Näytetään tekstit, joissa on tunniste Turun sillat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Turun sillat. Näytä kaikki tekstit
torstai 21. heinäkuuta 2011
Siltojen vieressä ja alla
Muistatte varmaankin viime vuoden keväällä notkahtaneen Turun Myllysillan. Silta purettiin ja uuden ehomman ja toivottavasti pitkään kestävän sillan rakentaminen alkoi. Malli näyttää olevan sama. Ehkä lujuuslaskelmat eivät nyt petä. Sanotaanhan sitä, että vahingosta viisastuu. Ja veronmaksajat jaksavat maksaa töppäilyt.
Nyt silta on jo saanut valetun kannen. Toivottavasti betoni ei näillä helteillä kuivu liian nopeasti.
Syksyllä silta on jo käytössä ellei urakka viivästy. Sehän tietäisi taas lisää kustannuksia. Liian usein tuppaa niinkin käymään. Esimerkkejä on vaikkapa Olkiluodon ydinvoimala.
Turun Tuomiokirkkosilta rakennettiin puusillaksi 1899 ja muutettin rautarakenteiseksi ja levennettiin 1951-56. Silta on kestänyt nurkumatta ja notkahtamatta.
Kurkistin sillan alle, rakenteet näyttävät lujilta ja terästä on tarpeeksi. Sillan alle on ripustettu taideteos.
Renja Leino on toteuttanut Merikrumeluurit- nimisen teoksen. Se on koottu tuhansista heijastimista. Valo-oliot, krumeluurit, välkkyvät sillan alla kilisten ja kiiltäen. Krumeluurit muistuttavat meren läheisyydestä ja saariston ihanuudesta.
Kun ylitätte siltaa, pysähtykää kurkistamaan sillan alle.
torstai 15. heinäkuuta 2010
Rautatiesilta ja Halistensillat
Turku-Helsinki-rata ylittää Aurajoen Rautatiesiltaa pitkin. Silta on kuvattu Tuomaansillalta, joka on aivan välittömässä läheisyydessä. Kesäkuun 1. päivänä näkyvät viljasiilot maisemassa vielä, tehdasrakennusten purkaminen on jo aloitettu. Taustalla näkyvät Barkerin tehdasrakennukset, jotka ovat tehtaan konkurssin jälkeen siirtyneet Valtion omistukseen. Rakennukset on osittain saneerattu ja vuokrattu edelleen tehdas- ja työpajakäyttöön.
Kesäkuun 20. päivä siilot on jo purettu kokonaan.
Rautatiesilta on avattu liikenteelle 1898. Sillalla on kevyen liikenteenväylä jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Se on nyt suljettu käytöstä, koska se ei täytä vaadittavia turvallisuusmääräyksiä.
Viimeisenä vaan ei vähäisempänä on Halistensilta, joka on valmistunut 1980-luvulla. Aurajoen vesi näyttää niukalta, mutta osansa siinä on Halistenkoskella ja erityisesti sen padolla, jolla ohjaillaan veden juoksua ja autetaan lohikalojen nousua joessa. Korkeiden teräsbetonisten silta-arkkujen ansiosta maisemaa voi ihailla sillan alta. Joen uomassa on kauniita ruohikkosaaria. ja kiviä. Lintujen lepo- ja pesimäpaikkoja.
Halistensiltoja on kaksi, tämä kevyen liikenteen käytössä oleva silta on valmistunut 1930-luvulla. Puukansisilta ei enää soveltuisi tämän päivän vilkkaan autoliikenteen käyttöön.
Kaikki Turun yhdeksän siltaa mereltä päin lueteltuna löytyvät linkkien takaa.
Myllysilta vm 1975, notkahti maaliskuussa 2010 ja puretaan elokuun 2010 loppuun mennessä, tilalle rakennetaan uusi silta.
Teatterisilta vm 1997
Auransilta vm 1907
Tuomaansilta vm 1999
Rautatiesilta vm 1898
Halistensilta vm 1980
Halisten kevyenliikenteensilta vm 1930
maanantai 5. heinäkuuta 2010
Auransilta ja Aurajokirantaa
Kun kuljen Aurajoen rantaa, jonka vastarannalle jää Turun Tuomiokirkko, eteeni avautuu puiden siimeksessä Cafe Artin puistokahvila. On aamu ja tuoleilla on tilaa vielä. Tässä kahvilassa ovat ehkä Turun parhaat valkosuklaaleivokset ja korvapuustit. Kahvi on tuoretta ja hyvää. Suosittelen istahtamista kahvikupposen ääreen lehmusten alle. Eteen avautuu Aurajoki ja yksi sen silloista Auransilta.
Auransilta jakaa kadun, luoteeseen kulkee Aurakatu ja kaakkoon katu nousee mäelle Kaskenkatuna. Sillan perustukset ovat kiveä ja alkuperäinen puukansi on kehityksen saatossa muutettu teräsbetonikanneksi. Silta valmistui 1907, se on 47 metriä pitkä ja 12 metriä leveä. Liikenne sujuu kaksipuoleisesti. Kaupungintalo sijaitsee sillankupeessa Aurakadun puoleisessa päässä.
Komeat kiviset, jugendtyyliä olevat valaisinpylväät reunustavat siltaa molemmissa päissä. Taustalla näkyy vehmaan vihreä Samppalinnanmäki.
Kaskenkadun päässä liikennevalot pysäyttävät liikenteen ja autojonoa syntyy. Tämä silta kestää notkahtamatta. Notkahtanut Myllysilta on tänään katkaistu ja silta puretaan tämän kuun loppuun mennessä. Näin jää tämän nuoremman sillan taru historiaan
Kuljen takaisin varjoisaa rantakatua. Sillan kupeessa on myös viehättävä kahvila.
Päivä on jo helteinen, sadettimet on kytketty päälle. Kukat saavat tarvitsemaansa vettä.
Vehreiden puiden taakse vastarannalle piiloutuu Rettigin palatsi. Keskiajan markkinat ovat eilen päättyneet, myyntikojuista ei ole enää jälkeäkään. Kesäpojat surisuttavat ruoholeikkureitaan rannan rinteillä.
sunnuntai 6. kesäkuuta 2010
Vilkas silta ja hiljentynyt silta
Martinsilta yhdistää Port Arthurin ja Martin kaupunginosat toisiinsa. Silta on rakennettu 1940 eli yli sata vuotta myöhemmin kuin palon jälkeen asemakaavan laatinut Engel oli suunnitellut.
Silta on palkkisilta. Näyttää myös silta-arkkuja olevan tarpeeksi, joten notkahduksia ei ole odotettavissa. Tämä silta oli yksisuuntainen Myllysillan valmistumisesta lähtien eli vuodesta 1975. Kuten kaikki tiedätte Myllysilta on poistettu käytöstä tämän vuoden keväällä ja Martinsilta jatkaa nyt kaksisuuntaisena.
Horisontista kohoaa funkkistyylisen Martinkirkon torni.
Surullisen kuuluisa Myllysilta tänään. Siltaa puretaan jo kovaa vauhtia Aurajoessa seisovaan proomuun, vaikka sillasta ovat valitukset meneillään eikä lainvoimaista purkulupaa ole vielä olemassa. Turussa tehdäänkin kaikki asiat hieman toisin, sen olen monin tavoin huomannut tämän kymmenen asumisvuoteni aikana. Ihmettelin aikoinaan, että mikäs se Turuntauti oikein on. Nyt en enää ihmettele, tiedän mitä se on.
Sillan takaa puistikosta kohoaa Valtion virastotalo ja taaempana horisontista näkyy vanha Tähtitorni. Edessä murtuu vähitellen Myllysilta. Vielä on Aurajoen siltoja jäljellä kaksi, joista postaan jossain vaiheessa.
Silta on palkkisilta. Näyttää myös silta-arkkuja olevan tarpeeksi, joten notkahduksia ei ole odotettavissa. Tämä silta oli yksisuuntainen Myllysillan valmistumisesta lähtien eli vuodesta 1975. Kuten kaikki tiedätte Myllysilta on poistettu käytöstä tämän vuoden keväällä ja Martinsilta jatkaa nyt kaksisuuntaisena.
Horisontista kohoaa funkkistyylisen Martinkirkon torni.
Surullisen kuuluisa Myllysilta tänään. Siltaa puretaan jo kovaa vauhtia Aurajoessa seisovaan proomuun, vaikka sillasta ovat valitukset meneillään eikä lainvoimaista purkulupaa ole vielä olemassa. Turussa tehdäänkin kaikki asiat hieman toisin, sen olen monin tavoin huomannut tämän kymmenen asumisvuoteni aikana. Ihmettelin aikoinaan, että mikäs se Turuntauti oikein on. Nyt en enää ihmettele, tiedän mitä se on.
Sillan takaa puistikosta kohoaa Valtion virastotalo ja taaempana horisontista näkyy vanha Tähtitorni. Edessä murtuu vähitellen Myllysilta. Vielä on Aurajoen siltoja jäljellä kaksi, joista postaan jossain vaiheessa.
tiistai 25. toukokuuta 2010
Hiljaisuuden tyyssijat
Kaupunki kysyi mitä kuuluu, otsikoi Hesari. Helsinki kartoitti asukkaidensa hiljaisuuden tyyssijat. Ja asukkailta saatujen vastausten perusteella saatiin selville, että helsinkiläiset löytävät hiljaisuuden metsistä, puistoista, rannoilta ja saarista. Yllättäen myös Malmin lentokentältä.
Jos vastaisin turkulaisena tähän samaiseen kysymykseen, voisin luetella lukemattomia paikkoja täältä Turusta.
Ensimmäinen paikka on Aurajoki ja sen rannat. Kesällä rantojen vehmaus, puut, kukat, linnut, oravat, rusakot ja virtaava vesi. Talvella lumen ja huurteen kaunistamat rannat ja sen valaistus.Lukemattomat puistot, vanhat kaupunginosat, tori, sillat. Vaikka muutama vuosikymmen sitten täällä on surutta purettu vanhaa ja vanhaa rakennuskantaa on korjattu peltivuorauksin ja muovi-ikkunoin, on onneksi kaupungin ilme säilynyt historiansa ytimen osalta.
Aurajoen ylittäviä siltoja on tällä hetkellä seitsemän. Myllysilta on tänä vuonna saanut eniten huomiota sen notkahtamisen takia. Kohta silta puretaan ja tilalle rakennetaan uusi. Teatterisillan esittelin teille huhtikuulla.
Kuvassa on Turun Tuomiokirkkosilta. Nimensä mukaan se ylittää Aurajoen Tuomiokirkon puiston kupeelta.
Silta rakennettiin puusta 1899, mutta se muutettiin myöhemmin rautarakenteiseksi. Sillan pituus on 47 metriä ja leveys 27 metriä. Vuosina 1951-1956 kaksikaistainen silta levennettiin kuusikaistaiseksi.
Tuomaansilta johtaa Aurajoen yli Helsingintietä kulkevia. Sillan eteläpuolella Helsingintie muuttuu valtatie 1:ksi. Silta valmistui 1999 ja se valittiin vuoden sillaksi vuonna 2001. Sillan eteläpuolen kupeessa kallioleikkauksissa on Leena Ikosen ympäristötaideteos Jäähuntu. Sillalta avautuvat näkymät keskustaan, taustalla näkyy Tuomiokirkko ja taaempana Tähtitorni.
Helsingin kyselyssä jokin paikka voidaan mieltää hiljaiseksi, vaikka desibelimittari kertoisi päinvastaista. Kaupungissa hiljaisuus ei tarkoitakaan äänettömyyttä vaan miellyttävää äänimaisemaa. Hiljaisuuden kokemiseen vaikuttaa se, miltä ympäristö näyttää. Silmää miellyttävässä rauhallisessa maisemassa voi olla ääntä, jota ei pidetä häiritsevänä.
Minä kuulen vain Aurajoen rantojen linnulaulut ja liikenteen äänet hiipuvat taka-alalle. Ne eivät häiritse minua eivätkä lintuja. Maiseman kauneus voittaa ja häivyttää kaupungin äänimelun.
Jos vastaisin turkulaisena tähän samaiseen kysymykseen, voisin luetella lukemattomia paikkoja täältä Turusta.
Ensimmäinen paikka on Aurajoki ja sen rannat. Kesällä rantojen vehmaus, puut, kukat, linnut, oravat, rusakot ja virtaava vesi. Talvella lumen ja huurteen kaunistamat rannat ja sen valaistus.Lukemattomat puistot, vanhat kaupunginosat, tori, sillat. Vaikka muutama vuosikymmen sitten täällä on surutta purettu vanhaa ja vanhaa rakennuskantaa on korjattu peltivuorauksin ja muovi-ikkunoin, on onneksi kaupungin ilme säilynyt historiansa ytimen osalta.
Aurajoen ylittäviä siltoja on tällä hetkellä seitsemän. Myllysilta on tänä vuonna saanut eniten huomiota sen notkahtamisen takia. Kohta silta puretaan ja tilalle rakennetaan uusi. Teatterisillan esittelin teille huhtikuulla.
Kuvassa on Turun Tuomiokirkkosilta. Nimensä mukaan se ylittää Aurajoen Tuomiokirkon puiston kupeelta.
Silta rakennettiin puusta 1899, mutta se muutettiin myöhemmin rautarakenteiseksi. Sillan pituus on 47 metriä ja leveys 27 metriä. Vuosina 1951-1956 kaksikaistainen silta levennettiin kuusikaistaiseksi.
Tuomaansilta johtaa Aurajoen yli Helsingintietä kulkevia. Sillan eteläpuolella Helsingintie muuttuu valtatie 1:ksi. Silta valmistui 1999 ja se valittiin vuoden sillaksi vuonna 2001. Sillan eteläpuolen kupeessa kallioleikkauksissa on Leena Ikosen ympäristötaideteos Jäähuntu. Sillalta avautuvat näkymät keskustaan, taustalla näkyy Tuomiokirkko ja taaempana Tähtitorni.
Helsingin kyselyssä jokin paikka voidaan mieltää hiljaiseksi, vaikka desibelimittari kertoisi päinvastaista. Kaupungissa hiljaisuus ei tarkoitakaan äänettömyyttä vaan miellyttävää äänimaisemaa. Hiljaisuuden kokemiseen vaikuttaa se, miltä ympäristö näyttää. Silmää miellyttävässä rauhallisessa maisemassa voi olla ääntä, jota ei pidetä häiritsevänä.
Minä kuulen vain Aurajoen rantojen linnulaulut ja liikenteen äänet hiipuvat taka-alalle. Ne eivät häiritse minua eivätkä lintuja. Maiseman kauneus voittaa ja häivyttää kaupungin äänimelun.
keskiviikko 14. huhtikuuta 2010
Sillalla
Turussa riittää siltoja, niitä on yhteensä seitsemän. Aurajoen pääsee ylittämään, vaikka yksi silta on notkollaan ja poissa käytöstä. Myllysillan sataman puoleisella sivulla on Martinsilta, joka nyt korvaa Myllysiltaa. Turun kaupunginteatterin kupeesta Aurajoen voi ylittää kävellen tai kevyellä kulkuneuvolla Teatterisiltaa pitkin. Sillalle voi pysähtyä ihailemaan jokea ja kaupunkia. Keskellä kaareutuvaa siltaa, sen molemmin puolin,ovat ulokkeet istuinpenkkeineen. Tähän aikaan keväästä silta on koristeltu keltaisilla narsissi-istutuksilla.
Aurinkoisena sunnuntaipäivänä silta oli keväinen kuvauspaikka ja leväyhdyspenkit kovassa käytössä.
Teatterisilta on valmistunut 1997. Nyt siltaa kaunistavat narsissit myöhemmin kevään lopulla kukat vaihtuvat. Viime kesänä kaiteen kukkalaatikoissa kukkivat orvokit.
Taaempana kuvassa vasemmalla pilkistää Samppalinnan mäki vai olisiko se pieni vuori. Sen sisäänhän on kaivettu luola, jonka suulla on ympäristötaideteos Network/Hämähäkinverkko, Outi Sarjaskoski 1995.
Luolaan on sijoitettu Läänin, Tiehallinnon ja Turun kaupungin johtokeskukset.
Tilaa:
Kommentit (Atom)