Oli saatava rypälesaippua

Sain perjantai-iltana nukkumaan mennessä somesta valtaisan inspiraation tehdä tällainen rypälesaippua ja se iski niin lujaa, ettei sitten meinannut uni enää tulla, kun vaan kahlasin läpi erilaisia viedoita ja ohjeita, että millä kaikilla tavoin tällaisen helpoiten aikaiseksi saisi.

Huomaatte varmaan kuvista, että jonkinmoiset ohjeet sieltä löytyi, mitä soveltamalla heti lauantaina saippuakaupoilla käynnin jälkeen pääsin askarteluhommiin ja tänään sain ripustaa ihanan rypälesaippuan kylyammeen hanaan käytettäväksi. Tästä tuli kyllä niin hieno ja tämän tekeminen oli niin helppoa (ja halpaa!), että tietenkin kuvasin siitä myös ohjeet tänne blogiin laitettavaksi, mutta ensin oli pakko saada kuvata tämä käytössä tuolla.

Ainoa miinus tässä on, että tein tuon niin vahvasti tuoksuvasta saippuasta, että pitää tehdä vielä toinen vähän miedompi ja lahjoittaa tämä jollekin, joka tuollaista tymäkkää tuoksua arvostaa, sillä täällä tuoksuu nyt kylppärin lisäksi koko kämppä tuolle nyt.

Kirjoittelen ne ohjeet tällaiselle seuraavaksi ja julkaisen sen ihan heti, kun vaan saan kuvat käsiteltyä ensin.

Got so inspired of making your own grape soap that I had to try it out almost immediately. It was so easy and cheap to make I took photos of the making too and will be posting instructions to make one very soon here in my blog. Also need to make another one since this one is made of soap that smells so loud our whole house smells like it now. Not a bad smell just too much for me.

Apupöytä ammeen päällä

Olen niin ollut tyytyväinen tähän taannoin tekemääni ammetarjottimeen, joka siis palvelee meidän piskuisessa kylppärissä ihan pääasiassa vain pienenä apupöytänä, jollaista tämä tila oli jo valmistumisestaan asti kaivannut. Tämä on niin täydellinen ja nätti tähän ammeen päälle, että jaksan yhä vain sitä ihastella, vaikka niin monta kertaa päivässä sen täällä näen.

Tähän on niin kiva laskea sekä meikit, että kahvikuppi tai hammasharja tykötarpeineen siksi aikaa kun niitä tarvitsee. Toimii siis vähän niin kuin allastasona normikylppäreissä, millaista meillä ei siis ole tämä amme kun hoitelee sitä lavuaarin virkaa samalla.

Amme itsesään on niin pieni, että pöydän kanssa ei kylpijälle jää juuri tilaa ja siksipä se yleensä pesun ajaksi nostetaankin tuosta kokonaan pois, vaikka voisi kai toimia myös pienenä istuimena suihkussa käydessä, mutta sitä me ei olla edes testattu, kun tuota on kohdeltu mielummin yhtä hygieenisesti kun keittiönkin tasoja. Nyt siinä on somisteena kuvia varten tuo harja ja ystävänpäivänä hammaslääkäristä saamani ruusu, joka jostain kumman syystä ei ole vielä mennyt miksikään vaikka olen tunnetusti huono noiden viheriäisten kanssa.

Tässä tilassa on ikkuna ja valot yleensä päällä lähes jatkuvasti, joten talvisinkin aika valoisaa on. Silti minusta tuntuu, että vähän hailakoita nämä viherkasvit täällä(kin) jo ovat, vaikka muuten puskevatkin uutta lehteä ja minun silmiini näyttävät varsin eloisilta. Onneksi näitä harmaita ja sumuisia päiviä alkaa kohta olemaan yhä vähemmän ja saa taas tässäkin tilassa kirjaimellisesti kylpeä myös päivänvalossa.

Love this little tray I made to this tub. It serves us as a table more than a tray since the tub is so small one can't have the tray there when bathing. 

Ammetarjotin lehdessä

Olen odotellut täällä jo joulukuusta asti, että koska se uusin Unelmien Talo&Koti-lehti ilmestyy, että pääsen täälläkin esittelemään tätä superhienoa itse tekemääni ammetarjotinta. Ohjeet tämän askartelemiseen nimittäin tein ja kuvasin juurikin tuolloin joulukuussa ja tästä tuli niin hieno ja ihana, että se jäi heti käyttöön meidän piskuiseen kylppäriin.

Eli tuon ylemmän kuvan lehden sisältä tämä ohje löytyy ja pääkuvan juttuun kuvasin juurikin tässä meidän pikkuisen kylpyammeen luona, ehkä hitusen lavastaen vaan niin, ettei sen todella pikkuinen olomuoto liikoja näy, jotta halukkaat tarjotinaskartelijat voivat mieltää sen omaan isompaan ammeeseensa paremmin sopivaksi. Se on kuvattu silloin tuolla hanan puolella, mutta nyt sen paikka on tässä jalkopään puolella.

Kuten kuvista näkyy tämä amme on niin pieni, ettei tuota tarjotinta tässä oikeastaan voi edes kylpiessä käyttää, kun se olisi ihan liikaa tiellä, mutta sillepä löytyikin oivallista käyttöä tuossa muuten; se on nimittäin ihan loistava laskutila! 

Tässä vajaan kahden neliön kylppärissä kun ei minipientä ikkunalautaa lukuunottamatta juuri ollut tilaa laskea käsistään asioita, kuten nyt vaikkapa hiusharjaa ja lakkapurkkia ponnaria sitoessa, niin tämä hauska tarjotin ammeen yllä toi runsaasti kaivattua lisätilaa semmoiseen. Siinä voi pitää kahvikuppia aamuasioilla ollessaan ja puhelinta, jos tykkää kuunnella jotain. Kylpemisen ajaksi sen voi nostaa pois, eikä se vie tilaa seinää vasten nojatessaan oikeastaan ollenkaan. Se sopii täydellisesti tilan väreihin ja tyyliin ja täytyypä vähän kehua itseään ja sanoa, ettei lainkaan näytä vasta tehdyltä, vaan sopivasti antiikkiselta, just niin kun pitikin!

Jotta käykääpä kuikuilemassa siitä lehdestä teko-ohjeet jos tällaista mielitte myös itsellenne. Se on ilmestynyt vasta, että löytyy varmasti hyvin vielä markettien lehtihyllyistä, jos ette tilaajia ole. Ja jos käy niin, että hoksaatte koko jutun liian myöhään niin eipä hätiä, ohjeet löytyvät myös kotona-sivustolta tästä linkistä.

Made this cool antique-look bath tray with instructions to make one for Unelmien Talo&Koti magazine. It's out now, go chek it out.

Maisema vessan ikkunasta

Meillä on ollut jo marraskuusta asti varastossa uusi ikkuna tähän pikkuvessaan, jossa jo 77-vuoden ikään päässyt vanha ikkuna alkaa olla taipaleensa päässä. Olisi sen voinut vielä ehkä entrata käyttöön, mutta uusikin on perinteisesti tehty puuikkuna ja siinä on lämpölasi ja se on aika iso juttu talviaikaan tässä kun pienessä tilassa joutuu aika liki tuota ikkunaa oleskelemaan. Nyt oli vihdoin sekä aikaa, että inspiraatio laittaa uusi ikkuna paikoilleen pitkän odottelun jälkeen ja alettiin siipan kansa hommiin. 

Harvemmin ollaan edes availtu tätä edellistä ikkunaa saati kuvaa siitä otettu, kun se auki on. Tässä kohden on raja naapuriin aika likellä ja sopoivasti heidän ulko-ovikin vielä ja siksipä meillä onkin tässä ikkunassa ollut aika tukevat näkösuojakalvot, ettei edes läpi ole nähnyt. Mutta nyt sai hetken ihailla maisemaa ja komeaa puunrunkoa, joka just sopivan pittoreskisti tuossa tönöttää.

Hetken aikaa oli vessassa melkoisen hyvä tuuletuskin, kun vanha ikkuna oli poissa ja paikkoja putsailtiin uutta varten. Varsin kivasti lähtimyös  vanha irti, vaikka näissä vanhoissa taloissa niissä voi joskus olla nauloja vähän yllättävissäkin paikoissa, kuten eräässä meidän komeron ovessa, jossa niitä oli toista kymmentä ja jokaisessa kulmassa vielä kaupan päälle.

Uusikin sujahti vanhaan reikään melkein täydellisesti. Ihan keskelle se ei istunut, jotta suorana pysyi, mutta tarpeeksi lähelle on aivan yhtä hyvä. Näissä vanhoissa riittää, että pääsee lopputuloksessa suunnilleen sinnepäin, sillä mikään ei täällä enää suoraa ole, kun puutalotalo on vuosikymmeniä elellyt suuntiinsa, joten todella tyytyväisiä oltiin tähän tulokseen.

Todella tyytyväisiä oltiin myös kun keksin, ikkunan kuljetustelineestä täsmälleen sopivaa puurimaa kehyksiksi ja tallin vintiltä vanhaa peitelistaa, jolla pieni mittaero ikkunansivujen välillä saatiin melkein huomaamattomaksi, kun oikein taiten ne siihen asentelin. 

Ja nyt kun se on valmis en voisi olla tyytyväisempi. Se on niin nätti etten edes verhoa tuohon ole kehdannut vielä laittaa, kun haluan vain katsella noita kauniita uusia puitteita ja listoituksia. Olen niin tyytyväinen, että vihdoin pääsin eroon niistä kamalista markettilistoista, mitkä tuohon oli pakko silloin vuonna 2006 talon oston jälkeisessä remontissa hukattujen alkuperäisten tilalle laittaa, kun yksikään saha tai rautakauppa ei enää silloin tuota perinteistä listamallia tehnyt. (Nyt niitä onneksi taas joka paikasta löytyy). Enkä ollut välissä viitsinyt niitä uusia, kun odottelin tähän että uusi ikkuna tulee ensin.

Vielä pitää saada myös ne uudet näkösuojakalvot tuohon ennen kun valmiiksi voin tätä sanoa. Nyt siinä on edelleen kuplamuovia teipillä kiinni, joka ei ehkä ihan paras tai nätein suoja ole, mutta parempi kun ei mitään. Uudet kalvot  tulee vasta parin viikon päästä, joten siihen asti mennään noilla, enkä melkein edes huomaa niitä kun tuo muuten on niin nätti!.

A new wood frame window in the little toilet to replace the old one, that was too cold in the winter.

Pikkuveskissä vihertää

Meillä on talviaikaan minipienessä kylppärissä valon puolesta aika kivat olosuhteet viherkasveille, joten sinne onkin niitä muutama taas muualta talosta pimeää pakoon eksynyt. Ikkunalla majailee siinä jo vuosia pelkkää hidasta pystykasvuaan tehnyt tyräkki, jonka seuraan on tullut keittiöstä pari itselle nimen puolesta tuntematonta viheriäistä. Tuosta tyräkistä en yhtään tykkää kun se kasvaa vain tuollaisena pötkönä, mutta siinäpä se on jo vuosikausia tönöttänyt niin tönöttäköön nyt sitten.

Ammeen yläpuolella asuva kultaimarre on saanut reippaan harvennuksen ja uuden isomman ruukun multineen ja sitten kun hirveällä vaivalla sain sen pujoteltua takaisin amppeliinsa ripustin sen tuonne tietenkin lehdet väärään suuntaan. Nyt toivonkin, että se itse kääntelisi ne tuolta valoon päin, ettei minun tarvitse uudestaan kavuta tuonne porrasjakkarani kanssa sitä kääntelemään.

Tämä on ehkä tähän kohtaan vähän turhan isoksi kasvava hörsylä ja täytyy katsoa josko se muuttaisi tuosta keväämmällä jonnekin muualle ja laittaisin tilalle jotain vähän sirokasvuisempaa, joka ei tuikkisi lehdenkärjillään hanankäyttäjää silmille niin paljoa.

Mutta on kivaa kun vessassa vihertää, tänne jos mihin erilaiset huonekasvit sopivat mitä mainoiten. Minusta täällä on vähän sellainen hauska 80-lukulainen kylpylätunnelma noiden säilytyskorien ja saniaisten kanssa enkä pistä yhtään pahitteeksi, jos tuo vehreys vielä tuosta vähän lisääntyisikin.

Ja siksipä sinne on ostettu jo ihan uusikin kasvi. Pesäraunioinen lähti mukaan kukkakaupasta ihan päähänpistosta, mutta se sopi niin kivasti tuohon ammeen reunalle, että siihen sai heti jäädä. Kasvaa tämäkin joskus sitten ihan liian suureksi tähän paikkaan, mutta tiedän sen muuttavan jossain vaiheessa jonkun kasveista paremmin ymmärtävän ystäväni luokse kumminkin, koska itse saan pidettyä hengissä täällä vain kaikista helpoimmat lajit, mutta nyt se saa vielä sulostuttaa meidän elämää täällä, ainakin niin kauan kun pysyy nättinä tuossa.

When there's a window in this little bathroom there can be plants as well. I love the feeling of  green here and am planning to get some more to make this space to a little green spa in the middle of this Finnish wintertime.

Uusi vessan ovi paikoillaan

Ähellettiin viime viikonloppuna uusi vessan ovi valmiiksi ja paikoilleen. Mies oli hionut sen minulle valmiiksi ja ei tarvinnut kun pistää siihen saranat kiinni ja passata se kohdilleen tuohon paikoilleen. Se ei ollut liian vaikeaa, koska tässä ei ole ollenkaan varsinaista karmia ollutkaan, vaan pelkästään koolingit sivuissa, johon uusi ovi sujahti melko kivasti pienien lisärimojen kanssa. 

Madalsin karmia vähän ylhäältä ja lisäsin oven alareunaan pienen vinoksi sahatun listan, koska tässä kohden talon lattia on vino, eikä mikään ovi istu tuohon ilman, että sen alaosa on vähän vinossa. Tällai tehtynä se milestäni ei juuri yhtään paista tuosta silmiin, että tuossa mitään säätöä edes olisi, kaikki passaa nyt niin hyvin kohdilleen. Paljon, paljon paremmin kun edellinen ovi ikinä.

Maaliksi uuteen oveen piti oikein etsiä sellainen vanhanajan ovimaali, joka kellastuisi vanhetessaan. meillä kun on kaikki talon sisäovet maalattu aikoinaan sillä yhdellä teho-maalilla, jota ei enää valmisteta ja halusin, että tästäkin tulisi sitten ajan saatossa samanmoisesti kellastunut. Tykkään noista kellertävistä ovista ja listoista niin paljon.

Vaihtoehto olisi tietty ollut sävyttää maali valmiiksi tuohon listojen kellastuneeseen sävyyn, mutta näissä valo-olosuhteissa sen oikean sävyn metsästys tuntui ihan liian raskaalta urakalta, jotan päädyin siihen, että odotellaan muutama vuosi niin ovi kellastuu sopivaksi itsekseen.

Mutta kun se oli nyt niin kovin valkoinen, niin se johti varsin odottamattomaan tapahtumaan, seinät ympärillä alkoivat nimittäin näyttää silmiini ihan liian tunkkaisilta ja päätin maalata ne kaikki uusiksi valkoisemmalla sävyllä. Eroa edelliseen ei ehkä näistä kuvista edes älyä, mutta kun tiiraa noita listoja tuossa oven pielessä tässä ja tuossa alemmassa kuvassa  (ne ovat samat listat) niin näkee kuinka huima ero valkoisemmalla maalikerroksella paneeliseinissä on.

Kaiken kaikkiaan olen nyt ihan älyttömän tyytyväinen oven vaihdokseen. Tätä vanhan oven kuvaa katsoessa en voi kun miettiä miten olinkaan sietänyt sitä niin pitkään. Se ei edes istunut paikoilleen kovin hyvin, vaan oli ihan killissä ja vinksotti, valo paistoi läpi karmista eikä se pysynyt auki itsekseen laisinkaan. Uusi ovi on niin passissa, ettei mitään aukipitovehkeitä enää tarvita, lukot toimii kuin rasvattu ja se istuu karmiinsa kuin hanska. Ai että!

The new bathroom door on it's place. We did such a good job fitting it there that now it's way better the old one ever was. I also had an inspiration to paint all the walls in the hall much whiter than it was before. You can't really see the difference here unless you compare the door trims in the last pic and in the other pictures, it's the same trims, the wall color change shows them much different now.

Kesä tuli kylpyhuoneeseen

Kun ruokakaupassa hypistelin tätä kahden ja puolen euron kultaimarretta ja mietin, että missä ihmeessä saisin sen kotonani viihtymään sain valtavan inspiraation kokeilla sitä kylpyhuoneeseen. Olin jo pitkään miettinyt siellä istuessani, että sopisiko sen nurkaan joku kasvi amppelissa ja tämän heräteostoksen myötä pääsin sitä vihdoin kokeilemaan. Huone on ikkunan ansiosta tosi valoisa ja kosteudesta pitävä kasvi varmasti nauttisi olostaan tuossa suihkun vierellä. 

Kätköissäni oli sille jo valmiiksi ruukku, johon viritin altakastelumekanismin toisesta ruukusta ja juuttinarua olin juuri ostanut pari kerää tällaisia tilanteita varten. Siitä vaan sitten mittailin, että mikä olisi hyvä korkeus amppelille ja solmin sen tämän männä kesänä julkaisemani ohjeeni mukaan (sillä erotuksella, että tein tämän neljästä naruparista).

Ja siellä se on nyt pari päivää roikkunut ja näyttänyt silmiini oikein kivalta. Kaikista mahtavinta on myös ehkä tuo juutin ominaistuoksu, joka tulee hyvin esille aina kun narut vähän kastuvat. Pidän siitä juuri nyt tosi paljon, sillä se tuo heti ajatuksiin lämpimät kelit ja kesän. Ja siltähän tuolla nyt vähän tämän amppelin myötä alkoi näyttääkin; kesältä.

Now that the grocery shops are full of houseplant offers it's not hard to shop them almost every time you go there. I got this phlebodium aureum thinking it might like to live in our bathroom. So I got it home and made it a simple jute plant hanger and it certainly looks good now. P.s. Don't you just love the smell of a slightly damp jute? I really do, reminds me of summer so much.

Kahteen kertaan mattona

Otin tuossa joku aika sitten projektin ja purkasin sen pari vuotta sitten vaivalla ompelemani pyöreän juuttimaton takaisin naruiksi. Se ei ollutkaan käytössä niin hyvä ja kun tilalle oli löytynyt jo toinen parempi malli, niin pistin sen talteen ajatuksella, että puran sen kun joskus aikaa on. No sitä aikaa oli eräänä sunnuntaina ja sitä aikaahan se sitten ottikin. Siinä meni nimittäin karvan yli seitsemän tuntia, ennen kuin se matto oli palautunut keriksi ja joka paikka huushollissa täynnään juuttipölyä ja langanpätkiä.

No, sitten kun olin siinä niiden narukerien kanssa niin tuli ajatus, että mitäs jos niistä vielä kokeilisi virkata maton, sellaisen pyöreän, mutta pienemmän ja jollain pitsikuviolla, vessaan tarvittis uuden maton. Ajatus muhisteli aivoissani muutaman viikon ja sitten viime sunnuntaina ajattelin, että josko sitä kokeilisi ja kaivoin koukun esille ja katselin netistä ohjeita, että mites ne nyt menikään.

Ja äkkiähän se palautui mieleen, että miten ne meni. Joskus muinoin tuli tehtyä matonkuteista useampikin pitsimatto ja kyllä se vielä siellä selkärangassa oli tallella se tuntuma siihen, vaikka pitkiin aikoihin en ollut virkkuukoukkuun koskenutkaan. 

Katselin netistä malleja ja ohjeita ja aloitinkin jo yhden ohjeen mukaista mattoa virkkaamaan, kun sitten kumminkin muutin mieleni ja vaihdoin toiseen. Ja jossain virkkuun vaiheessa totesin, etten enää edes tehnyt minkään ohjeen mukaan vaan sävelsin päästäni. Mutta sepä ei tahtia haitannut, matto siitä oli syntymässä vaikken vielä ihan tarkkaan tiennytkään että minkälaisella kuviolla. 

Ja sitten siitä tuli yhtäkkiä niin iso, että se oli pakko päätellä ja päättää että nyt se on tuollainen. Hieman ehkä liikaa pylväitä parissa kerroksessa, mutta mitäs tuosta kun viimeinen kierros tiukempana korjasi kaiken nippuun ja matto pysyy nätisti suorana. Matosta tuli mukavan paksu ja jämäkkä mutta silti hieman pehmeä jalkojen alle ja ainakin omiin silmiini varsin sievä.

Ja sitten se laitettiin sinne vessan lattialle ja siellähän se sievyys varsin korostuu. Että kannatti viettää se seitsemän tunnin purkuhetki ja virkata uusiksi osa naruista (johon meni noin puolet siitä ajasta). Lopuista narukeristä kokeilen tehdä sen edellisessä postauksessa näkyneen lampunvarjostimen, mutta se suunnitellaan ensin hyvin ja tehdään sitten kun aika on oikea. Nyt nautitaan ensin uudesta matosta, joka virkattiin naruista jotka purettiin matosta. :D

P.s. Neuvoksi niille, jotka juuttinarusta halajavat mattoa alkaa virkata, että kannattaa käyttää max. noin 4mm juuttinarua ja kierrettyä, ei punottua (Puuilosta tai Tuontitukusta saa). Naru saisi myös olla vähän kulunutta tai pehmeää, jotta sitä jaksaa sormissaan pitää ja se taipuu nätimmin silmukoihin. (Selviää kun hypistelee niitä narukeriä, juuttinaruissa on aina laadullisia eroja). Koukku voi olla kasi tai kymppi, kummasta enemmän tykkää ja kannattaa varautua siihen, että sitä juuttipölyä on sitten ihan-joka-paikassa ja siitä tulee vähän sormenpäät ja kämmen kipeiksi kun narua silmukoiksi pakottaa ja koukku painaa kämmeneen. Ai niin, ja niitä virkkuumalleja mattoihin ohjeineen löytyy esim. Lankavasta.

So, I had an idea to make a crochet carpet of jute string, just a small one since it's quite hard to crochet thick 4mm string. This is how it turned out. Not bad at all. Quite like the boho-vibe it gives our little bathroom now.

Joulukylppäri

Tänä vuonna alakerrassa oli laitettu joulu ihan jokaiseen huoneeseen, eli tietysti myös kylppäriin. Siellä mentiin sävy-sävyyn juuttirusetilla peilissä ja kulkusilla suihkuverhon reunassa ja pyyhkeissä. 

Ammeen reunalla on pieni männynoksa lasipullossa ja tietysti siellä poltellaan myös paljon siskon tekemää rosmariinikynttilää, erityisesti kylpiessä se on ihana tunnelman tuoja valoineen ja tuoksuineen.

This year I decorated the bathroom to Christmas too. I used a simple jute bow on the mirror and some jingle bells on the curtain and towels. A pine branch in a bottle on the tub with a scented candle made by my sister finish off the style.