Vastavärit

 Punainen ja vihreä

 Sininen ja oranssi

Violetti ja keltainen

MakroTex / PieniLintu haaste = vastavärit

Lumi kaunisti pihapuut

Aamulla ikkunoista aukesi kaunis näkymä. Yöllä oli satanut lunta.

Koivut olivat saaneet valkoisen lumipeitteen. 

Rännänsekainen lumi on nyt illan koittaessa jäätynyt kimalteleviksi helminauhoiksi.

Toivottavasti saan huomenna aamulla hienot kuvat.

Marraskuullakin on nyt kaunista.

Eilen satoi vettä. Ikkunat olivat  vesipisaroiden pilkuttamat.

Vanhan Vaasan pihalla ja Kunstilla

Vanha Vaasa-museon pihapiiri on kaunis. Pihapiirin rakennukset ovat pohjalaista talonpoikaistyyliä.  Näitä rakennuksia löytyi jokaisen pohjalaisen talon pihapiiristä. Ja löytyy edelleenkin, jos vain talot ovat edelleen pystyssä. Vähiin ovat käyneet kylien 1800-luvun ja 1900-luvun alun pohjalaistalot. Niitä on hajotettu siinä uskossa, että rakentamalla uutta saa parempaa ja halvemmalla kuin korjaamalla vanhaa. Harmi, paljon on lopullisesti menetetty.
Hyvä ja perinteinen rakennuskulttuuri on häviämässä. Esimerkiksi Ranskassa vaalitaan kylien satoja vuosia vanhoja rakennuksia. Olen muutamalla matkallani saanut kiertää ja yöpyä noissa vanhoissa kylissä ja pikkukaupungeissa.

 Punamullalla käsitelty aitta on tyypillinen pohjalaismalli. Lapsuudenkotini pihapiirissä oli aitta, mutta se oli  ajan saatossa maalaamattomana  patinoitunut kauniin harmaaksi. Harmaat aitat olivat yleisiä ainakin Keski-Pohjanmaalla.

Kaksikerroksinen tallirakennus. Meidän pihassamme oli myös juuri tuollainen kaksikerroksinen tallirakennus. Alakerrassa olivat hevoset ja toisessa päässä lampaat. Yläkerrassa oli jauhomylly, mutta minun aikanani sitä ei enää käytetty. Yläkerta oli varastotilana.   

 Pihaa  rajaava aita on myös punamullattu.

 Pensasaidan takan on matala hirsinen asuintalo. Olisiko talon renkitupa ?

Kaunis kaivo, joka ei enää ole toiminnassa. Tämä lienee ruotsalaisalueen tyyliä. Meillä kaivot olivat

vinttikaivoja.

Kävimme Kunstin modernin taiteenmuseossa, jossa ovat juuri nyt,  10.5 - 28.9 .2014, esillä Esko Tirronen  Ikuisesti muistoissa-näyttely ja Lars Swanljungin nykytaiteen kokoelmasta osa.

Esko Tirrosen näyttelystä voit lukea ja katsoa kuvia Umamin-blogista.

Molemmat näyttelyt ovat mielenkiintoisia. Ne kannattaa käydä katsomassa.

Syreenit kukkivat

Valkoisten syreenien tuoksu levisi ohikulkijan aisteihin. Pysähdyin kuvaamaan, kun komeat syreenit kurkottelivat sopivasti aidan yli. Ilta oli jo hämärtymässä ja tunnelma oli rauhallisen intensiivinen.

Muutaman kymmenen metriä  ja kohtasin taas valkoiset syreenit joukossa oli myös perinteistä lilaa.

Tuomipihlajakin kukkii.

Pihakoivu

 

 

 

 

 

Kaamoksen jälkeen on nyt talvi.

Pakkanen paukuu ja huurruttaa maisemat.

Pihakoivu sädehtii,

vinona oksat väärällään se kaunistaa pihapiirin.

Takana on vuosikymmeniä, 

vielä voimaa riittää keväästä kevääseen

tuntemattomaan loppuun saakka.

  

Ulkona ja sisällä

 Puiston puut kaartuvat kauniisti taivasta vasten.

Herkutteleeko kukaan näillä  omenoilla ?

Valkoinen lumi kaunistaa nyt köynnöshortensiaa.

Syyskesällä se oli täynnä valkoisia kukkia.

 Kynttilän valo hehkuu lämmintä tunnelmaa.

 

Amaryllis kukkii juuri sopivaan aikaan.

Hyasintit tuoksuvat ikkunalla.

Juuri nyt sataa leijuvaa lunta.

Syksynkultaa

Kävelin meren rannalla rentoutumassa. Siellä on tyyni ja levollinen tunnelma. Kullankeltainen kaislikko on kaunis ja kahiseva. Meille isot asiat ovat ratkenneet hyvin ja Turussa ei ole enää mitään hoidettavaa. Sen sijaan täällä on kierretty  ja katseltu kohteita ja jotakin on jo toteutettu. Tänään käytiin aivan ihastuttavassa huoneistossa, upeassa vanhassa funkkistalossa. Jo porraskäytävä antoi viitteitä mitä oli odotettavissa. Saa nyt nähdä miten kaikki kehittyy. Emme ole muuttamassa tästä asunnosta mihinkään, etsimme kotia muille.
Alimman kuvan kaislikon takaa näkyy viime kesäinen asuntomessualue. Siellä on vielä myytävää sekä kerros- että rivitalohuoneistoja ja lienee muutama hulppea omakotitalokin myynnissä.  Sinne emme kuitenkaan suuntaa aikomuksiamme.   

Veneitä on vielä laiturissa, mutta iso osa on vedetty jo talviteloille läheiselle rannalle. Tyyni veden pinta houkuttelee veneilemään. Tyyni meri antaa hyvän kalasaaliin. Paikallisten kalastajien saalista voi ostaa torilta  tai kalasatamasta.  Sieltä vannoutunut maakrapu, kuten minä, haen kalat.

Sade ropisee ikkunaan

Aamulla katsoin ensimmäiseksi ikkunasta ulos. Oli luvattu säätiedotuksen mukaan, että täällä sataa perjantaiyönä lunta tai räntää, sade jatkuu vielä lauantain. Eipä pitänyt säätiedotus ihan paikkansa. Aamulla ei satanut, sade alkoi aamupäivällä ja se oli vettä. Niinpä toteutin aikomuksen. Otin vaaleanpunaisen pihaharavan ja lähdin haravoimaan pihaa. Se oli mukavaa puuhaa. Sain täysin lumettoman osan pihasta haravoitua. Tein myös hiukan puhdistusta pensaikossa. Ikivanhojen syreenipensaiden rungot oli sahattu pari vuotta sitten tyngiksi, liian korkeiksi tyngiksi. Tosin nyt niistä vesoi uutta kasvua, mutta harmaantuneet tyngät eivät ole kaunistus.
 

Ensimmäinen  pensas oli täysin laho, potkaisin sitä pari kertaa, johan tyngät levisivät. Eikä elonmerkkejä ollut. Seuraavassa oli pari haaraa samoin lahoja ja vielä kolmannessakin. Muut neljä olivat tiukasti maassa kiinni. Sainpahan edes nuo tyngät roskikseen. Toivon, että pihaan jätettäisiin vain kolme pensasta ja muut kaivettaisiin pois. Katsotaan miten käy. Suunnittelin uutta istutusaluetta siinä haravoidessani, ja pihapolkua. Laatoitus voitaisiin siirtää pihan muulta alueelta pihapolulle.
Ruusupensasaita on aika heinittynyt ja vallaton, sille pitäisi tehdä jotain. Ei, en minä yksin päätä, enkä toteuta. Muiden kanssa on sovittava, katsotaan mitä tästä tulee.
Ja sitten alkoi sataa räntää. Siirryin sisälle ja näppäilin ikkunan takaa kuvia pihakoivuista.

 

Pisaroita ja räntähiutaleita tipahteli ikkunaruuduille ja puiden oksille.

Muutama postaus sitten kerroin, että keittiön katossa kulkeva liesituulettimen poistoputki maalataan. Idea lähti kehittymään Tyylivarkailta. Keittiön ikkunassa roikkuu Muuton E27 valaisin ja siinä on keltainen johto. Joten ilmastointiputki sopinee myös keltaiseksi. Kun sitä ei voi peittää, se maalataan näkyvämmäksi. Jossain vaiheessa tämäkin projekti valmistunee.

Pihalla ja sohvalla

Terveisiä taas täältä lehtimajasta. Nimittäin kotiamme varjostavat viilentävästi isot lehtipuut. Kun katselen olohuoneen ikkunasta, näen vain vihreää. Jos lasken katseen alemmaksi, näen kukkia. Kuten aikaisemmin kerroin, olen suurten linjojen puutarhuri.  Se tarkoittaa, että en ole pikkutarkka puurtaja. Pikkupuutarhassa saavat kasvaa ne kukat ja kasvit, jotka ovat sinne jääneet kasvamaan. Nautin rönsyilystä.

Kerrotut päivänliljat aloittavat vasta nyt kukintansa ja nuppuja on paljon. Vapaana olevan multatilan täyttää kukkiva suikeroalpi. Ei siis mikään taidokkaan tarhurin piha.

Jo punertavat kirsikat. Taas alkaa kilpailu rastaiden kanssa, kumpi ehtii ensin. Aion olla tarkkana, että saan osani. Kirsikkapuusta on jo kuulunut kuhinaa. Koko kirsikkapuun alusta on tasaisen vihreää suikeroalpia ja nyt se kukkii keltaisena. Kuva on otettu auringon laskiessa, ulkona on hieman hämärää.

Selailin Sköna Hem Country life-sisustuslehteä.  Silmiini osui aika mukava idea kukkaruukusta. Moottorisahalla vain puun runko pätkiksi, sen jälkeen kolotaan ruukun mentävä kolo. Kas luonnonläheinen ruukku on syntynyt. Sopii pihalle, patioille ja  parvekkeille.

Eikä tässä vielä kaikki. Suomalainen Glorian Koti esittelee samaa ideaa. Nyt rungon palaa ei koverreta, leikkuupinta hiotaan ja maalataan. Pölkynpalasta tuleekin jakkara.  Ehkä en maalaisi kuitenkaan pastellivärisiksi. Ainakin kuvassa näyttää olevan aikamoinen kontrasti pölkyn karheaan  ulkonäköön.