Toukokuutouhut

Toukokuussa pestään ikkunat. Aikaisemmin olen pesettänyt tämän kotimme  ikkunat.

Nyt olin niin reipas, että aloitin ikkunoiden pesun itse. Suunnittelen, että pesen

kaksi ikkunaa päivässä. Tämän päivän urakka on tehty. Jäljellä on vielä yhdeksän korkeaa ikkunaa.

Tarvitsen tikkaat joilla yletän ylimmäisiin ruutuihin.  Pesetän siivuousliikkeellä

uloimmat ikkunapinnat. Se onnistuu nosturista parhaiten.

Ikkunasta näkyy, että naapuritalo on huputettu. Siellä alkaa  julkisivuremontti.

Kevät-kesähommia nekin.

Puhdistin eilen ficuksen pölystä. Leikkasin liikaa rönsyileviä oksia ja laitoin oksat maljakkoon. Nappasin kuvan ruokailutilaan päin, aurinko paistoi kauniisti sisälle korkeista ikkunoista.

 Toukokuussa fasaanit jo liikkuvat etsien sitä omaa pariaan. Kiven päältä näkee kauemmas.

Täällä aloittavat voikukat kukintansa. Sieviä ne ovat, mutta leviävät rikkakasvien lailla.

MakroTex / PieniLintu  haaste  = Toukokuu

Korurasioiden siivous

 Köyhän naisen timantit, niitä keräsin korurasioistani. Puhdistin ja järjestelin takaisin.

Puiset timanttikorut olen ostanut kirpparilta viitisen vuotta sitten. 

Turkoosi, vihreä, pinkki yhteensä 6 euroa.

Mustavalkoinen kolme ja iso riippuva neljä euroa.

 Kaikki ovat Iberon jostain 1960-70-luvulta ja olivat käyttämättömiä.  

Ylhäällä on hopeinen lehtikoru suomalaista designia.

Georg Jensenin teräksinen rintakoru. Käytän usein tuota mustaa puukorua,

 jossa on yksi puuhelmi. Heijastinkukka on  Saara Renvallin ja olen enimmäkseen

käyttänyt sitä koruna ei niinkään heijastimena.

Sitten viimeisenä on rintakoru, jossa on kaksi sinistä hiottua kiveä ja pieni kirkas kivi.

Tämä on tullut enoni vaimon jäämistöstä minulle.

En ole vielä käyttänyt korua. Pitäisi vähän selvittää sen historiaa.

 Puhdistin myös kulta- ja hopeaketjut, ranneketjut ja kaulakorut.

Ihmettelin niiden määrää. Luulen, että osa on tyttärieni jättämiä tai hylkäämiä.

Jos kiinnostaa tulkaapa valitsemaan omianne.

Selvitin osan helmistäni.

Alimmat kaksi, puuhelmistä punottua, olen koonnut itse nahkanauhaan.

Oliivipuuhelmet ovat matkamuisto Mallorcalta.

Vasemmalla ovat värikkäät puuhelmet ja matkamuistopuuhelmet.

Oikealla on lasi- ja kivihelmiä.

Kaikilla on vain muisto- ja korunkäyttöarvo.

Selvittely jatkuu, vielä on läpikäymättä muutama rasia.

 

Olohuoneen joulusiivous

 Järjestelin olohuoneen sisustusta joulukuntoon.

Valitsin tyynyt. Uudet harmaat lampaantaljat sovittelin sohville.

Vaihdoin näyttelystä kotiutuneen maalauksen sohvan taakse. 

 Sohvalle laskostin  Viron villalangoista kutomani torkkupeiton.

Nämä tyynyt tekevät tästä sohvasta sopivan värikkään.  

Kukat taustalla pehmentävät sopivasti nurkkausta.

Tämän pienemmän sohvan väriskaala on neutraali,

se tasapainottaa sopivasti värimaailmaa.

Kierrätystäkin on olohuoneessa. Kynttiläasetelman marmorikynttiläjalat 

olen ostanut kirpputorilta. Samoin myös ikkunalaudan mustat maljakot.

Edellisten kuvien kirjomani tyynyt ovat kaikki kierrätysmateriaaleista kirjottu.

Langat kirpparilta ja tyynypussit  jäännöslaareista.

Järjestämistä siivoamalla

Lumet ovat taas vähissä, sen verran leutoa oli eilen ja tänäänkin. En valita, kaunista on edelleen.

Ennen tätä postaustani  seikkailin netissä. Säästeliäänä kuluttajana huomasin heti alennus-sanan. Pakkohan sitä oli klikata. Me suomalaiset ja varsin me täällä Pohjanmaalla olemme säästäväistä kansaa. Tinkiminen ja alennuksien saaminen kuuluu kaupankäyntiimme. Yleensä saamme alennuksia. Takuuvarmasti niitä saa Alennussankarilta. Käykääpä katsomassa linkistä klikkaamalla laajaa tarjontaa. 

 

Tänään järjestin jää/pakastinkaappien yläkaapit. Sinne on tullut heiteltyä tavarat sikin sokin. Säilytän siellä tyhjät lasitölkit, pakasterasiat ja muuta tavaraa, jota en kuitenkaan koskaan käytä. Pakasterasiat käytän uudelleen ja uudelleen niin kauan kuin kestävät. Onko teillä tapana tehdä samoin ?
Yllättävää miten tilaa tuli lisää, kun järjestelin. Pakasterasiatkin hujahtivat sisäkkäin sopivasti samoin kannet. Yhden ison, vanhan Arabian kulhon siirsin sieltä pois.

Takan päältä, savupiipun juurelta, siirsin keräämäni pullot hallin kaapin päälle. Siellä ne ovat enemmän piilossa. Kaikkea sitä tulee kerättyäkin, eikä mitään raski heittää pois. Pullojen arvo on nolla, siitä huolimatta jokin niissä vetoaa. Jospa käytän niitä maljakkoina inspiraation iskiessä.
Seuraava ongelmakohta työhuoneessa pääsee käsittelyyn. Vähän kerrallaan niin into säilyy.

Paahdoin aamiaisrouheen, pähkinöitä, siemeniä, kaurahiutaleita ja puolikkaan paketin kuivattuja taateleita.  Tulipa hyvää, sopii taas nauttia aamujogurtilla. Kun nostin uuden rouhepurkin kaapin päälle, päätin siivota purkkirivistön uudelleen.
Etiketit puuttuvat purkeista, vain muutamassa on pakkauksesta leikkaamani etiketit. Kuinka monta kertaa olenkaan ajatellut etikettien tekoa. Se on aina jäänyt ajattelun asteelle.
Oli aika haastavaa kuvata illalla, valonlähteenä kattovalaistus. Kamerassa ei ole mitään vikaa. Vika on käyttäjässä, joka ei osaa käyttää kameraa. 

Ullakolla penkomassa

Ullakko on vielä järjestämättä.  Aloitin penkojaiset viime viikolla, jatkoin tänään siivouksella. Ensin siirsin  edellisen asukkaan remonttirojut muualle eli tilavan ullakon sopivaan kolkkaan. Tasoitelaastisäkit painoivat sen verran, että manailin itsekseni. Maaliastiat olivat kevyempiä. Kaikki tietysti kuivuneita käyttökelvottomiksi.
Miksi nämä onkin  pitänyt jättää vaivoiksemme. En ainakaan kuljeta niitä pois, vieköön muut.
Kun sain tilan raivattua, lakaisin lattian.ja järjestelin tavaroitamme omaan osioomme.
En enää muistanut mitä kaikkea ullakolle oli kannettu. Availin laatikoita. Keittiön kattovalaisimen lasikupu oli rikki. Kannoin sen alas. Ajattelin etsiä kirppareilta siihen varjostimen, kangaspäällysteinen johto ja vaijeri ovat hyvät ja kattokupu.
Löysin vanhan nallen, jota olin jo ehtinyt kaivata. Se pitää viedä nalletohtorille ja entisöidä kuntoon.  Täytteet ovat vajenneet. Mihin ne ovat kadonneet, reikää ei turkissa näy.  Nenänpää ja silmät ovat kuluneet ja kielikin repsottaa. Poskessa näyttää olevan reikä.  Turkki on kohtalaisessa kunnossa.  
Singer-ompelukoneessa on lanka vielä paikoillaan. Pitää tarkistaa sen kunto. Mitähän Prinsessa tuumaa ompelukoneesta ? Varaan tilkkuja valmiiksi, että hän voi ommella koneella.
Musta pieni lokerikko on täynnä pientä tavaraa. Minikokoinen astiasto on Prinsessan pikkunukeille oikein sopiva.
Löysin taas lisää purkkeja, korkea ja kapea Versace Red Jeans-purkki on aika kiva ja  kantikas Twinings-teepurkki  on vielä ilman kantta. Se pitää etsiä ullakolta.     

Pieni kierros tavarataivaassa

Sateen tyyntyessä tylsistyin hetkeksi kaappien järjestelyyn. Heitin mainoslehtisiä roskiin ja kuinkas osuikaan käteeni Erkin Hallin mainoslehtinen. Se näytti 1980-luvun mainoslehtiseltä. Pieni nostalgia-aalto pyyhkäisi mieltäni ja hetken muistelin mennyttä aikaa. Edelleenkin olen täysin tympääntynyt noihin paperisiin mainoslehtisiin. Selailin lehtistä ja katselin, mitä Erkillä on tarjolla seitsemän sivullisen verran. Kaikkea näytti olevan jopa eurolla. Siispä lähdin Erkille katsomaan, miten halpatavaralla rikastutaan ja samalla tehdään kuluttajat onnellisiksi, kun halvalla saa paljon tavaraa.
Ensimmäinen ostos löytyi, kun olin kiertänyt koko ison hallin ja lähestyin kassaa.  Katseeni kiinnittyi heti  keltaiseen silikonipannualuseen, hinta 3,50 euroa.  Se sopii keittiööni ja Muuton E27-valaisimeen.
  

 

Viereisellä hyllyllä oli säilytyslaatikoita. Olin ajatellut järjestää kylpyhuoneen allaskaapin laatikoiden pullot, putelit ja muut hyvinvointituotteet omiin laatikoihinsa. Näissä oli sopiva koko ja värikäs raidoitus piristää sievästi kaapiston laatikoiden sisustaa. Nehän näyttävät aivan sisustuselementeiltä. Ostin  melkein kaikki mitä kaupassa oli, yhteensä  5 kpl ja hinnaksi tuli 6 euroa.
Oliko mainoksesta hyötyä ?  Ei varsinaisesti, sillä näistä tuotteista ei hiiskuttu sanaakaan. Ehkä olisin jossain vaiheessa voinut poiketa uteliaisuuttani hallissa. Tuskinpa tulee siellä enää käytyä.
Muuten ällistyin sisään mennessäni, hallissa haisi pahalta. Jonkilnainen muovin, kumen ja vaatteiden hajujen sekoitus tuntui nenässäni vielä kotimatkalla.

Komeroissa

Enkelinsiipi on kukkinut jo jonkin aikaa. Niitä on työhuoneen ikkunalla kaksi ja molemmat ovat kasvaneet roimasti. Muutossa katkennut on haaronut ja se juuri kukkii nyt. Kukat eivät ole postauksen pääasia.
Tänään satoi melkein koko päivän, ei löytynyt hetkeä, että olisin päässyt ulos. Aamiaisen jälkeen aloitin projektini, suunnittelun sen eilen.  Onhan tässä kulunutkin jo reilut seitsemän kuukautta muutosta, on aika pyöräyttää komeroiden järjestys uusiksi. Kylpyhuoneeseen saimme komerot jo aika päiviä, mutta en ole oikein saanut niitä oikeaan järjestykseen.  Tänään kaikki muuttui.

Aloitin eteisen Tank-komerosta ja kengistä. Valtasin itselleni eteiskomeroista lisää tilaa  ja siirsin kenkäni kolmelle alimmalle hyllylle. Miehen kengät heivasin vaatehuoneeseen. Seuraavaksi järjestin ensimmäisen komeron vaatteille ja ne alimmat hyllyt kengille. Sitä seuraavaan kiinnitettiin myös tanko, se odottaa vielä vaatteideni siirtoa vaatehuoneesta.
Kylpyhuonekomeroihin siirsin kaikki kylpy- ja käsipyyhkeet. Kollaasissa näkyy  kahden komeron tilanne järjestettynä. Viikauksia pitää vielä fiksata. Kapeaan komeroon pääsivät värilliset kylpypyyhkeet ja leveän komeron ylähyllylle valkoiset ja kermanväriset.
Kylppärissä tuli vietettyä aikaa vähän pitempään ja sain oivan ajatuksen saunaan kurkistaessani. Suunnittelin, että maalautan saunan katon ja seinät valkoisiksi, lauteet jätän entiselleen. Pesen ja valkaisen ne kloriitilla.  Uudistan valaistuksen ledeillä. Kylpyhuoneen katto on odottanut myös valkoista maalia. Kun kesäillat pimenevät ryhdytään toimeen.  

Tältä näyttää jo valmis eteiskomero, alhaalla hyllyjä ja ylhäällä tanko-osio.  Seuraava on samanlainen. Huomenna täytän sen ja jatkan järjestelyä seuraaviin kahteen. Näiden komeroiden päällä ovat vielä yläkomerot. Sinne ei nyt tarvitse kajota.

Molemmat kliiviani ovat jo kukkineet. Tämä olohuoneen kliivia teki vain yhden kukkatertun.
Olipa mukava, että tänään satoi. Kaipa huomennakin sataa, että saan urakan valmiiksi.

Kuntoilua tänään

Kevätaurinko on kevääntuojana myös armoton. Jo muutamia viikkoja olen kauhistellut likaisia ikkunoita. Oli vain ajan kysymys milloin ryhdyn tuumasta toimeen. Eilen luin Glorian Koti -sisustuslehteä ja ajankohtaisena aiheena oli kuinkas muuten, Puts Plank & Tip Top, opastus kodin puhtaanapitoon. Kuusikymmentä ohjetta kuinka koti pidetään puhtaana oli viimeinen pisara. Kaivoin jokin aika sitten ostamani Kärcher höyrypesurin esille. Ikkunapesusuutin letkun päähän, vedet sisään ja virta päälle höyryä tekemään. Lämpömittari oli muutaman asteen plussan puolella ei siis pelkoa, että lasit särkyy.
Käytin nyt ensimmäistä kertaa höyrypesuria ikkunoissa. Pientä hapuilua se oli ensin, mutta sitten löysin oman tekniikan. Luulen, että peseminen oli hieman nopeampaa kuin se perinteinen tapa. Jos kuluu energiaa enemmän niin vastaavasti vettä vähemmän tällä menetelmällä eikä pesuaineita tarvita. 
Olohuoneen ikkunat on nyt pesty.  Sain samalla erittäin tehokkaan kuntoilusession. Koukistu, kurota, kierrä, kyykisty, nouse ja laske. Aika hyvä jumppaus.  Mieli on iloinen kuin Kärcherin keltainen.

Pieni lisäys eiliseen postaukseeni. Kun Tolomeo tuli olohuoneeseen, niin vanha kaunis Costanza-jalkavalaisin sai uuden paikan palmun vierestä nojatuolin takaa. Valoa siis piisaa ja sitä tulee ikkunoista joka päivä enemmän ja enemmän.

Puhtaan ikkunan läpi kuvasin kuin todisteeksi vaahteran silmuja. Hyvin näkyvät lasin läpi.

Tänään raivaajana

Kuuntelin tänään autoradiosta Matti Eskon laulua, terästyin sen sanojen kohdalla.

Nauti ja elä kun aikasi on
vuodet niin kiireesti kulkee

kukaan ei meistä oo kuolematon
illalla silmät yö sulkee.

Sanojen lyriikka upposi. Kevyiden rallatusten sanat jäävät usein kuulematta, musiikki kuljettaa hetken ja unohtuu. Jos sinulla on keskellä kiireen aikaa, kuuntele koko laulu täältä.

Olen ryhtynyt raivaajaksi,  kotini raivaajaksi. Tarkoitus on inventoida ja järjestää kodin esineet. Miettiä niiden tarpeellisuutta, ideoida uusiokäyttöä tai luopua kokonaan. Turhan tarpeellista- blogissa seuraan toimintaani. Välillä pistäydyn myös kodin ulkopuolella ihmettelemässä mitä uutta ja tarpeellista on kauppojen hyllyillä, löydän sieltä tarpeetontakin. Blogissa löytyy kaikelle tälle tilaa kuvien kera.
Ensimmäinen postaus on kirjoitettu, mutta en tiedä saanko sitä vielä eetteriin. Jokin siinä klikkaa, esikatselu ei ainakaan toiminut

Markus Nummi - Karkkipäivä- kirja on luettu. Koskettava ja pysäyttävä kirja. Kun lasten elämä jauhautuu aikuisten kiireiden ja välinpitämättömyyden jaloissa, se pysäyttää. Sosiaaliviranomaiset ovat voimattoman saamattomia ja hitaita. Se ei tietysti ole kovin uutta.Vimmastuin monta kertaa lukiessani ja mieleni teki huutaa - ettekö jo näe ja usko mitä on tapahtumassa. Viime hetkellä Mirja selvisi. Tomista en ole aivan varma, jaksaako hän pinnalla elämän läpi. Eikä syy ole lasten. Lukekaa, miten materia jauhaa ihmistä ja koskettaa lapsia.
Tarvitaan raivaajia.

Tavaraa kiertoon

Eilen näytti pihan kulmassa hyvin vihreältä. Hetken tuntui kuin olisi aivan kohta jo kesä - kevät nyt ainakin. Talitintit olivat riemuissaan. Ne lentelivät ja pyrähtelivät sinne tänne, tonkivat nurmikkoa ja pöyhivät pensaiden juurilla.  Tuuli vei lunta ja eilinen suojasää sulatti lumimassat olemattomiin. Tänään on taas kaikki toisin. Yöllä alkanut lumisade on peittänyt taas kaiken valkoiseen lumeen. Harrastan kuvakierrätystä, en raskinut heittää tätä kuvaa roskiin, koska siinä on erikoinen tammikuun tunnelma ja tietysti myös talitintti.

Otin tänään käteeni Glorian Koti-lehden ja minut pysäytti juttu Ahdistu, kärsi ja unhoita. Hyvin ajankohtaista asiaa joulun jälkeiseen elämään. Olen ajatellut minäkin, että paljon on turhaa, kierrätettävää ja poisannettavaa. Nyt voin onnistua tämän jutun ohjeilla tarpeettomaksi käyneen liian tavaran siirtämisessä sinne, missä sitä vielä tarvitaan.

Artikkelin ajatusten takana on Hollannissa asuva professional organizer Anne Te Velde-Luoma. Hän toteaa.
Tavaraähky on suomalaisten kansantauti, kun rentoutuu luopumaan liiasta tavarasta, saa enemmän tilaa ajatuksilleen. Tavaroiden tilalle ajatuksia, yksinkertaisesti juuri niin, ajattelen.
Kun kodissa on tilaa ja rauhaa, niitä on myös pään sisällä.
Uusi tärkeysjärjestys löytyy usein kirjaimellisesti tavarakasojen alta.

Seuraavaksi luen Te Velde-Luoman kuusi teesiä, kuinka selvitän itseni ja kotini eroon  turhasta tavarasta.
Teesit lyhennettynä.
1. Rajaa työmaa. 2. Päätä työaikasi, mieluiten alle tunti. 3. Jaa tavarat neljään laatikkoon -  laatikossa säilytettävät,  muualla kotona säilytettävät, kierrätykseen  ja roskiin. 4. Älä ryhdy työhön väsyneenä tai masentuneena.  5. Säilytä tavarat niiden omilla paikoilla. Käytä joka ilta 5 minuuttia järjestämiseen. 6. Muista kirpparit ja nettihuutokaupat, mutta älä päästä kerran kirpparille vietyjä enää takaisin kotiin.

Talitinttikuvat sopivat oivasti  tähän postaukseen. Linnut eivät kasaa ruokaa vaan luottavat vaistoihinsa ja ruokaa on aina saatavilla. 
Lähde: Glorian Koti

Kodinhoito-vaatehuone

Meillä kodinhoitohuone on myös vaatehuone. Kodinhoidolliset askareet, joita siellä tehdään, ovat pyykinpesu, mankelointi ja silitys.  Suurinta roolia näyttelevät liinavaatteiden, pyyhkeiden ja miehen vaatesäilytys, joka sijoittuu huoneen takaosastoon. Viimeisenä eikä suinkaan vähäisenä siellä säilytetään kaikkea muuta, mitä muualle ei sijoiteta. Viimeisestä lauseesta voi päätellä, että jossain vaiheessa siellä on aivan pakko pitää suursiivous. Viime viikolla oli se hetki, jolloin hermo petti ja oli pakko aloittaa tilan siivous ja järjestely. En ottanut kuvia ennen siivousta, koska en halua katsella kaaosta kuvasta.


Kodinhoitohuone näyttää nyt kuin mummolan kamarilta. Johtuuko siitä, että saatuja ja kerääntyneitä vanhoja tavaroita olen säilönyt tänne.
Myllersin huoneessa. Siirsin liinavatteet työpöydän yläpuolelle avohyllylle ja kylpypyyhkeet liinavaatteiden vanhalle paikalle.


Samalla keräsin virttyneet pyyhkeet Pelastusarmeijan kassiin.
       Muutamia lakanoita sujautin mukaan myös.

Nurkassa lojuneet Palaset-kuutiot nostin työpöydälle, jota ei käytetä nimensä mukaisessa käytössä. Palasetin laatikoissa on kätevä säilyttää kaikkea pientä, joka pitää löytää heti kun tarvitaan.


Toisen varsinaisen vaatehuoneen siivosin samalla rykäyksellä, joten nyt ovat komerot ja vaatehuoneet järjestyksessä. Säkit odottavat lähtöä eteenpäin kierrätykseen. 

Löytöjä

Kevätsiivoukset etenevät pienin harppauksin. Kesken makuuhuoneen komeron siivousta mies kiikutti eteeni pikkupöydän. Kas vain hän oli myös innostunut penkomaan vaatehuonetta.  Mihin tämä pöytä viedään, kierrätykseenkö vai kirpparille, kysyi. Katselin mustavalkoista pikkupöytää, joka on lojunut toimettomana nurkissa. Lienee 1980-luvun tuotoksia.

Minulle välähti. Sohvalla tulee syötyä, juotua ja naposteltua kaikenlaista. Usein jopa iltaruoka syödään sohvalla. Tekeeköhän kukaan muu näin. Minusta vain tuntuu, että tuolit ovat niin kovia, sohvalla on paljon pehmeämpi istua ja nauttia. Sohvapöytä on toiminut napostelujen laskutilana, se on vähän liian kaukana. Asetin pikkupöydän sohvan eteen ja kas vain se on juuri sopiva nautiskelujen pikkupöydäksi. Ei sitä viedä minnekkään, se otetaan käyttöön, sanoin ja nostin pöydän sohvan päätyyn. Siinäkin se on hyvä kahvikupposen ja kirjan laskupaikkana.

Löytöjä voi tehdä omasta vaatehuoneestakin. Kun katsoo unohdettua tavaraa sillä silmällä, huomaa miten tarpeellinen se on.

Makuuhuoneen komeron sukkien selvittely vei ison osan järjestelyajasta. Kävin miehen sukat läpi. Tennissukat, vaaleat ja mustat sukat kukin omiin laatikoihinsa, pinttyneet ja nyppyiset roskiin. Omissani oli vähemmän työtä, sillä ensimmäisen silmukan juoksun jälkeen sukat ja sukkahousut menevät roskikseen.
Sitten avasin komeron ylälokerikon. Sen jonne  on varastoitu tavara, jota ei enää oteta käyttöön. Syystä, jota en tiedä, ne vain säilötään talteen. Siellä se oli, taulunkehys, jota olin miettinyt esillepantavaksi. Kehys on miehen äidiltä aikoinaan saatu. Meillä ei ole ollut siihen sopivaa kehystettävää. Kehykset on puuta, koristeet kipsiä. Kipsi on haljennut ja siinä on pieniä lohkeamia. Sovitin siihen erästä modernia taulua ja näytti sopivalta. Vanhan ja uuden liitto. Vien kehyksen kunnostettavaksi ja mietin sen jälkeen miten sen tauluksi uudistan.

Jatkuu siis edelleen, löysin muutakin nostalgisia muistoja nostattavaa.

Yllätyksiä

Vesikrassi on neljän päivän aikana pukannut siemenistä vihreää viidakkoa. Ajattelin napsia salaattiin, kunhan pari päivää vielä kasvavat. Löysin siemenpussin, kun siivosin työhuoneen työpöydän kaappia. Ollaan siis oltu kaapissakin. Eteenpäin mennään koko ajan kohisten siivoamisessa ja sisustamisessa. Hujautin työhuoneen kirjahyllystäkin pölyt samantien.

Vierashuoneen sisustuksen freesaus on loppusuoralla. Lehdet on pinottu eteenpäin ja ulospäin meneviksi. Tänään avasin komeron apposen auki. Tuulispäänä heittelin alas tavaraa. Mustaan säkkiin sujauttelin Pelastusarmeijalle menevät vaatteet. Tarkistin tyynyt pesuun, poisheitettäväksi ja kodinhoitohuoneen hyllylle. Siellä ylähyllyllä on nyt tilaa, kun varastoin kaikki täkit yhteen pinoon vierashuoneen komeroon. Aikamoinen yllätys olikin täkkien paljous. Kuvasin vieras- ja varatäkit komeron pinossa. Muutaman kerran laskin ne. Kyllä niitä on kahdeksan kappaletta. Eikä siinä vielä kaikki. Kaksi täkkiä lähtee Pelastuarmeijalle. Kolme vanhaa  oli menossa pesuun, mutta totesin, että ei niihin kannata enää vettä tuhlata. Kiikutan ne jätteisiin. Meidän sängyssä on kaksi täkkiä.
Vierashuoneen sängyssä kaksi. Meille jäi vielä 12 täkkiä poisannettujen viiden jälkeen.
Hetken aikaa ihmettelin, olenko suunnitellut hotellia ja varautunut jo etukäteen täkkivuorella. Selitystä ei löytynyt..

Keittiön seinälle suunnittelin tauluryhmää, mutta en ennättänyt täkkivuoren takia vielä toteuttaa siellä mitään.
Makuuhuone on jo valmis, paitsi sen komero on vielä siivoamatta. Mitähän yllätyksiä sieltä löytyy. Tiedän, että hakusessa on vanha miehen äidiltä saatu kipsikehys. Ehkä löydän sen sieltä. 

Jouluksi siivosin...

Itsenäisyyspäivänä ahtauduin kodinhoito- ja vaatehuoneeseen. En mennyt sinne piiloon, vaan toteutin jo kauan kyteneen haaveeni, järjestin ja siivosin ne. Vaikka siivosin nämä kopperot, en kuitenkaan aio viettää siellä joulua. Minut valtasi tämän urakan jälkeen nautinnollinen tunne, jouluna on ihana avata nämä kaksi ovea. Kaikki on nyt hyvässä järjestyksessä näissä tiloissa.
Järjestelyn jälkeen tavaraa jäi yli. Se on tarpeetonta nyt ja tulevaisuudessa. Nyt ne ovat pussitettuna menossa kirpparille, kierrätykseen ja pelastusarmeijalle.

Olohuoneen sohvan vasemmanpuoleinen nurkka on ollut jo pitkään häpeäpilkku. Siitä on minulle huomautettu lähes viikottain. Osaksi katseilta piiloon ovat jääneet korkeat lehtipinot sisustus- ym. aikakausilehtiä, joita olen ajatellut lueskella aina silloin tällöin, kun luppoaikaa on. Arvaatte varmaan, että sitä luppoaikaa ei ole eteeni tullut.

Vaatehuoneesta siirryin mieluusti kontalleni olohuoneen lattialle ja aloitin lehtilajittelun. Se on muuten erittäin hyvää jumppaa. Järjestelin kaikki lehdet omiin pinoihinsa, Avotakat, Koti Gloriat, Koti ja Keittiöt. Olin hieman perusteellinen, niputin lehdet puolivuosikerroittain ja aikajärjestyksessä. Ehkäpä näistä on iloa vielä joillekin. On mukava kun saa lukea lehdet aikajärjestyksessä, vuosikertoina 2005-2007. Ajattelin, että kuluva vuosi 2008 on minulle vielä lukukelpoista tavaraa. Otsikkokuvassa on nähtävillä lehtisouvin eteneminen pinoiksi.

Kun lehdet oli niputettu ja olohuoneen nurkka taas hienossa kunnossa, rentouduin nettisivuilla.
Lueskelin Methomea ja Elle Decoria. Ne ovat niin mukavia lehtiä, kun eivät keräänny olohuoneeseeni. Hämmästykseni oli suuri, kun eteeni aukenivat aikausilehtikasat aivan uudessa muodossa.

Oscar Lehrmitte oli designeerannut aikausilehdista metallirunkoon penkin. Siirsin tästä kuvan nähtäväksenne. Loistava idea. Näppärimmät arkistoivat tästä eteenpäin lehdet kalusteiksi.

David Stovell on yhtä idearikas. Häneltä ovat syntyneet nämä jakkarat tai pikkupöydät. Olisinpa oivaltanut tämän aikaisemmin ennenkuin hankin kotiini kalusteita. Olisin toteuttanut muutaman pikkupöydän aikakausilehtien vuosikerroista.

Tämä lasipöytä näyttää juuri sopivalta olohuoneeseeni.

Aurinko työnantajana

Tänään koko perjantaivapaapäiväni järjestelin ja pesin ikkunoita ja terassia. Syynä oli aurinko, joka patisti ikkunapesuille. Niin ihanaa kuin auringonpaiste onkin, se armotta paljastaa likaiset ikkunat. Kuvassa vaahtera, jossa pullistelevat kukka-aihiot lehtikimpun suojassa.

Ikkunoista on pesty puolet, aika loppui kesken, kahdeksan aikaan oli lopetettava. Kesken päivän piipahdin kukkahallissa rentoutumassa, mutta myös tositarkoituksella. Ostin kesäkukkia terassille.
Terassin korkeat lasitukset on pesty, loput kuivakukat riisuttu, narsissit katkottu laatikoista ja sipulit kerätty talteen istuttamista varten.

Pitkät laatikot puhdistin ja uusin mullat. Innostuin istuttamaan vielä ennen iltaa niihin valkoiset pelargoniat. Pesin terassin lattiat ja ripsuin seinät, loput kesäkukat istutan huomenna.

Pikkutulppaanit ovat hehkeimmillään, ihastelin niitä puuhastelujen lomassa. Linnut ovat mukavia seuralaisia. Musiikkia ei tarvittu lintujen laulut korvasivat sen aamusta keskipäivään ja taas auringolaskun lähestyessä.