Pikkukatos pikkuterassille osa II

Saatiin viime hetkellä pikkuterassin katosremppa valmiiksi juhannukseksi, kun puuhattiin vielä aattopäivänä viimeiset vaiheet. Oli onneksi niin kova tuuli ja muitakin naapureita hommissa pihoillaan, ettei suurempia metelöintejä varmasti kuulunut tästä meiltä tämän takia. 

Oli ihan älyttömän vaikea ajatella ja suunnitella, että miten tuohon saa sellaisen kohtuullisen helposti talveksi pois purettavan katteen tehtyä, mutta tekemällä se on paras ajatella niin kun tälläkin kertaa. Tosin siinä saattoi tulla vähän fiboja tehdessä, mutta onneksi ne sai paikattua niin, ettei kukaan huomaa tai muuten puhuttua itselle mieluisiksi.

Tehtiin siis kaksi tällaista kate-elementtiä, jotka ruuvataan noista välirimoistaan katteen läpi yksi kerrallaan tuohon terassin pergolan päälle ja jotka saa siis samoista ruuveista sitten talveksi myös irti niin, että vain tuo pergola jää terassin päälle. (Meillä saattaa tulla talvella niin isot lastit lunta ja jäätä tuolta katolta, ettei nämä valokatteet sitä välttämättä kestä tai sitten huikkaavat ne vaan liukumäkenä kulkijoiden päälle vaarallisesti tuosta, niin siksi päädyttiin tällaiseen irrotettavaan kateratkaisuun.)

Ainakin niiden ylös laittaminen oli aivan helppoa, joten uskoisin, että niiden alas ottaminen sitten syksyllä on sitä myös. Ainoa vaan, että pitää sitten tarkkaan katsoa mitkä ruuvit tuolta aukoo, niitä kun ei tietenkään tullut erikseen merkattua. Ajatus on kyllä kipaista ennen syksyä ostelemassa niihin uudet ja eriväriset, jotka sitten keväällä ruuvaa paikoilleen, niin tietää sitten mistä kohti on kiinni ja mistä ei.

Toinen pikkufiba oli, etten muistanut oikaista tuota kulman pystytolppaa ihan suoraksi ennen kun tuo ylin tukipuu siihen mittailtiin ja kiinniteltiin ja se jäi hitusen vinoksi. Siinä kun sitä vähän kirosin, niin tajusin, että eihän se haittaa, kun joka tapauksessa katoksen kanssa piti tuota pihlajaa väistää, niin vähän vino runkotolppahan vaan nätisti tuossa nyt väistää.

Katos ei yllä ihan terassin reunaan asti, koska siinä on tuo olkkarin ikkuna, enkä halunnut sitä sen päälle enkä yhtään ylemmäksi. Nyt tuosta reunasta mahtuu myös just ja just ruuvailemaan tuon toisen kate-elementin paikoilleen, mikä on siis tosi hyvä juttu kanssa.

Myös katoksen kulma pihlajan vierestä tehtiin vinoksi, ettei se ota sen oksiin kiinni, kun sitä tuuli tuossa liikuttelee. (Kuvasta ei kunnolla näe, mutta siinä on ihan reilusti tilaa sillä liikkua, kymmeniä senttejä on välissä katoksen raunaan.) Meillä pidetään mielummin tuo puu ehjänä tuossa, kun halutaan suora katoksen kulma. Pari ohuempaa oksaa piti vaan ottaa tuosta alempaa rungosta pois, ne kun roikkuivat jo ihan istujien silmillä ja olisivat varmasti hanganneet katosta vasten itsensä rikki muutenkin.

Ja sitten kun saatiin kalusteet takaisin paikoilleen olikin ihan ihmeellistä, kun yläpuolella oli noin valoisaa, koko tila virkistyi ihan huimasti ja näyttää nyt nätimmältä kun osasin kuvitellakaan.. Olisi kiva vielä päästä testaamaan sateen kanssa, että miten tuo tuossa toimii, mutta sitä saadaankin sitten taas odotella, kun ilmat on menossa ihan toiseen suuntaan (plääh).

And the canopy is finished! Looks so pretty and it should be fairly easy to take apart for the winter too.

Pikkukatos pikkuterassille osa I

Alettiin pieneen tarassiremppaan, kun kyllästyttiin kuskaamaan tyynyjä koko ajan suojaan sateelta ja nyt tänä vuonna myös suojaamaan muovihupulla sitä uutta hienoa antiikkisohvaa. Olin suunnitellut tähän pientä kiinteää katosta jo vaikka kuinka kauan, mutta aina se töppäsi johonkin se suunnitelma, milloin haittasi se, että olisi ikkunan tiellä ja milloin se, että se ei kestä meidän talven lumi- ja jääkuormia tuosta isolta katolta (tai sitten jos kestää niin toimii liukumäkenä niille ja heittää ne kulkuväylälle).

Sitten yhtenä päivänä pälkähti päähän ajatus, että jos tekisi sellaisen, josta saa ne valokatteet sitten syksyllä otettua helposti pois, niin ei tarvitse huolehtia talvella lumikuormista, mutta saisi kesällä olla kunnon sateensuojassa. Turha kai sanoakaan, että kun briiffasin idean puolisolle lähdettiin melkein niiltä sijoilta puutavarakaupoille.

Ja niin kun aina minä suunnittelen asiat loppuun tehdessäni, joten yksi päivä ei vielä riittänyt saamaan katoksen runkoa aivan valmiiksi. Välissä piti päättää monta tärkeää asiaa, joista ehkä vähäisin oli, että miten nuo yli tulevat laudanpäät sahataan. Päädyin lopulta tähän kaarevaan muotoon, kun se mielestäni on sopivan sympaattinen tähän vanhaan tönöön. 

Ja sitten alkoi satamaan vettä, niin hommat vähän tyssähti taas ja puutavaraakin pitää käydä vielä pari pätkää lisää ostamassa eikä niitä katemateriaalejakaan ole vielä valittu. Mutta, siellä on nyt jonkinlainen runko jotakuinkin paikoillaan (ei vielä kiinni kaikkialta, siksi vähän vinkura) ja jahka tässä ilmat vähän kuivahtaa niin päästään jatkamaan maaliin tämä projekti.

Started to build a canopy over our deck the other day. Not yet finished cause it started raining, but looking quite nice already. Still need a little more wood on the top and I need to select the clear roofing material and it needs to stop raining before we can continue this build, but so far so good.

Valmiin huoneen fiilistelyä

No vihdoin on yläkerran isossa makkarissa jo siistimpää. Johan sitä kaaosta kerittiinkin katsella ihan tarpeeksi. Nyt on jäljellä paria korjattavaa asiaa lukuunottamatta enää kaikista kivoimmat jutut, eli sisusteleminen, fiilistely ja tietysti huoneen käyttäminen tarkoitukseensa. Miettiä myös mihin laittaa yksi naulakko ja vähän järkkäillä kaappien sisuksia uuteen uskoon.

On niin kivaa kun saa vähän mattoa lattialle, lamppua seinälle, pellavaverhoja ikkunaan ja puhtaita petivaatteita sänkyyn. Kivaa myös huomata, etten omistakaan mitään tilaan ja tyyliin sopivia takatyynyjen päällisiä, joten pääsen ompeluhommiin ja lakanakaappia voisi ehkä muutenkin päivittää tämän huoneen osalta, eli kirppiksille saa myös mennä taas kiertelemään. Erittäin kivoja asioita minulle tuommoiset, ihaninta on tehdä itse ja etsiä, jotain mitä tarvitsee kirppiksiltä.

Ne pari jäljellä olevat asiaa mitä huoneesta täytyy vielä korjata on nämä olkkarin ovet, jotka edelleen odottelevat tässä vinttiin pääsyä ja sängyn päälle täytyy kaivella vintistä ja korjata vielä yksi vanha messinkivalaisin toisen puolen yövaloksi. Mutta muilta osin voin julistaa, että valmista on!

Lempparikohtani koko huoneessa on nyt tämä avoin alue sängyn ja vastapäisen seinän välissä. Siinä oli ennen matalaa kaappia ja matkalaukkuja ja muuta pientä säilykettä, mutta kun ne kaikki heivasi tuosta pois avartui siihen aivan ihana näkymä huoneen ovelta ja halusin ehdottomasti sen myös noin avoimena pitää. Näissä tehoneliöissä tällainen avaruus on suurta luksusta ja siitä pitää nautiskella siellä missä voi ja nyt tässä tilassa totisesti voi.

This room has been mostly de-cluttered now and the feel in it has changed so much. I just love the colors and vibe the new wallpaper gives to this space. I also love the space that we now have here as I sod away a cabinet and moved some storage suitcases elsewhere from the wall where the bench is in the last three pictures.

Kaaosta ja tapettipalapeliä

Niinhän siinä sitten kävi, ettei se tapetti ihan loppuun asti riittänyt tässä makuuhuoneen makeoverissa, mutta en alkanut edes ajatella vielä yhden 97 euron rullan tilaamista näin pienen määrän vuoksi, vaan päätin saada lopuista tapetinsilpuista aikaan sopivat paikat ja kyllähän se sitten jotenkuten onnistuikin, mutta hirveää sitkeyttä ja lopputuloksesta joustamista se kyllä vaati.

Sain muualla huoneessa tapetin kuviot kohdistettua palasista hienosti, mutta tämä kohta oven vieressä jäi viimeiseksi, mihin ei enää täydellisesti istuvia isompia palasia löytynyt. Niinpä otin kaikki loput tapettisilput tarkkaan syyniin, sakset toiseen käteen ja aloin sommitella palasista paikkoja näihin puutteisiin. 

Ja tällaista palapeliä niistä sitten kasasin, joku osa toisesta kohtaa, joku pala on ylösalaisin, mutta suunnilleen ja sinnepäin ja niin, ettei värimaailma poikkea ihan liikaa oikeasta. Läheltä kohtuullisen karmean näköistä, kun en ihan niin tarkkaan osannut leikellä, että olisin täydellisesti puskusaumaan ne tuohon saanut, mutta en jaksanut enää liiemmälti siitä välittää.

Pääasia on kuitenkin, että tällai kaempaa ei ihan heti pistä silmään, että tuolla on kuviot vähän miten sattuu. Mielestäni aika hyvin nyhjäisty lähes olemattomasta. Tuohon keskikohtaan en enää jaksanut mitään tuon enempää nyhertää, kun siihen on tulossa peili eteen, eikä sinne taakse kukaan varmasti koskaan kurkistele. Silppua on vielä vähän jäljellä ja laitoin ne jemmaan, jos joskus peilin siitä sitten poistan ja haluan jatkaa tätä palapeliä, mutta nyt on mittari jo niin täynnä tätä remppaa, että oli päästävä jo siivouspuuhiin.

Huonehan olisi jo aikalailla valmis, ei ihan vielä näissä päivällä kuvatuissa kuvissa tosin. Kävin juuri maalailemassa viimeiset listat ja seinänpätkät ja saatiin vihdoin kalusteet suunnilleen paikoilleenkin, ne kun ovat seilailleet ympäri huonetta ja kasaantuneet vaikka minkälaisiksi keoiksi välillä, niin kuin tämäkin sänky tässä.

Tähän huoneeseen kun oli jäänyt lojumaan toisen makuuhuoneen vanhat patjat, kun tammikussa ostelin sinne uudet, asuntovaunun sohvan tyynyt sekä olohuoneen pariovet kaikenmoisista muista roinista puhumattakaan, mitä ei nyt talven aikana ole vielä kylmään vinttiin tai muualle säilöön saanut. Isossa huoneessa ne eivät ole sillai haitanneet, ennen kun nyt remonttiin ryhdyin. Nyt niitä onkin saanut tuolla jumpata koko rahan edestä sitten. Sängyn päälle ja pois ja huoneen toisesta laidasta toiseen, mutta yllättäen vähemmän ne ovat siellä tiellä kuitenkin olleet, kun tässä ahtaassa pikkutalossa muualla.

Mutta siellä kaiken seassa on huone nyt ihan erinäköinen, kun ennen ja jahka saan nuo roippeet ensi viikolla tuolta organisoitua muualle pääsen vihdoin sitä kunnolla sisustelemaan ja fiilistelemään tännekin, kuinka hienosti siellä tämän pikkurempan myötä tunnelma muuttui.

The chaos in this bedroom has been well managed and I've finally finished the makeover of the walls today. I'll post new pictures here as soon as I get this pile of stuff organized out of there. It's all been there for the winter since we don't have that much other space to store it and the attics are too cold to open the doors during winter. But as you can see through all this junk, the room looks so nice and pretty in there somewhere!

Tapettimalleja talvipäivän harmaudessa

Olisi tarkoitus tänä vuonna uudistaa yläkerran ison makuuhuoneen seiniä tapetilla ja sellaisella puoli-kasettisysteemillä rimoittamalla seinien alaosat. Värimaailma on vielä vähän kahden vaiheilla ja tilasinkin sitä varten muutaman tapettinäytteen auttamaan päätöksenteossa. Harmi vaan, että on ollut jo monta päivää niin harmaata ja hämärää, ettei noista malleista tahdo saada mitään tolkkua kameralla, kunnes älysin, että pitäähän niitä kaikissa eri valoissa katsella - myös harmaassa ja hämärässä.

Niinpä kiikutin mallipalaset yläkertaan ja laitoin nastoilla kiinni seinille ja otin kuvat hämärässä päivänvalossa.

Tässä ensimmäisessä kuvassa on Sandbergin Linnea. Se näyttää mallipalassa kovin kellertävältä makuuni, eikä ehkä ole isommalla pinnalla niin sykähdyttävä kun kuvittelin. Haluan tehdä tästä makkarista selkeästi erilaisen, kun muista huoneista ja tämä on ehkä liian samanoloinen pikkumakkarin vihreiden lehdyköiden kanssa, vaikka värimaailma muuten kiva onkin.

Toinen ja kolmas mallipala on myöskin Sandbergin tapettia ja nimeltäänVinnie. Väreinä on Linen ja Sage green. Molempia olen kyyläillyt instan puolella ihmisten kodeissa ja tykkäillyt kovasti, mutta näin pienten (A4) mallipalojen kanssa tästä ei kyllä oikein ota selvää, että olisiko se kiva tässä huoneessa vai ei. 

Tykkään kyllä tuosta Sage greenin värimaailmasta enemmän kun tuosta Linenistä, mutta ei tästäkään vielä tullut sellaista voittajafiilistä tähän huoneeseen. Tuntui jopa vähän turhan pliisulta ja helpolta tuo kuosi, jotain enemmän sen pitäisi olla.

Otin mukaan myös yhden villin kortin eli tällaisen Rebell Wallsin kukkakuosin nimeltä Vintage garden ja värinä on Pastel ja johan kuulkaa alkoi sydämessä sykähdellä! Tällä tulisi kyllä niin ihanan kukkea ja romanttinen lopputulos, ettei tosikaan ja värimaailma olisi syötävän hyvä. Vilkaiskaapa tuon linkin takaa niitä kokonaiskuvia, missä tapetti näkyy isoilla pinnoilla - ai että!

Tulee vahvasti sellaiset 40-luvun fiilikset minulle tuosta kukkakuviosta, mutta yhtä vahvasti myös 80-luku tuon värimaailman johdosta, eli just hyvä sekoitus. Näen niin hyvin huoneen mielessäni tuolla tapetilla päällystettynä, että voipi olla, että tässä se voittaja nyt on. Annan kuitenkin ajatusten vielä hautua muutaman viikon, kun kelitkin ovat niin älyttömät, ettei peräkärryn kanssa rimakaupoille lähteminen huvita vielä yhtään. Kypsyy siinä ajassa tuo ajatus tapetistakin valmiiksi, että on sitten ihan niin varmaa, ettei tarvitse myöhemmin alkaa katumaan.

Got some wallpaper samples to see what is going to be the new look of the bigger bedroom upstairs. My favorite is this last one - would make the room oh so delicious! (Links to the information on the wallpapers in the text.)

Ihan kuin uusi keittiö

Keittiö on nyt kokonaisuudessaan tapetoitu ja siellä näyttää ja tuntuu niin ihanalta, ettei minulla sanat riitä sitä kuvaamaan. Toivon että näistä hämärän päivän kuvista välittyisi edes osa siitä ihanuudesta mikä tuolla nyt vallitsee.

Tunnelma on tosiaan tyystin eri kun se ennen oli. Tapetti toi tilaan niin paljon lämpöä ja persoonaa ja sai kaikki siellä olevat asiat näyttämään parhaimmiltaan, jopa lattian ruudut nousivat ihan uudelle tasolle. Olenkin tässä hämmästellyt kuinka paljon kivoja esineitä minulla tässä huoneessa on. Ne taisivat vähän hukkua ennen kaikeen siihen valkoiseen.

Skafferin paneloinninkin ymmärtää varmaan nyt parhaiten, kun näkee miten kivasti se istuu tapetoitujen seinien vierelle noin, olisi ollut ihan hölmö suorilla valkoisilla seinillä ja mahdoton tapetoida kaikkine vinoine ulottuvuuksineen, mutta nyt; kuin karkki tuossa keskellä!

Yksi iso lempparikohtani on myös tämän oviaukon ympärys, hylly ja kaikki siinä esillä olevat tavarat  seinän sekalaisine sähköjohtoineen. Ihan kaikki näyttää nyt tuossa tapetin kanssa tosi, tosi kivalta, jopa nuo johdot. Kertakaikkista vanhan talon tunelmaa parhaimmillaan.

En ole vielä laittanut kaikkea takaisin paikoilleen, ikkunoiden sälekaihtimet odottavat vielä. Jäin vähän ensin harkitsemaan laittaisinko niitä tuonne enää ollenkaan, tapetin kanssa ikkunat eivät ole niin paljaat kun ennen, mutta kaiku huoneessa nyt ilman mitään verhoja on alkanut häiritä korviani liikaa, joten takaisin ne on laitettava, jotta akustikkaa pehmenee takaisin sopivaksi. 

Myöskään se lamppu, joka tuossa hyllyn alla seinässä oli on vielä työhuoneessa odottamassa päätöstäni. Tykkään siitä visuaalisesti ihan hirveästi, mutta en ikinä käyttänyt sitä valaisimena siinä. Pitää ensin miettiä tovi olisiko sille oikeaa käyttöä jossain muualla talossa ja vasta sitten laittaa tuohon takaisin koristeeksi.  Kaikki muu huoneessa on ihan samoilla paikoilla kun aina ennenkin, miksi suotta mitään muuttamaan, kun ihan uudelta näyttää kaikki nyt.

Mutta onpa se vaan ihanaa nyt tässä huoneessa, kun mihin vaan katsoo niin nättiä näkee nämä silmät. Hassua, miten paljon tunnelma muuttui, vaikka tuolla on vain tuollaisia pieniä seinänpätkiä, josta hyvänä esimerkkinä se, ettei mihinkään kohtaan tässä huoneessa mennyt täyttä tapettivuodan leveyttä lattiasta kattoon. Toki tämä tapetti oli ihan ekstraleveää 68.5cm, mutta silti.  Tämän huoneen levein korkea seinä on tasan 60cm, eli aikamoista silppua sai tapettirullista tehdä ikkunoita ja ovia väistellen.

Tämän päivän harmaus ei sallinut minun kuvata huonetta muutoin kun tältä ikkunoiden puolelta, mutta näytän pian miltä hellaseinän puolella näyttää, sielläkin kun tuota tapettia pienet pätkät on myös. (Pian siis siinä tapauksessa, että joku aamu olisi tarpeeksi valoisaa ja kamerassani akku ladattu sekä suuremmat tiskit ynnä muut siivottu samaan aikaan.)

And the kitchen looks totally different now! I really love the warmth and old house feel it makes to the room. I can't stop staring the space and all the things I have there, everything is exactly the same, but with the wallpaper everything looks all new again. I must say I love William Morris so much right now.

Tervemenoa tylsä valkoinen

Tilaamani tapetit saapuivat sopivasti, kun sää meni sateiseksi ja pääsin aloittelemaan keittiön seinien tylsyyden poistamista. Nyt vaihtuu valkoinen William Morrisin kukkasiin oikein urakalla! Homma on hyvin hidasta, mutta erittäin riemullista., vanhan talon kaikkialta vinot seinät, ikkunat ja ovet tuovat omat haasteensa, mutta tapetin voimakas kuvio auttaa kätkemään pienet mokat täysin näkymättömiin, (jos sellaisia nyt sattuu tekemään).

Mutta kyllä tämä on kuulkaa kaiken vaivan ja ajanmenon arvoista, kun näkee miten ihanaksi keittiön tunnelma nyt tapetin myötä muuttuu! Ai että olen tästä nyt niin innoissani!

Valitsin tuon siniharmaan värin tarkoin kalustuksen ja tilan sävyihin sopivaksi, se on itseasiassa suurelle osalle noita ruskeita vähän niin kun vastaväri, eli molemmat korostavat kauniisti toisiaan. Tiesin sen jo varmaksi, että tämä tulee toimimaan hyvin, mutta yllätyin silti positiivisesti, että miten hyvin. Nyt tuolla nousi tunnelma tuhanteen prosenttiin, kun se ennen oli vaan sen sata.

Tehän ette näistä päivällä nappaamistani kuvista vielä koko tilaa pääse hahmottamaan, kun vaan tällaisen keskeneräisen maistiaisen saatte, mutta tässä illan mittaan kun on projekti täällä edistynyt, ei meinaa tulla työnteosta tällä naisella mitään, kun koko ajan pitää vaan seiniä nyt tuijotella pää kallellaan ja ihastella. 

Mutta valmista on tulossa, en uskalla luvata että vielä huomiseksi, mutta ihan lähipäivinä kuitenkin. 

The change in the mod of my kitchen is on it's way. I got my new wallpapers and started to put them up right away. I'm so exited how the mood in this space is already changing so much. I truly love, love, love this right now!

Skafferi valkoisessa maalissaan

Ja siinä se on nyt sormipalenoitu skafferi maalissaan sitten. Tajusin juuri, että siitä tuli kyllä niin herkku noin, että vaikka en ikinä tapetoisi keittiötä se on silti aivan älyttömän kivan näköinen. Kannatti siis ehdottomasti vaihtaa ne suorat  pinnat paneeleihin. Vielä olisi ihan ministi viimeistelyjä tehtävä pienen maalipensselin kanssa, mutta kuvasin sen silti jo, kun oli niin ihanan kirkas valo keittiössä just. Ei niitä pikkujuttuja edes huomaa, kun kaikki muu on nyt niin viehkeää.

Tässä kun on niitä tapettiasioita miettinyt ja ehtinyt jo vähän valikoimia selailla, päädyin jo sellaiseen, että tähän huoneeseen ei sitten mitään kovin tummaa ja dramaattista voi laittaa, rakastan niin paljon tämän huoneen valoisuutta, että en halua missään nimessä sitä yhtään synkistää. Joten jotain ihanaan heleän vaaleaa olisi suunnitelmissa. Mielessä on pyörinyt esimerkiksi tämä Pihlgren & Ritolan Rantakukka-kuosi joko vihreänä tai sinisenä, tai sitten jos vähän tujumpaa niin Morris & Co:n Scroll voisi olla ehkä kiva vaikka sinisenä. Mielessä on käynyt myös tuo Midbeckin Morgongåva malliston tapetti numero 27014, tulisi ainakin kertaheitolla vihreää.

Tämä tila on keittiössä niin hauska, kun noita tapetoitavia seiniä on niin pikkuripuset vain siellä sun täällä  ikkunoiden, ovien ja kaapistojen vierellä, siksi se ajatus kiehtookin nyt niin kovin, kun siitä tulee varmasti ihan mielettömän söpöä sitten kun se tapetti niissä on. Pitää vaan nyt tosiaan valikoida se kuosi ensin, mutta sitä mietiskellessä onpahan ainakin skafferi tosi nättinä nyt.

And the pantry is all painted and looking good now. I also started to think about wallpapering the few walls in this room. There's links above to those prints I'm thinking right now. Not sure if it's going to be one of them, but that's the direction I'm leaning right now.

Kun yksi ajatus johti toiseen

Mulla on nyt joku pahemman lajin remonttikärpäsen purema, kun tuntuu, ettei edellistäkään projektia ole vielä saanut loppuun, kun tulee mieleen jo uusi. Tässä eräänä iltana nukkumaan mennessä mietin sitä tapettiasiaa olohuoneeseen, kun mieleen pälkähti, että miksei muuten myös keittiöön! 

Sitä kun siinä makustelin, niin heti ajattelin, että skafferita en kyllä halua tapetoida, mutta se näyttäisi ehkä vähän pöljältä sileine valkoisine seinineen, jos ympärillä olevissa seinissä olisi tapetti. Siinä sitä kun hetken mietin tuli ajatus vaihtaa skafferin levyseinät sormipaneeliksi, sitä kun sattuu sopivasti juuri käsillä olemaan ja siitä se ajatus sitten lennähtikin lentoon. Valkoiseksi maalattu panelointi olisi varmasti just tarpeeksi erilainen pinta tapettiseinien vierelle näyttämättä ihan pöljältä.

Mallailin autotallista löytyneitä pätkiä vähän ensin yhteen kohtaan ja niin kivaltahan se siellä näytti, että otin heti tuumasta kopin ja aloin toimeen. Soitto vielä siskolle, että löytyiskö häneltä nurkistaan pölyttymästä omasta eteispaneloinnistaan ylijääneitä pidempiä pätkiä projektiini ja kas, niinhän tuolla oli, että pienen kyläreissun jälkeen ei muuta kun laitoin hihat heilumaan!

Purin levyseinät irti alta, koska en halunnut paksuntaa seiniä milliäkään liikaa. Ne lähtivät irti melko helposti, sillä en ollut alkujaankaan rakentanut seinistä liian pysyviä ratkaisuja vaan levyt olivat nätisti pienillä ruuveilla kiinni rungossa. Ja kun levyt olivat irti aloin vaan sovittelemaan paneeleita paikoilleen.

Osin homma oli ihan helppoa, mutta parissa kohtaa piti fuskata niin paljon kun älynystyröistä irti lähti. Vanhassa talossa kun mikään ei ole lähtökohtaisesti suorassa, eikä tämä skafferikaan, kun vinojen seinien eteen on rakennettu, piti jossain kohti vähän "venyttää" panelointia näyttämään suoralta, ennemmin kun että olisi painanut kaikki tiukasti kiinni pontteihinsa ja sahannut yhden reunan vinoon. Mielestäni onnistuin siinä kohtalaisen hyvin eikä ainakaan omiin silmiin tuolta paista nyt mitään hirveän vinolta näyttäviä kohtia. Kaikki näyttää kivalta ja suoralta, vaikka tosiasiassa kai yksikään kohta tuossa ei sitä oikeasti ole.

Iltamyöhään asti tuolla askartelin ja aamu kun valkeni keittiöön oli tunnelma skafferissa jo tyystin erinäköinen. 

Nyt se on enää muutamaa paksua valkoista maalikerrosta vaille niin se on tyystin valmis ja hyvä.

Ja kerroinko jo, että enhän minä ole vielä edes valinnut mitään tapettia tähän keittiöön! Tämä kaikki alkoi tapahtua vaan niin nopeasti, etten oikeastaan voinut sille mitään. Vähän ehkä itseänikin naurataa tämä toimeenpanemisen nopeus täällä. Mutta, se on taottava silloin kun rauta on kuuma, ettei jää sitten vaan ajatuksen asteelle. Ja nyt alan selata netin tapettivalikoimia, josko siellä olisi joku sellainen kuosi josta saisin yhtä nopeat inspikset kun tästä paneloinnista. Vaikka tuskin se sentään ihan yhtä haipakkaa on kun tämä, suurin osa tapeteista kun taitaa nykyaikana olla ihan tilaustavaraa jota joutuu aina tovin odottelemaan kumminkin ja pitäähän ne mallipalatkin ensin olla, että näkee varmaksi valintansa.

Että palataanpa tähän aiheeseen sitten myöhemmin takaisin jahka saan ensin jotain alustavaa valintaa tehtyä.

So the other night, as I was laying in my bed ready to fall asleep, I suddenly had an idea to put wallpaper in my kitchen. As I was feeling the idea I began to think that this pantry wouldn't look so good with wallpaper, but also wouldn't look good without, with these plain straight white walls. SO, I thought of replacing the board walls with cool wood panels and here's pictures of how that went down. I'm so quick sometimes it even amazes me.

No I just need to figure out the kind of wallpaper I want to put up in the room, but first I'll finish painting the pantry walls white again.