2 x kesäkurpitsatahna +miltä näyttää kypsymätön carob

Olen varmaan aiemminkin kertonut ihastuksestani kaikenlaisiiin tahnoihin tässä blogissa, ja tällä kertaa vuorossa on kesäkurpitsatahna;kahtena erilaisena versiona. Kaikenlaiset tahnathan ovat täällä hyvin suosittuja;supermarketeissa niitä on hyllymetrittäin ja  suosituin niistä on hummus monine eri versioineen,mutta tahnaperheeseen kuuluvat myös munakoisopohjaiset tahnat tai salaatit ja sitten tällainen kesäkurpitsasalaatti ,jota saa kaupoistakin. Molemmat tahnat ovat helppotekoisia ja mitä ihanimpia joko leivän päällä tai sitten täytteenä. Edessä oleva vaaleampi sisältää cashewpähkinää ja taaempi,tummempi tahna saa värinsä ja makunsakin  ruskistetuista sipuleista.Molemmat tahnat/salaatit ovat myös vegaaneja,samoin kuin laktoosittomia ja gluteenittomia.

Tahna 1: kesäkurpitsatahna cashewpähkinöillä (vaalea tahna)

• 2-3 keskikokoista kesäkurpitsaa 
• 1 dl muutaman tunnin liotettuja cashewpähkinöitä
• 1½ rkl oliiviöljyä
• 2-3 murskattua valkosipulinkynttä
• suolaa,mustapippuria

Pese ja kuutioi kesäkurpitsat(kuorta ei tarvitse poistaa.Sekoita oliiviöljy,valkosipulimurska sekä suola ja pippuri  keskenään ja kaada se kesäkurpitsakuutioitten päälle.Sekoita niin että öljyä tulee tasaisesti kuutioitten päälle.

Lämmitä uuni 180 C-asteeseen.Kaada öljytyt kesäkurpitsakuutiot leivinpaperin päälle ja paahda kuutioita uunissa  noin puoli tuntia,kunnes kuutiot ovat hieman ruskistuneet.

Jauha kesäkurpitsakuutiot cashewpähkinöiden kanssa tahnaksi.  Maistuu tosi hyvältä sellaisenaan,leivän päällä tai sitten leivän täytteenä.

Tahna 2:kesäkurpitsatahna ruskistetulla sipulilla

• 2-3 keskikokoista kesäkurpitsaa
• 2 keskikokoista sipulia
• 3 rkl oliiviöljyä
• 1 rkl soijakastiketta
• suolaa,mustapippuria maun mukaan

Pilkkoa sipuli pieneksi ,lämmitä öljy pannulla ja paista sipuleita  kunnes ne ruskistuvat. Raasta kesäkurpitsat karkeaksi raasteeksi,ja purista niistä liika neste pois.

 Kun sipuli on kunnolla ruskistunut .lisää kesäkurpitsaraaste ja anna senkin ruskistua.Lisää lopuksi  soijakastike,paista seosta vielä jonkun verran ja lisää suolaa ja pippuria.Jauha seos karkeaksi tahnaksi;maista ja lisää suolaa ja pippuria jos siltä tuntuu. Tämäkin tahna on aivan ihana leivän päällä tai leivän täytteenä,juuston tai kasvisten kanssa.

Täällä jotkut tekevät myös ns."broilerinmaksan" makuista kesäkurpitsatahnaa,jonka tarkoitus on olla  jonkinlainen kasvisversio tästä.Silloin tähän kakkostahnaa lisätään myös keitettyjä kananmunia. Useammin tosin tuo "maksan " makuinen tahna tehdään munakoisosta,ja se on tosi hyvää,vaikkei se minusta nyt mitenkään broilerinmaksalta maistu....

Kumpi näistä tahnoista sitten on parempi? Molemmat ovat tosi hyviä mutta karamellisoidut sipulit antavat ehkä enemmän makua tuolle kakkostahnalle...

Tällä viikolla oli taas kerran kuussa tapahtuva suomalainen kirjastopäivä,ja ennen sitä menin viereiseen puistikkoon,mistä viime elokuussa poimin tosi suuren määrän kypsiä carobpalkoja. Menin katsomaan missä vaiheessa carobit ovat ja ihan vihreitähän ne vielä ovat,mutta tulossa on näköjään taas hyvä sato:)

Ja eksäni oli käynyt pohjoisessa keräämässä macadamiapähkinöitä. Sainkin ison pussin mukaani.

Mutta näiden avaamiseen tarvitaankin vasaraa!

Saatuni muutaman macadamian avattua olin pettynyt,sillä ne eivät koostumukseltaan olleet sellaisia kuin kaupan...jotkut pähkinät  olivat niin kiinni kuorissa että niitä oli vaikeaa saada kuorista irti.Googlettelu selvitti,että näiden tulee vielä kuivua ja että ovat syöntivalmiita vasta kun tuota kuoripallukkaa ravistelee ja kuulee,miten pähkinä liikkuu sisällä.Saamastani määrästä vain 2 olivat sellaisia,joten vielä odottelen ennen kuin avaan loput pähkinäni...

Macadamia on kotoisin Australiasta,mutta Israel on yksi niistä maista missä sitä kasvatetaan kaupalliseen tarkoitukseen.Tämä oli muuten ensimmäinen kerta kun sain käsiini suoraan puista ihan äskettäin kerättyjä macadamioita. Vaikka niitä täällä kasvaakin niin ovat silti muita pähkinöitä reilusti kalliimpia täälläkin.Macadamiapähkinästä puristettua öljyä käytetään täällä paljon kosmetiikassa.

Korillinen carobia eli Johanneksenleipäpuun hedelmiä

Tel Avivissa on kerran kuussa  suomalainen kirjasto,ja sen vieressä  pieni puistikko jota menin eilen tutkiskelemaan vähän tarkemmin.

Puistikko on täynnä carob-ja oliivipuita ,jotka kai kuuluvat kaupungille,mutta niistä voi poimia jos haluaa.Innoissani keräsinkin korillisen verran. Carobpuut olivat aivan mielettömän täynnä palkoja.

Carobin palot kypsyvät kokonaisen vuoden ja puussa olevat palot olivat sisältä pehmeitä,ihanan makeita ja niitä voi syödä ihan sellaisenaan,kuorineen,kunhan muistaa ottaa siemenet pois.Carobiahan pidetään suklaan korvikkeena mutta minusta sisältä pehmeissä carobin paloissa on toffeen makua.Maahan pudonneet carobin palot sen sijaan olivat kuivuneet sisältäkin. Carobia käytän paljon  valmiina jauheena ja tässä blogissakin on usein käytetty carobjauhetta ohjeissa,kuten esim. täällä ja täällä.

 Myös oliivipuut olivat täynnä oliiveja mutta ihan vielä ei ole niiden poimimisen aika.

Puistikon päässä on viereisten talojen asukkaiden perustamia hyötypuutarhatilkkuja,jossa oli esim tämä houkuttelevan näköinen meloni....Huomatkaa että kasvualusta on tuollaista punaista hiekkaa mutta kunnon kastelusysteemillä (nuo putket) siinäkin saa kasvamaan vaikka mitä.

Samaa punaista hiekkaa oli joka tilkussa eikä multaa näkynyt vaikka takana oli useita komposteja mutta hyvin näkyi kaikki kasvavan,vaikka juuri nyt on vuoden kuumin aika eli todella kuumaa...

Ja tässä puistikon(ja kirjaston vieressä asuvan eksä ykköseni tekemää kuivattua  tuorepastaa;jota hänellä oli monta korillista,kaikki erilaisia. En ole koskaan ajatellut kuivattaa tekemääni tuorepastaa ,vaan olen käyttänyt sen heti,mutta miksei sitä voisi kuivata myös myöhempään käyttöön.On takuulla parempaa kuin teollisesti tehty pasta.....

Kaakaolla maustettua kukkakaalia;uskomattoman hyvää!

Kuvassa tuo kaakaoinen kukkakaali ei nyt näytä kauhean nätiltä,mutta uskokaa että
siitä tuli hurjan hyvää!

Täkäläisessä blogissa oli valmistettu kaakaolla maustettua,paahdettua kukkakaalia,joka vaikutti sellaiselta mitä piti kokeilla ja niinpä sitten teinkin sitä.Ensin ajattelin että miten ihmeessä kukkakaali ja kaakao,mutta sitten tuli mieleen että miksi ei.Ja kaakaon lisäys teki paahdetusta kukkakaalista niin hyvää,että sitä on pakko saada pian lisää! Chanitan ohjeessa ei ollut chiliä,mutta lisäsin sitä sillä mielestäni chili ja suklaa on niin hyvä yhdistelmä.

Kaakaolla maustettua,paahdettua kukkakaalia

• 1 keskikokoinen kukkakaali(pakastettukin käy)
• 2 rkl oliiviöljyä
• ruususuolaa
• 1-2 tl chilihiutaleita(tai chilijauhetta)
• 2 kukkurallista teelusikallista kaakaojauhetta

Paloittele kukkakaalin kukinnot sopivan kokoisiksi suupaloiksi,aseta kannelliseen astiaan ja lisää öljy, suolaa sekä chilihiutaleita.Ravistele astiaa niin että öljyä tarttuu kukkakaalin pintaan.Lisää kaakaojauhe,ja heiluttele astiaa niin että sitäkin tarttuu kukkakaalipalojen pintaan.Paahda kukkakaalia 20-25 minuuttia 200C-asteessa,kunnes kukkakaali on paahtunut mutta vielä hiukan al dente.Nauti!

Rosmariini  on yrtti,jota minun ei tarvitse koskaan hakea kaupasta,sillä sitä kasvaa kodin viereisessä puistossa.Nyt juuri se kukkii ja uutta tuoretta rosmariinia puskee pensaista.

Urbaaninen villiyrttien keräilykierros

Villiherneen kukka

Eilen aamupäivällä kokoonnuin muutaman muun innokkaan villikasvikerääjän kanssa Tel  Avivin Neve Zedeqissä. Kierroksen järjestänä oli CityTree,eli ekologinen yhteisö,jossa olen muutaman kerran käynyt raakalounaalla ja kirjoittanut siitä mm. täällä. Retken tarkoituksena oli oppia,että myös ihan keskikaupungissa on paikkoja ,joista löytyy syötäviä kasveja,ja jotka kuitenkaan eivät ole liian lähellä liikennettä. Syötävien villikasvien tarjonta on nyt täällä parhaimmillaan,ja tunnistan sekä kerään useita,mutta on myös sellaisia,joista en ole varma,tai en niitä tunnista,ja siksi lähdin kierrokselle mukaan.Meillä oli myös erittäin asiantunteva opas!

Heti alussa törmäsimme kaalivalvattiin.Olin tätä kasvia nähnyt ennenkin,mutten tunnistanut sitä tai tiennyt minkä niminen se on.Ja heti maistettuani tätä totesin,että pidän siitä.Sehän on salaatin sukulainen ja tuokin mieleen vihreän salaatin. Kaalivalvatti sisältää mineraaleja,ja vitamiineja kuten A,B ja C-vitamiinia.Tätä keräsinkin sitten ahkerasti eräästä villiintyneestä pihasta.

Kaalivalvatin lehdet voivat olla myös tällaisia. Se viihtyy parhaiten istutettujen kasvien läheisyydessä,jossa on tarpeeksi vettä,Huomasimme,että varjoisilla alueilla sillä oli isommat lehdet kuin aurinkoisella alueilla  kasvaneilla kaalivalvateilla.

Löysimme myös villiherneitä. Villiherneen palot ovat tosi pieniä,ehkä 3 tai maksimum 4 sentin kokoisia.

Herneet ovat pikkuriikkisiä,mutta yllättävän makeita.Ja tuon herneenpalonkin kuulemma voi syödä.

Löysimme myös sikuria ,joka oli minulle ennestään tuttu.Tästähän on kehitetty salaattisikuri.

Näimme ja keräsimme jauhosavikkaa.Kuvan punertava jauhosavikka on kuivahtaneesta kasvista,enkä tiedä ,onko tämä lajike sama kuin Suomessa muinaistulokkaana kasvava jauhosavikka.

Ennen kuivahtamista se oli näin vihreä.Täällä kasvaa 10 eri savikkalajiketta.Maistoin siemeniä eivätkä ne olleet hullumpia.Niitä on aikoinaan käytetty jauhojen jatkeena pula-aikana.Savikka on sukua kvinoalle. Tästä käytetään ruoaksi kasvin lehdet,joita ei kuitenkaan pidä nauttia liikaa korkean oksaalihappopitoisuuden vuoksi.Mutta hyvän makuisia olivat nämäkin.

Sisymbrium irio. En löytänyt tälle suomenkielistä nimeä ,joten ei ehkä kasva Suomessa.Tämä on sukua sinappikaalille eli rucolalle. Siitä käytetään lehdet ja nuo piikkimäiset osat.Maistuu jännästi piparjuurelle,ja lehdissä on voimakkaampi maku kuin noissa ohuissa osissa.Tätä on käytetty Lähi idässä yskänlääkkeenä sekä reumatismilääkkeenä.

Kun kaikki kasvit oli kerättu,menimme CityTree-asuntoon,jossa Tami teki meille niistä smoothien,lisäten mukaan mansikoita ja appelsiineja.Hyvää oli!

Ihailin taas ikkunalle pystytetyissä tarjottimissa kasvavia versoja;tässä vehnänorasta ja auringonkukan versoja kasvamassa.

Ja viikonlopun smoothie -ja salaattiaineksia tuli poimittua kiva määrä kotiinkin:)

Keittiöhaaste

 Anna Garam Masala-blogista heitti minulle keittiöhaasteen,jossa tulee esitellä omaa keittiötään. Aiemmin ovat monet blogimaailmassa jo keittiöitään esitelleetkin,ja nyt taitaa olla vuorossa uusi kierros. Myös Sillä Sipuli-blogin Merituuli esitteli juuri upeaa uutta keittiötään.  Anna itse esitteli keittiönsä Intiassa, ja hänen keittiönsä vaikutti hyvin länsimaiselta.
Vähän arvelutti laittaa tänne tätä keittiöhaastetta,koska en kauheasti pidä nykyisestä keittiöstäni,joka on kaukana unelmakeittiöstä,mutta lopulta päätin kuitenkin sen esitellä.

Keittiön värimaailma ei ole ihan makuuni;kaakelit ja keittiönkaapit samoin kuin keittiötason näkisin mielelläni eri värisinä,vaaleampina.Ehkä sitten joskus…Keittiökaappeja on monta,mutta ne ovat aika kapeita,joten tilanpuutetta esiintyy. Olen haaveillut vitriinikaapista (jätin omat aikaisemmat Suomeen pojalle ja annoin pois) ,mutta sen sijoittaminen keittiöön on aika mahdotonta.

 Tiskialtaan yläpuolella ei ole tiskikaappia,joten joten sen  korvaa tuo sininen teline.Aikaisemmassa asunnossani pohjoisessa keittiössäni oli tiskikaappi. Hanaveden suodatan kuvassa näkyvän Brita-suodatinkannun avulla. Vesi kuulemma on ihan juomakelpoista,mutta en ole varma,että tämän talon vanhojen putkien jälkeen se enään on sitä.Juomaveden ostan marketista, tuota Britalla suodatettua vettä käytän ruuanlaittoon. Vesi on myös aika kalkkipitoista,joten tuo kannu on täällä tosi hyödyllinen. Kuvassa näkyy myös rakkain keittiövälineeni, Kitchen Aidin tehosekoitin,jota tulee käytettyä melkein päivittäin smoothieihin.

 Jääkaapit täällä ovat aika isoja.Yläosa on pakastin,ja alaosa jääkaappi.Huomaan tästä kuvasta,että siinä on aivan liian monta mainoksina jaettuja magneetteja,…….Täällä muuten keittiöt tulevat vain kaappeineen;jääkaapit ja liedet pitää itse hankkia erikseen.

Hellani on kaasulla toimiva ja uuni taas toimii sähköllä. Hellassa oli lasinen kansikin,mutta yhtenä päivänä unohdin pienen liekin päällle kannen ollessa kiinni,ja kun koskin sitä,se hajosi tuhansiksi pieniksi paloiksi…..Keittiön vieressä on pieni nurkkaus,jossa pesukone. Tuossa näkyvät myös juomavesipulloni,joita tilaan aina suuremman määrän marketista kotiin kuljetettuina. Ikkunoiden takana on pyykinkuivausteline,jonka lattian pulut välillä ikävästi valtaavat…

Siinä nurkkauksessa on hyllyjä,joissa säilyttelen keittiölaitteitani,vähän sekalaisen näköistä….Olen ajatellut peittää nuo hyllyköt jollain kangasverholla. Olen aika lailla keittiökonefriikki;tuossa vasemmalla näkyy mikserini ja suoraan eteenpäin esimerkiksi jäätelökoneeni.




 Keittiötasoa vastapäätä on kaksi keittiövaunua,joissa toisessa kuivurinin,hyvin esillä,koska sitä tulee nykyään aika usein käytettyä.Tuossa isommassa vaunussa näkyy myös miniuunini,jota käytän,kun vain pikaisesti pitää jotain lämmittää.  Tähän kohtaan sopisi muuten aika hyvin vitriinikaappi,mutta sähköpiste olisi juuri sen takana,joten ei oikein käy,keittiössä kun on vain yksi toinen sähköpiste tämän lisäksi.
 Iso osa ruuastani on kaikenlaista kuivaruokaa,kuten ryynejä, siemeniä ,papuja ja niin edelleen. Pidän niitä lasipurkeissa sillä muovipusseihin voi kesällä tulla ikäviä yllätysvieraita. Osan herkemmistä tuotteista,kuten pähkinät ja siemenet,säilytän jääkaapissa.
En nyt keksi ketä haastaa tässä keittiöhaasteessa eteenpäin,joten jos haluaa keittiötään esitellä,haasteen voi poimia täältä.

Appelsiininen punajuurisalaatti sekä vierailu blogiystävän luona

En ole vähään aikaan tehnyt ruokapostauksia,sillä yritän pudottaa painoa ja olen viime aikoina syönyt enimmäkseen perussalaatteja ja muuta vastaavaa. Pari päivää sitten näin kuitenkin aamulehdessäni jännän punajuurisalaattireseptin,ja se oli ihan pakko tehdä.

Pidän punajuuresta, mutta en usein käytä sitä.Tämä salaatti oli kuitenkin niin hyvää, että tätä varmaankin tulee tehtyä uudestaan;kaikki maut sulautuivat tosi ihanasti yhteen.

Appelsiininen punajuurisalaatti

• 500-600 gr punajuuria
• silputtua tuoretta korianteria
• appelsiinin lohkoja

Kastikkeeseen:

• 2 rkl rypsiöljyä
• ½ rkl granaattiomenasiiirappia (siirappi on makean kirpeää, joten sen voi korvata sekoittamalla vaikka tavalliseen siirappiin pari tippaa sitruunamehua)
• 1 tl murskattuja korianterin siemeniä
• 1 appelsiinin raastettu kuori
• 3 rkl appelsiinimehua
• 1 rkl sinappia
• ½ tl suolaa, ½ tl mustapippuria

Keitä punajuuret kunnes ne ovat pehmeitä (noin puolisen tuntia). Valuta kylmän veden alla, ja kuori sekä paloittele punajuuret kuutioiksi. Sekoita kastikkeen ainekset ja kaada se lämpimien punajuurikuutioiden sekaan. Sekoita ja lisää lopussa tuoretta korianteria ja appelsiinin lohkoja.

Eilen tapasin ensimmäistä kertaa blogiystävän! Mimi englanninkielisestä Mimi’s Israeli Kitchen oli kutsunut minut illalliselle. Oli tosi mukavaa tavata sydämellinen ja ihanan ystävällinen Mimi, jonka kanssa juttu luisti heti. Sain tietää, että hän oli syntynyt Caracasissa, jossa asuin yli vuoden, ja meillä oli jopa yhteisiä tuttuja, pieni maailma!Mimi tiesi,etten syö lihaa ja oli valmistanut herkullisen illallisen. Ensin hän tarjoili herkullista talvikurpitsakeittoa, josta unohdin ottaa kuvan. Sitten ilmestyi uunissa paahdettu fenkoli mantelisen valkokastikkeen kanssa.En ole fenkolin ystävä ja en ollut koskaan aikaisemmin syönyt kypsennettyä fenkolia, mutta tämän oli aivan ihanaa ja teki minusta heti fenkolin ystävän! Aniksen makua ei tuntunut lainkaan ja annos oli herkkua. Odotan, että Mimi postaa reseptin blogissaan ja sitten voin suomentaa reseptin tänne. Muutenkin Mimin blogissa on ihania reseptejä ja kuvia ja muutenkin mukavia juttuja. Fenkolin jälkeen oli dhalia, riisiä sekä tomaatteja, nam! Edit:Englanninkielinen resepti on nyt tässä, suosittelen sillä tämä oli tosi hyvää.Voin suomentaa reseptin tänne, jos joku sitä haluaa.

Mutta kaikkein eniten pidin Mimin viinistä! Mimi tekee kotonaan viinejä, olohuoneen nurkassa oli useita sellaisia käymisastioita, joista unohtui taas ottaa kuva. Ruuan kanssa tarjoiltiin hänen viime vuonna pullottamansa Riesling (se oli vielä viimeinen pullo!) ja se oli aivan upea viini, kevyen hedelmäinen ja raikas. En tiedä kuinka monta lasia siitä join, mutta kivasti se meni päähän. En ole koskaan aikaisemmin juonut kotitekoista viiniä, ja tämä Mimin Riesling kyllä päihitti monet kaupan viinit!

Myös kuvassa näkyvä kotitekoinen leipä oli herkullista! Mimi tuntee hyvin kaikenlaiset villikasvit sekä mitä niistä voi tehdä, ja onkin joskus bloggaillut niistä.Hän myös tekee omia kasvovoiteita, esimerkiksi kamomillasta, jota kasvoi hänen kotinsa lähellä.

Kertakaikkiaan oli mukava tavata blogiystävä ja varmaan tapaamme uudelleenkin.Thanks Mimi :-)

Kaktuksista…….

Aivan lähellä kotiani on kaktuspuisto,jossa on satoja eri kaktuksia. Kaktuspuisto on auki päivisin ja sinne on vapaa pääsy. Monta kertaa olen ajatellut mennä sinne kuvaamaan kaktuksia,mutta vasta nyt sain sen aikaiseksi. En ole mitenkään erikoisesti kiinnostunut kaktuksista, mutta kaktukset tässä puistossa ovat aika vaikuttavia ja kiinnostavia.

Puistossa on myös paljon kierrätystaidetta,kuten tämä kaunis riikinkukko .Siellä myös kasvatetaan pikku kaktuksia,jotka sitten jossain vaiheessa pääsevät puistoon, ja siellä on myös pieni lintutalo, jossa värikkäitä lintuja.

 

Aenium Arboreum                                       Agave Victoria Regina

Aloe Aristata                                                  Cleistocactus Candelilla

Echinocactus grusonii                                       Ferocactus wizlizenii

  

Kukkivia kaktuksia                   puumaisia kaktuksia

kierrätystaidetta…..                                                      kukkiva aloekaktus

 

Iso puumainen kaktus                  Tephorocactus articulates

Opuntia eli Prickly Pear(en tiedä nimeä suomeksi)

Kierrellessäni puistossa etsin agavekaktusta,josta tehdään agavesiirappia sekä tequilaa, mutta ylläoleva Agave Victoria Regina tuskin on se kaktus,mistä niitä tehdään. Etsin myös Aloe Vera-kaktusta;mutta sen sijaan siellä oli monta erilaista Aloe-sukuun kuuluvaa kaktusta, Aloe Veraa sen sijaan ei ollut.Kai he ovat miettineet, että ihmiset tulisivat sinne katkaisemaan niitä lehtiä, jos siellä sellainen olisi.Täytyy myöntää, että se kävi mullakin mielessä,kun siellä kiersin……Viimeisessä kaktuskuvassa oleva Opuntia kasvaa täällä useassa paikassa, ja sen hedelmät ovat täällä suosittuja.Hedelmää kutsutaan täällä nimellä Sabra.Opuntia on alunperin kotoisinMeksikosta, mutta sitä tavataan runsaanlaisesti Lähi Idässä ja Sisiliassa, esimerkiksi. Täällä myytävät hedelmät ovat yleensä keltaisia ja vihreitä, kun taas Perussa söin ja näin upean violettisia ja punaisia Opuntian hedelmiä.

Päivän vihreä smoothie koostui tällä kertaa persiljasta, pinaatista, varsiselleristä, vihreästä omenasta (Granny Smith) inkivääristä ,appelsiinista ja lusikallisesta granaattiomenan siemeniä.Boosterina oli jauhettuja pellavansiemeniä, 1 kapselin sisältö merilevää (kelp), 1 kapselin sisältö asidofilus bakteereja. Lisäsin myös aivan vähän sokeritonta omenamehutiivistettä.

kuvat suurentuvat klikkaamalla