| Kuva: WSOY |
Oikeasti: vau!
Olen bongannut Nina Hemmingssonin Minä olen sinun tyttöystäväsi nyt -sarjakuvan joskus, jossain, jonkun blogissa. Varmasti. Susan? Erjan? Kansi on niin jumalattoman tunnistettava, että se on kaivertunut muistiini. Silti en ensimmäisellä vilkaisulla innostunut riittävästi ryhtyäkseni niin vaivalloiseen puuhaan kuin albumin hankkimiseen.
Kansikuvakin on ruma ja pelottava ja jotenkin... psykoottinen.
Jokin muistikuva ensikohtaamisesta Tyttöystävän kanssa on kumminkin jäänyt, sillä Tampere kuplii -tapahtumassa käydessäni tarttui se itsestäänselvästi käteeni. Eikä lähtenyt enää irti pienellä selailulla. Näpistyssyytteiltä välttyäkseni maksoin pyydetyn hinnan. Näin hienosti holistinen universumi järjestää laiskojen asiat.
Tyttöystäväsi on juuri niin raadollinen ja armoton kuin voisi kansikuvan perusteella odottaa. Hemmingsson on varmaan etäistä sukua Hugleikur Dagssonille, sillä Tyttöystävän kanssa kysyin pariin kertaan itseltäni, että saako tälle edes nauraa... ja vastasin että saa. Hemmingssonin riipivän suorasukainen kurkistus miesten, naisten ja näiden kahden yhdistelmien maailmaan on kammottavalla tavalla hauska.
En eläissäni sanoisi sellaisia asioita kuin Hemmingssonin naiset sanovat. Ihan totta. Lupaan.
Ennen kaikkea kyse on kai odotuksista. Siitä mitä odotamme ja oletamme, itseltämme ja toisiltamme. Tyttöystävässä itsestäänselvyydet revitään päivänvaloon, ja voi luutuma sentään, kyllä ne ovatkin hassuja kun kirkkaassa auringonpaisteessa katselee.
Visuaalisessa mielessä olen kahden vaiheilla Tyttöystävän kanssa. Olen niin esteettisesti rajoittunut, että tykkään, krhm, näteistä kuvista... mutta eihän tämä olisi toiminut ollenkaan, jos kuvat olisivat olleet kauniita! Juuri näin rujoilta niiden kuuluukin näyttää, tukahdutettujen ja alitajunnan ahtaudessa vääristyneiden ajatusten.
Kiemursin naurusta. Tämä kannattaa lukea jos suinkin silmä kestää. Sopii etenkin herttaisille naisille... kaikille, jotka ovat halunneet iskeä nyrkin pöytään mutta jättäneet sen tekemättä ja syöneet sen sijaan suklaalevyn. Tervetuloa Pimeän puolelle!
Nina Hemmingsson (2011, alkuperäinen 2006). Minä olen sinun tyttöystäväsi nyt. WSOY. Suomentanut Saara Pääkkönen, tekstannut Mika Lietzén. 978-951-0-38243-1.
Arvioita:
Jukka Laine Kvaakissa koki tämän miesvihamieliseksi... minusta Tyttöystävä oli kyllä lähinnä mustaa huumoria, jossa kärki osoittaa naisiin vähintään yhtä paljon kuin miehiin. Hm. Ehkä tämä on taas sitä sukupuolittunutta lukemista.
Umamin jutussa löytyi hahmoille hyvä sana: "groteski"