Piparikalenteri 2025

Sain kun sainkin hyvissä ajoin valmiiksi piparikalenterin skafferin oveen ennen kun joulukuu kerkesi alkaa. Nyt on vaan vähän tylsää odotella maanantaihin asti ennen kun tuosta saa maistaa, mutta onneksi taikinasta riitti myös ylimääräisiin ja varakappaleisiin, niin on mitä maistella siihen asti.

Tästä tuli kyllä hauska ja vähän lapsekas, mutta erittäin hyvin jouluun sopiva ja varsinkin meille kahdelle aikuiselle, jotka tätä kalenteria saadaan sitten "availla". Muotteja ei riittänyt ihan kaikkiin kuvioihin niin piirtelin muutaman ihan itse ja sitten kun mielikuvitus loppui kesken, niin päätin, että salmiakkiruutu ja kukka ja toinen naamioituneena lumihiutaleeksi ovat varsin kelvolliset kuviot kalenteriin myös.

Ja siellä se nyt nököttää skafferin ovessa, vaikkakin kolisee ovea vasten sitä avatessa, seikka jonka vuosien saatossa olin kerenyt unohtaa. Saattaa siis olla, että tästä muutama tipahtaa kolistessaan ihan muihin suihin kun meidän (niihin karvaisempiin, jotka sanoo hau hau), mutta suotakoon se heille sillä jouluhan on vain kerran vuodessa kuitenkin.

The gingerbread calendar is ready and waiting for december to begin.

Kaamoksen karkottimet esille

Että minä inhoan talviaikaan siirtymistä ja sitä miten aikaisin pimeä tulee sen johdosta. Senpä takia laitoin heti keittiön ikkunaan jo yhden jouluvalon, jotta mieli piristyisi ja tulisi tunnelmaa tähän muuten niin kovin harmaaseen vuodenaikaan.

Tein tämän valokranssin itse vuosia sitten ja siitä on tullut ihan jo vakiokoristus tähän keittiön ikkunaan näin pimeään vuodenaikaan. Laitan siihen vielä ajastimen, jotta se syttyy ja sammuu siinä itsekseen, ettei tarvitse itse muistaa sitä pälle aina laittaa. Pari tuntia aamulla ja sitten alkuillasta ihan siihen asti, kunnes nukkumaan pitää mennä on ihanaa, että tässä huoneessa on aina tunnelmavaloa, kun sitä tarvitsee.

Meillä on tosi tuuhea ja pieni piha, joten jos ulkona ei luonnonvaloa ole ei sitä ole myöskään alakerrassa sisätiloissa. Ei vaikka nuo sälekaihtimet noista melko pienistä rintamamiestalon ikkunoista ihan auki avaisikin toim. huom. Aurinkoisella säällä täällä kylvetään edelleenkin ihanassa valossa, mutta kun paksut pilvet roikkuvat alhaalla on meillä pistettävä valot päälle päivälläkin, jos kunnolla nähdä tahtoo. Siksipä on kiva poltella tällaisia tunnelmavaloja harmaina päivinä päiväsaikaankin niin ei tunnu niin ankealta se keinovaloissa oleskelu.

Tässä keittiön valokranssissa on vielä se kivuus, että pimeässä sen valot heijastuu myös tuon vitriinin laseista ja antaa illuusion, että täällä olisi jo enemmänkin tuikkivia valoja esillä.

Daylight saving time is here again and it gets dark sooner. Also it's again very gloomy outside so I pulled out the big guns and put up my first Christmas light on the kitchen window. Much better now.

Puketti perjantaiksi

Ruokaostosten lomassa törmäsin kukkaosastolle ja siellä tartuin tarjoukseen ostella kolme pukettia erilaisia kukkia keittiön pöytää piristämään, koska miksipäs ei. En ihan hirveän usein kukkia olekaan tässä kesän aikana ostellut, joten ihan oli jo korkea aika vähän panostaa.

Kotona yhdistelin nuo kolme pukettia yhdeksi isoksi kimpuksi ja tälläsin sen tuohon ruskeaan keramiikkakannuun ja siitähän tuli varsin hieno noin. Kivan kepeä ja vielä kesäinen ja juuri sopivasti alkoi aurinkokin paistaa, kun sen tuohon pöydälle asettelin! Kyllä kelpaa viikonlopun alkaa näin kukkeissa merkeissä.

Tuolta kukkapuskan takaa kurkistelee muuten ystäväni Pauliinan maalaama hauska vihreätaustainen naiskuva, jonka sain häneltä lahjaksi siellä kesällä visiteeratessani. Se on ollut tovin nyt tuossa keittiön pöydällä, vaikka on oikeasti suunnitelmissa yläkertaan viedä, mutta kun sen näkemisestä tulee niin hyvälle tuulelle, niin on saanut tuijotella tuolta kukkien seasta keittiössä kulkijoita vielä.

Got some supermarket flowers and made a bouquet to cheer up the kitchen table. The painting of a woman is a present from my friend Pauliina and I just love the way she peeks through the foliage there.

Maailman näppärin keittiösaippua

Vielä kerran posmotan tästä diy-rypälesaippuasta, kun lähti taas kerran vähän käsistä tämä inspiraatio ja tein vielä muutamankin lisää, joista yhden ripustin tähän keittiön tiskialtaan ylle ja voi kuulkaa kun se on näppärä siinä! 

Olen nimittäin niitä ihmisiä jotka esim. ruokaa laittaessa pesevät käsiään ihan joka välissä ja palasaippuoiden ystävänä on ollut välistä iso ongelma siinä, kuinka ne pehmenevät liikaa, kun koko ajan kastuvat eivätkä kerkiä kuivua kunnolla. Pahimmillaan tukkivat koko saippua-alusen, kun lillivät siinä märkänä, mutta nyt ei ole enää sitä ongelmaa, kun saippua riippuu ilmassa. Nyt on niin helppoa ja hauskaa hipelöidä noita palluroita tuossa ja saada saippuaa käsiinsä juuri sen verran kun tarvitsee, eikä tarvitse murehtia siitä, että kastuuko ne liikaa.

Tässä vielä kuvattuna kaikki rypälesaippuat mitkä tähän mennessä olen tehnyt. Tuo eka hirveän vahvatuoksuinen ( ala oik. Lidlin Marseille saippuasta), joka ei ole vielä kotiaan löytänyt, kaksi vähemmän tuoksuvaa  (kesk. ja ylä vas. Lidlin Cien saippuasta), joista pienempi on menossa omaan käyttöön asuntovaunulleni sekä kaksi lähes tuoksutonta (Prisman Marseille saippuasta), joista toinen on tuossa keittiössäni ja toinen menee ystävälle lahjaksi tuon toisen valkoisen vähemmän tuoksuvan kanssa. Täytyy ehdottomasti tehdä pari vielä lisää omiksi keittiösaippuoiksi ja ehkä jostain vähän kalliimmasta ja värillisestä saippuasta niin saa oikein luksusta, vaikkei nämä halvemmista tehdyt todellakaan huonoja ole.

I did more grape soaps and hung one in my kitchen and it is the most convenient soap I've ever had there! I'm one of those people who wash their hands all the time while cooking, so no more soft watery soaps in a dish for me. I also made a couple soaps for gifts to a friend and a small one for my caravan. I think I need to make a few more, cause one needs to have these on hand just in case.

Kesän ekat lupiinit

Taas on se aika kesästä, kun saa käydä keräilemässä tätä yhtä haitallista vieraslajia, eli komealupiinia maljakkoon kotiansa somistamaan. Ilokseni huomasin, että ihan tästä meidän lähialueelta tätä ei enää niin helposti löytynytkään, vaan piti mennä jo muutama sata metriä kauemmaksi, jotta kimpun sain poimittua, lähipuistokin niitetty aivan nurmeksi. 

Tämä on siitä kiva kukka nyt, että sitä saa tosiaan poimia ihan mistä vaan yleisiltä paikoilta ja se on jopa suotavaa. Meidänkin pitäjässä (niin kun monessa muussakin) voi nyt tienata lupiinien hävittämisellä jopa rahaakin Crowdsorsa-pelin avulla, mutta silloin ei riitä enää pelkkä kukkien poiminta vaan kasvustot pitää niittää ihan kokonaan.

Itse aion käydä poimimassa näitä maljakkoon niin paljon kun vaan kerkiän, sillä kukinta on nyt vasta alkuvaiheissaan. Siellä oli ihan valtaisasti vielä tulossa näitä, että varmasti riittää ihan kaikille maljakontäytettä, jos vaan viitsii käydä poimimassa. Kun ne kukat nyt poimii sieltä, niin ne ei ehdi tehdä siemeniä eivätkä niiden kautta pääse leviämään ympäristöön. Eli ihan on hyödyllistä nyt näitä kotiinsa (tai ihan vaikka roskikseen) kantaa, vaikkei enempää jaksaisi niiden hävittämisen eteen tehdä.

Ja nättejähän nämä kyllä on tällai pöydällä isona pukettina, eikä se yhtään haittaisi jos teiden varsilla olisi vähän vähemmän.

Picked a bouquet of this harmful flower for Finnish nature growing all over. By doing so these ones won't get to make seeds and spread and instead get to make my kitchen look pretty for a while.

Keittiövitriinin kevätsiivous

Kevätsiivosin keittiön vitriinikaapin sisällön ja samalla lajittelin sieltä tavaroita pois sen mukaan, mitkä olivat turhiksi käyneet tai muuten vaan väärässä paikassa. Tuli paljon parempi järjestys sisälle, kun tavarat on aseteltu enemmän sen mukaan mitä tuolta useimmin tarvitsee ulos ottaa.

Nyt on maljakot, lautaset, lasit ja muut sopivasti käsillä ja kaikenmoinen ylimääräinen tänne kulkeutunut roina poissa häiritsemästä järjestystä. Jäi vielä niin kivasti tilaa ylikin, että sain vähän stailailtua kuivakukkia ja koristuksia sinne mukaan, kun minun mielestä näin nätissä kaapissa pitää olla nättiä myös sisällä.

Tänne on valikoitunut siällöksi vähän sitä sun tätä ja enimmäkseen ihan ulkonäkönsä perusteella, tai siksi, jos sopivaa paikkaa ei muualla ole ollut, kuten nyt isoja tarjoilulautasia tai pino pienempiä kahvikupin alusia. Seassa on sulassa sovussa myös kukkamaljakoita ja kynttilänalusia, jotka onkin näppäriä keittiössä kattauksia ja koristuksia varten.

Kivointa myös se, että kaikki astiat, maljakot ja tykötarpeet on nyt tiskailtu talven pölyistä niin, että tuolta voi taas vain ottaa esineitä käyttöön ilman, että heti tarvitsee niitä alkaa uudestaan putsailemaan. Nyt tuolla on vaan niin nättiä sisällä, että melkein tekisi mieleni jättä nuo ovet auki, että voisin sitä koko ajan käydä vaan ihailemassa.

Nämä hauskat porsliinisammakot oli myös pakko laittaa oikein esille, vaikka tuolla kaapissa ne ovat majailleet ennenkin, mutta enemmän piilon puolella. Nämä ovat isoäitini ja hänen siskonsa aikoinaan käsin maalaamia aarteita ja tunnearvonsa lisäksi tykkään kovin niiden veikeästä ulkonäöstä. Oikein sopivat pikkuiset yllättäjät kaapin hyllylle.

Tidied up this cabinet of excess clutter and made it as pretty and functional as possible. Now it's so cute inside I have to go peek in all the time just to see it again.

Kultaköynnösverho

Nostelin tässä yksi päivä ikkunan reunalla roikkuneet kultaköynnöksen oksat pois tieltä tuohon ikkunan eteen siivouksen ajaksi ja unohdin ne siihen. Seuraavana päivän kun niitä katselin, niin ne näyttivätkin niin kivoilta siinä noin, että jätin ne siihen tarkoituksella. Todella hauskat viherverhot näin kevättä kohden kun mennään.

Muutenkin ollut niin pimeä ja synkkä tämä talvi, että kultsun oksat ovat varmasti mielissään tästä muutaman tunnin päivässä kestävästä valokylvystä, mitä tuossa tähän aikaan vuodesta saa. Mielummin ovat keskellä ikkunaa, kun tuossa reunalla varjossa. Kesemmällä varjostaa puut tätä ikkunaa ja sydäntalvella ei aurinko yllä naapuruston talojen takaa, niin on aivan hyvä pistää oksia nyt nautiskelemaan auringosta sen hetken kun se suoraan tuolta ikkunaan paistelee.

Nyt nuo oksat ovat tuolla vain toistensa varassa, mutta pistin tuonne karmiin jo naulat valmiiksi, mihin nämä sitten ripustan, kunhan alkavat tuosta vähän venyä, missä ei pitäisi kyllä kauaa kestää, sillä uusia lehtiä tuntuu tupsahtelevan tähän nyt ihan jatkuvalla syötöllä. On se vaan ihanaa kun kasvukausi taas alkaa näillä sisätilojenkin viheriäisillä.

Made a drape out of this plant by accident, when I picked up few of the branches and put them up on a loop while I was cleaning the surroundings. Looked so nice I decided to leave it that way.

Kankaiset löydöt ja kuivausteline

Viimeaikain hyviä ostoksia on kyllä tämä Rustan puinen pyykkiteline, jollaista en tiennyt edes tarvitsevani ennen kun ystävän kanssa tuli puheeksi. Minulla on sellainen naruilla oleva puinen teline, jonka hän ehkä voisi ostaa ja tilalle kävin jo etukäteen hankkimassa tämän, koska tällainen vie niin paljon vähemmän tilaa tässä huushollissa. Olin aina ajatellut, että tällainen on nätti, mutta vähän turhake ja himpula, kun siinä ei ole niin paljoa tilaa, mutta meillehän tämä on aivan oivallisen ihana lisäorsiksi, kun joskus niitä satutaan tarvitsemaan.

Muita hyviä ostoksia on tämä hauskan kapea kangaspakka ihan täydellisen mudanruskean sävyssä olevaa lakanakangasta vitosella Villatehtaan kellarista Hyvinkäältä. Tällaisesta sävystä olen jo vuosikausia tykännyt ja just tarvitsinkin tällaista ohutta puuvillaa yhteen tilkkupaikkaus-projektiini ja vaikka tyynyliinojahan tästä myös tekee monta samalla.

Ja uudella pyykkitelineellä roikkuu pienen kangaspalan kanssa ihanat Garbo&Friendsin vihreät tyynyliinat neljä euroa kappale sekä muistaakseni (hukkasin jo hintalaput näistä) kolmen euron koristetyynynpäällinen samalta kirpputorilta. Hauskasti taas toisiinsa hienosti sointuvia sävyjä, mikä onkin minulle jo ihan tavaksi muodostunut, puoliksi kai vähän alitajuinen juttu kirppisostoksia tehdessä.

Nyt olisi niin kiva pitää oikein kunnon pyykinkuivausbileet, että pääsisi sisäänajamaan tätä uuttakin telinettä, mutta sitäpä ei just nyt juurikaan pestäväksi ole. Talvisin kaikki kuivuu niin nopsasti täällä puulammitteisessä ja varsin kuivassa huoneilmassa, että mitään pyykkivuoria ei edes ehdi muodostua. Nuokin myöhään eilen illalla pestyt tyynynpäälliset ovat näissä kuvissa jo täysin kuivia.

My recent fleamarket fabric-finds all match together again. The greenish-brown fabric and three pillowcases all drying in a brand new rack I got from Rusta. So pretty and pleasent to look at.

Epäkelpo kukkien kastelija

Olin kerrankin katsonut säätiedotukset ja tiesin, että tänään aamulla paistaa aurinko ja sitä varten on hyvä olla kotona, kun se aika harvinaista viime aikoina on ollut. Se aurinko siis, ei se että kotona olisin.

Sain vihdoin kuvattua nämä keittiön pöydällä olevat kukkasetkin, vaikka niiden kohtalo ei käsissäni ollutkaan kovin mukava.

Ostelin nämä sinipiikkiputket taannoin marketista aivan innoissani, että löysin näin ihanan erilaisia piristyksiä kotia sulostuttamaan. Toin ne kotiin, leikkelin huolellisesti varret ja laitoin sen virkisteen maljakkoon ja tökkäsin kukat perässä. Ja sitten laitoin ne kauniisti esille tuohon keittiön pöydälle. Seuraavana päivänä aloin ihmetellä, että aika huonoilta näyttävät jo niin äkkiä ja kurkkasin maljakkoon vain todetakseni, että jotain aika oleellista edellisenä päivän unohtui - nimittäin se vesi. Että tuli aika äkkiä kuivakukat näistä sitten.

Keittiössä on muutenkin tänä talvena vähän kato käynyt viherkasvirintamalla. Olen onnistuneesti saanut kuivateltua hengiltä tuosta skafferin kupeesta jo vuosia hoteissani viihtyneen herttaköynnösvehkan sekä viimeisiään vetelee tässä ikkunan edessä tuo pikkuinen juoru, jonka puolikuivia varsia olen välillä katkonut maljakkoon uusia juuria kasvattamaan ja sitten kun takaisin ruukkuun olen ne istuttanut niin taas kuivatellut niitä hengiltä näillä varsin epäjohdonmukaisilla kastelurutiineillani. 

Tuon juorun voisin kyllä laittaa tuosta kompostiin kitumasta ja sellaisen vehkan koittaa löytää uuden, nyt kun valoa alkaa taas olla ja keittiössäkin päivällä ympärilleen näkee, niin josko sitä muistaisi ne kasteluhommatkin vähän useammin. Näillä lahjoilla pitäisi sitten ensi suvena kesäkukkia alkaa kasvatella... Ei ihan kyllä ole itseluottamus nyt maksimissaan sitä varten, mutta kerkiäähän tässä onneksi vielä harjoitella.

Got these pretty flowers and totally forgot to put water in the vase si got some dried flowers instead. Also have killed with too little watering two of my houseplants in this kitchen this winter. Not my proudest moments in life, but nobody's perfect I guess.