Venäläinen kirjallisuus - nyt

Suomi-Venäjä-seura järjestää keskustelutilaisuuden la 13.4. klo 16 - 20 Venäläistä kulttuuria Vysotskista nykypäivään

16.00-17.30 Venäläinen kirjallisuus - nyt
Venäläistä kirjallisuutta suomennetaan nyt enemmän kuin koskaan uuden Venäjän aikana. Mitä nykykirjallisuus kertoo Venäjästä?
Keskustelua johdattelee venäläisen kirjallisuuden emeritusprofessori Pekka Pesonen, mukana tutkijakoulutettava Tintti Klapuri ja kääntäjä ja opiskelija Anni Lappela.


18.00-20.00 Vysotski-ilta
Turkulainen Ritm-yhtye esittää muusikko-näyttelijän karheita kappaleita. Vysotski-tuntija Pentti Stranius kertoo Vysotskin elämästä ja kohtaamisista tämän kanssa.

Vapaa pääsy, ei lipunvarausta

Paikka: Kulttuurikeskus Caisa, Helsinki, Mikonkatu 17 C / Vuorikatu 14 / Kaisaniemen metroasema

Järjestäjä: Etelä-Suomen piiri

Arvostelu Kenen aika? -kirjasta Idäntutkimus-lehdessä

Arvostettu Idäntutkimus-lehti kirjoittaa Café Voltairen Kenen aika? -kirjasta muun muassa näin:

"Näin tasokkaasta ja monipuolisesta esseekokoelmasta voi olla ylpeä. Kenen aika? on onnistunut johdatus venäläiseen nykykirjallisuuteen."
- Marissa Mehr

Lue koko kritiikki:

http://www.helsinki.fi/idantutkimus/arkisto/2012_4/it_4_2012_mehr.pdf

Turun Sanomat Café Voltairesta

"Café Voltaire -kirjasarja on hienoimpia ilmiöitä uusimmassa suomalaisessa kirjallisuudentutkimuksessa. Nyt jo viidenteen osaansa edennyt suurelle yleisölle tarkoitettu tietokirjasarja esittelee rikkaalla ja persoonallisella tavalla maailman nykykirjallisuuksia."

- Jouko Grönholm, Turun Sanomat

http://www.ts.fi/kulttuuri/kirjat/427873/Sanojen+peileja+ja+murtumia

Grönholm kirjoittaa kritiikissään sekä Kenen aika? että Ristiaallokoissa -teoksista.

Kenen aika? Turun Kirjakahvilassa

Tervetuloa Kirjakahvilaan ma 26.11. klo 19 päivittämään tietosi venäläisestä nykykirjallisuudesta!

Café Voltaire-sarjan neljäs osa Kenen aika? Esseitä venäläisestä nykykirjallisuudesta tarkastelee kaunokirjallisuuden tapoja osallistua yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen murrokseen. Keskeisiksi nousevat muistamisen, ajan kokemisen ja historian uudelleenkirjoittamisen kysymykset.

Tilaisuudessa paikalla esseekokoelman toimittaja Tintti Klapuri, joka esittelee Jenniliisa Salmisen kanssa uuden venäläisen kirjallisuuden tärkeimpiä teemoja ja tekijöitä 1970-luvulta 2010-luvulle.

Kirja kysyy, kenen aikaa venäläisessä kirjallisuudessa ja yhteiskunnas­sa nyt eletään: nykyproosan rinnalla esitellään emigranttikirjallisuutta, viihdekirjallisuutta, nykyrunoutta ja vähemmistökirjallisuutta, jotka tarjoavat vaihtoehtoisia näkökulmia Venäjän nykytilaan.

Venäläistä nykykirjallisuutta kokoelmassa edustavat Ljudmila Ulits­kaja, Tatjana Tolstaja, Viktor Pelevin, Vladimir Sorokin, Aleksandra Marinina, Andreï Makine, Lev Rubinštein, Natalja Kljutšarjova, Andrei Bitov, Venedikt Jerofejev, Viktor Jerofejev, Joseph Brodsky, Dmitri Prigov, Olga Sedakova, Jelena Švarts, Eduard Uspenski, Ljudmila Petruševskaja, Vladimir Voinovitš, Roman Sentšin, Jeremei Aipin, Ser­gei Dovlatov, Pavel Sanajev, Andreï Makine ja Zinaida Lindén.

Teos on myynnissä Kirjakahvilassa. Saatavilla on myös sarjan aikaisempia osia.

Osuuskunta Turun Kirjakahvila
Vanha Suurtori 3 (Brinkkalan sisäpiha)
20500 Turku
www.kirjakahvila.org

Kenen aika? ja Nuoren Voiman Venäjä-numero ilmestyivät Turun Kirjamessuilla

 

Café Voltaire -sarjan päätoimittaja Hanna Meretoja kirjoittaa:

Eilen juhlittiin Café Voltaire -sarjan neljännen osan, Kenen aika? Esseitä venäläisestä nykykirjallisuudesta, ilmestymistä. Syytä juhlaan olikin, sillä kirja on pitkän uurastuksen tulos ja komea kokonaisuus.  Teos on ensimmäinen suomeksi ilmestynyt venäläisen nykykirjallisuuden esitys. Julkistamistilaisuudessa professori Riitta Pyykkö haastatteli kirjan toimittajia, Tomi Huttusta ja Tintti Klapuria, sekä kirjaan useamman esseen kirjoittanutta professori Pekka Pesosta. He kertoivat kirjan syntyprosessista ja sen tärkeimmistä teemoista, jotka jäsentävät teoksen viiteen osaan: ”perestroikasta postmoderniin”, ”dystooppiseen tulevaisuuteen ja uuteen realismiin”, ”nainen, yhteiskunta ja historia”, ”nykyrunous” ja ”kulttuurienvälinen nykykirjallisuus”.

Aika valikoitui kokoelman pääteemaksi muun muassa siksi, että venäläisen nykykirjallisuuden moninaisten muotojen voi käsittää ilmentävän ajan eri ulottuvuuksia. Yleistäen voidaan sanoa, että perestroika- ja sen jälkeisen ajan kirjallisuus keskittyi menneisyyden työstämiseen, 1990-luvun proosa kiinnittyi nykyhetkeen ja 2000-luvun kirjallisuudelle ovat leimallisia erilaiset tulevaisuusvisiot ja vahva dystooppinen juonne. Lisäksi aika läpäisee venäläistä nykykirjallisuutta monenlaisten kerronnan muotojen kautta; nykykirjallisuus käsittelee erilaisia ajan kokemisen tapoja ja osallistuu historian uudelleenkirjoittamisen tehtävään.

Kenen aika? -kokoelmassa runous saa enemmän tilaa kuin sarjan aiemmissa osissa, sillä runoudella on poikkeuksellisen tärkeä rooli venäläisen kirjallisuuden historiassa ylipäätään. Kuten Pekka Pesonen tiivisti tilaisuudessa: Venäjää ei voi ajatella ilman runoutta. Tomi Huttunen puolestaan korosti, että kokeellisen runouden ja realistisen, nykyhetkeen kiinnittyvän realistisen proosan vuorottelu ja vuoropuhelu leimaavat koko Venäjän kirjallisuuden historiaa, eikä nykykirjallisuus muodosta tästä poikkeusta. Lännessä tunnetaan tällä hetkellä parhaiten 1990-lukulaiset, kuten Viktor Pelevin, Boris Akunin ja Ljudmila Ulitskaja sekä 2000-luvun fantasiaa ja dystopiaa, mutta aivan viime aikoina on esiin murtautunut uusi realistinen proosa, jota Kenen aika? -kokoelmassa esitellään mutta jota lännessä ei vielä yleisesti tunneta. Tätä uusinta proosaa ollaan parhaillaan suomentamassa.

Suomessa on nyt meneillään varsinainen venäläisen nykykirjallisuuden buumi. Suomennoksia on ilmestynyt tänä vuonna poikkeuksellisen paljon, ja monet kokoelmassa esitellyt teokset on joko juuri suomennettu tai ne ilmestyvät ensi vuonna suomeksi. Viime syksynä valmistui myös lähes 700-sivuinen Kirsti Ekosen ja Sanna Turoman toimittama Venäläisen kirjallisuuden historia.

Buumia ilmentää omalta osaltaan Kenen aika? -kirjan kanssa samaan aikaan messuilla ilmestynyt Nuoren Voiman Venäjä-numero. Se on ennätyslaaja 126-sivuinen tuplanumero, joka tarjoaa useita tuoreita, kiinnostavia näkökulmia venäläiseen kirjallisuuteen. Lehdessä käsitellään muun muassa Trotskia, Solženitsynia ja Brodskyä, katsotaan Venäjän kirjallisuuden historiaa naisten kirjoittamisen näkökulmasta sekä esitellään venäläisen teatterin uusia tuulia, chick lit -kirjallisuutta ja nuorta runoilijapolvea, mukana myös aiemmin julkaisematonta materiaalia uzbekkirunoilija Hamdam Zakirovilta. Tuloksena on laaja matka läpi tsaarinajan Venäjän, Neuvostoliiton ja Putinin postvallankumouksellisen Venäjän (ellei post-liitettä sitten pitäisi korvata Pussy Riotin jälkeisenä aikana uus- tai jollain muulla liitteellä). Martti-Tapio Kuuskoski totesi eilisessä tilaisuudessa saman, minkä pääkirjoituksensa lopussa: kirjallinen Venäjän-matka sai hänet rakastumaan Venäjään omituisella tavalla. Nyt Nuoren Voiman Venäjä-numero ja Kenen aika? kutsuvat meidät kirjallisille tutkimusmatkoille venäläiseen nyky-yhteiskuntaan, venäläisen sielun syövereihin ja samalla omaan itseemme. Matkoilla on takuulla luvassa on niin monenlaisia tunteita kuin uusia ajatuksia ja oivalluksia.

Julkaisutilaisuuden lopuksi yleisö halusi tietää, miten nykykirjallisuus auttaa meitä ymmärtämään venäläistä nyky-yhteiskuntaa. Tintti Klapuri vastasi, että nykykirjallisuus auttaa meitä ymmärtämään ennen kaikkea, miten erilaisia vastauksia tähän kysymykseen voi esittää. Esimerkiksi kokoelma tuo esiin, että venäläisyys ei enää määrity vain Venäjällä asuvien kokemuksesta käsin, vaan venäläistä kirjallisuutta kirjoitetaan myös muualla. Globalisaation aikakaudella aiempaa laajempi ja kulttuurien välissä elävä kirjoittajajoukko osallistuu keskusteluun siitä, mitä on venäläisyys ja millainen on venäläisen nyky-yhteiskunnan tila. Tomi Huttunen puolestaan  toi esiin, että kysymys Venäjän kulttuurin erityisyydestä on suhteellistunut nykykirjallisuudessa. Fjodor Tjuttševin paljon siteeratut säkeet vuodelta 1866 kuuluvat seuraavasti:

Venäjää ei voi järjellä ymmärtää

eikä mitata tavallisella arsinalla.

Sillä on erityinen olemus:

Venäjään voi vain uskoa

Nykykirjailija Timur Kibirov (1998) puolestaan parodioi näitä säkeitä seuraavalla pastissillaan:

Venäjää ei voi järjellä ymmärtää,
Kuten ei Ranskaa, Espanjaa,
Nigeriaa, Kamputseaa, Tanskaa,
Karthagoa, Britanniaa,
Roomaa, Itävalta-Unkaria, Albaniaakaan.
Niillä kaikilla on oma erityinen olemuksensa.
Venäjäänkö voi vain uskoa?
Ei, uskoa voi vain Jumalaan –
Kaikki muu on toivotonta.
Millä mitalla mitataankin,
Jää meille silti paljon:

Venäjällä voi vain elää,
Palvella tsaaria ja isänmaata.

                                                                                                                                                                   

Puheenvuorot herättivät vilkkaan keskustelun, jossa päädyimme lopulta varsin yksimielisesti siihen, että vaikka venäläisen tai minkään muunkaan kulttuurin ymmärtämiseen ei ole yhtä avainta eikä yhtä oikeaa näkökulmaa (tai juuri siksi), kirjallisuus on erinomainen tie päästä käsiksi venäläiseen nyky-yhteiskuntaan – ja ylipäätään nykymaailmaan – nimenomaan sen kaikessa monimutkaisuudessa. Tämä kirjallisuuden tuottama ymmärrys ei ole kapeaa ”järjellä ymmärtämistä” vaan sellaista, jossa ihminen on mukana kokonaisuudessaan – myös tunteillaan, aisteillaan, koko ruumiillaan.

                                                                                                                   

Kenen aika? Esseitä venäläisestä nykykirjallisuudesta. Toim. Tomi Huttunen ja Tintti Klapuri. Helsinki: Avain (BTJ Finland), 2012.        

                                                                                                                             

Nuoren Voiman ”Venäjä, Venäjä, Venäjä” -numeroon (2–3/2012) voi tutustua täällä: http://www.nuorenvoimanliitto.fi/sitenews/view/-/nid/186/ngid/4.

Tässä vielä ryhmäkuvassa Café Voltairen uusia ja vanhoja tekijöitä (vasemmalta Riitta Pyykkö, Päivi Kosonen, Hanna Meretoja, Martti-Tapio Kuuskoski, Tintti Klapuri ja Tomi Huttunen): 

Tervetuloa Kenen aika? -kirjan julkaisutilaisuuteen

Tomi Huttusen ja Tintti Klapurin toimittama kokoelma

Kenen aika? Esseitä venäläisestä nykykirjallisuudesta (Avain)

julkistetaan Turun kirjamessuilla lauantaina 6.10. klo 14.15–15.00 kokoustilassa 1-2. Vararehtori Riitta Pyykkö haastattelee prof. emer. Pekka Pesosta ja toimittajia.

Tule lisäksi juttelemaan Kenen ajan toimittajien kanssa Nuoren Voiman Liiton osastolle (A 43) heti julkistuksen jälkeen klo 15.15–15.45. Tarjolla myös Nuoren Voiman uunituore Venäjä-numero!

Lämpimästi tervetuloa mukaan!

Messuilla kirjaa voi ostaa esittelytilaisuuden lisäksi ainakin Nuoren Voiman Liitosta sekä Pienestä Kirjapuodista (A 84).

*************************
Café Voltaire -sarjan neljäs osa ”Kenen aika? Esseitä venäläisestä nykykirjallisuudesta” esittelee uuden venäläisen kirjallisuuden tärkeimpiä teemoja ja tekijöitä 1970-luvulta 2010-luvulle. Kokoelman esseissä tarkastellaan kaunokirjallisuuden tapoja osallistua yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen murrokseen. Keskeisiksi nousevat muistamisen, ajan kokemisen ja historian uudelleenkirjoittamisen kysymykset.
Kirjassa pohditaan, kenen aikaa venäläisessä kirjallisuudessa ja yhteiskunnassa nyt eletään: nykyproosan rinnalla esitellään viihdekirjallisuutta, nykyrunoutta ja kulttuurienvälistä kirjallisuutta, jotka tarjoavat vaihtoehtoisia näkökulmia Venäjän nykytilaan. Mukana ovat esimerkiksi Ljudmila Ulitskaja, Natalja Kljutšarjova, Viktor Jerofejev, Jelena Švarts, Sergei Dovlatov, Aleksandra Marinina, Lev Rubinštein, Viktor Pelevin, Joseph Brodsky, Jelena Tšižova ja Tatjana Tolstaja.

Kenen aika? julkaistaan Turun kirjamessuilla

Café Voltairen Venäjä-osa Kenen aika? Esseitä venäläisestä nykykirjallisuudesta julkaistaan Turun kirjamessuilla lauantaina 6.10.2012 klo 14.15 - 15.00 kokoustilassa 1-2. Professori Riitta Pyykkö haastattelee kirjan toimittajia Tomi Huttusta ja Tintti Klapuria.

Tervetuloa!