujärjestykset soviteltu, mutta eipäs ollutkaan.



Samalla pistin pois näkyvistä olohuoneessa olleita mustia esineitä, tyynynpäällisiä ja muutaman lampun, ja yritin etsiskellä räsymattojen kaveriksi jotakin värikästä. Kovin suuria ei mun löydökset olleet (meillä ei vain ole mitään värikästä), mutta Taalainmaan hevoset hyppäsivät karmien päälle ja näyttivät oikeastaan aika kivoilta.



Nämä laskettelijat ostettiin viime keväänä Ideaparkin taidepaja Pegasoksesta. Meillä on tämän saman taiteilijan saviveistoksia useampiakin, ja tykätään niistä kumpikin. Tää parivaljakko on jokseenkin veikeä, vaikka tässä takaa-ajossa saattaakin olla pahat mielessä.






Iltapalaksi tehtiin hedelmäriisiä ilman riisiä. Aineksina tässä 200 g raejuustoa, kaksi appelsiinia ja 2 dl kuohukermaa vaahdotettuna. On vähän karpimpaa kuin riisin kanssa. Ollaan yritetty vähän järkeistää ruokavaliotamme ja jättää sokereita, vaaleita viljoja, pastaa, riisiä ja perunaa pois. Samalla mä olen entistä enemmän innostunut kokkaamisesta ja leipomisesta.


Ompeluputken päätöksenä syntyi isosiskon kotiin pieni enkeli. Tämäkin kuuluu nyhvöjen lajiin, mutta on kooltaan vain ehkä 30 senttinen muiden nyhvöjen huidellessa yleensä 60-70 sentin mitoissa. Tällä kertaa tuli todistetuksi, että mitä pienempi, sen työläämpi. Nyt on hetkeksi ompelut ommeltu, ja mineilyt sekä virkkaukset kiinnostaa taas enemmän.




Kertulle käsitöiden lajilla ei ole väliä - apulainen on aina paikalla, lajista riippumatta. :)

sunnuntai 12. tammikuuta 2014

Apulaisia


Mitä tahansa meillä tekeekin, on aina paikalla aktiivisia apulaisia.Apua ei koskaan tarvitse pyytää, vaan sitä annetaan ilmankin.


Kertu avustaa kangaspakan litistämisessä. Uskotteko, että tarraharjalle on tässä taloudessa käyttöä.


Taavi toimii ompelemisen ja bloggaamisen virallisena valvojana.


Taavin valvonnassa ompelin muutamia norsuja. Ne menivät tänne.



Jokin aika sitten virkkasin kummitytölle taas lisää leikkiruokia. Tein muffinsseja, appelsiinin puolikkaita (joita kukaan ei tunnistanut sellaisiksi), piparkakkuja ja täytekakun.






Kummitytön keittiö onkin jo ruokaa pullollaan. Hyvä niin, koska mun virkkausinto on nyt tyystin lopahtanut. Tulihan noita tehtyäkin.



Sitä paitsi eihän lapselle kannata enempää ruokia virkatakaan, koska mieluiten tyttö grillaa keittiössään muumeja.


Me ei grillattu muumeja, mutta tehtiin tänään hurjan hyvää ruokaa. Mitään kokkisihmisiä ei tosiaan olla, mutta nyt uskallan jopa itse kehua, sillä tällä kertaa onnistui oikein hyvin. Se oli tällaista:

Juustotäytteiset broilerin fileet

10 broilerin fileetä (700 g)
1 pkt (250 g) voimakasta Koskenlaskijaa
2 valkosipulin kynttä
suolaa

Viillä fileisiin halkio, jonne sujautat hieman suolaa, siivun koskenlaskijaa ja sopivasti valkosipulia. Ruskista fileitä rasvassa kuumalla pannulla molemmin puolin, lado uunivuokaan ja paista uunissa 175 asteessa 35 min.

Kaveriksi tälle tehtiin riisiä, johon lisättiin 2 dl juustolla maustettua ruokakermaa. Njam. Siitä riittää nyt seuraavaksikin päiväksi.



Ja jälkiruuaksi mutakakkua vaniljakastikkeella. Sitä ei tehty itse, vaan napattiin ihan kaupan pakastekaapista.


Apulaisia löytyy ruuanlaittopuuhissakin. Parasta on Alvinin mielestä uuninlämmityksen jälkeinen lämmin liesi, joka täytyy toki aina vuorata keittiöpyyhkeillä, ettei kissa polta itseään. Ai juku, miten nahkamies jaksaa kiemurrella ja nautiskella lämmöstä aina siihen saakka, kunnes liesi viilenee. Sitten onkin taas aika pistää ranttaliksi.


 Lumista alkavaa viikkoa sinulle!

sunnuntai 1. joulukuuta 2013

Ompeluhuoneessa


Ompeluhuone on taas askeleen lähempänä valmista. Tapetit vaihdettiin näihin Vallilan New England -tapetteihin jokunen viikko sitten, ja tänään nikkaroitiin hylly seinälle ja vaihdettiin vähän järjestystä. Tapetit ovat nyt samat sekä tässä että viereisessä makuuhuoneessa.















Tietyllä tapaa nää kuvat valehtelee NIIIIIN paljon. Tässä huoneessa ei juuri koskaan ole siistiä, kun kangaspinot on pitkin pöytiä ja lattioita, mutta nyt hetken näyttää siistiltä. :) Tässä huoneessa sijaitsevat myös mun minimaailmani, mutta koska niillä seinillä on vielä osin keskeneräistä, en kuvaa niitä vielä.



Ruuaksi kokeiltiin tänään jotain herkullista, ja laitan reseptin tähän itsellenkin talteen, koska tämä oli hirmuisen hyvää.
 

1 pussi (500 g) peruna-sipulisekoitusta
1/2 tl suolaa
1/4 tl mustapippuria
2 rkl sokeria
1 dl maitoa
4 munaa
2 valkosipulin kynttä
150 g juustoraastetta

Päälle
2-3 tomaattia viipaleina
1 dl kivettömiä oliiveja
1/2 tl suolaa
ripaus mustapippuria

Voitele vuoka ja kaada peruna-sipulisekoitus vuokaan. Mausta. Kypsennä uunissa 200 asteessa lähes kypsäksi välillä sekoittaen (n. 15 min). Yhdistä loput aineet kulhossa. Lado tomaattiviipaleet ja oliivit  peruna-sipulisekoituksen päälle, kaada päälle juusto-munaliemi ja mausta. Kypsennä, kunnes muna on täysin hyytynyt.



1/2 punasipuli
1 rkl sokeria
1 rkl rypsiöljyä
1 iso omena
1 ruukullinen salaattia
 3-4 kuivattua viikunaa 
1 pkt Aura-juustoa


Sinappikastike

2 dl kermaviiliä tai turkkilaista jogurttia
1 rkl sinappia
2 tl sokeria
1/4 tl mustapippuria


Se olis joulukuu nyt. :)