Hieman erilainen kukkakaalipizzakokeilu

Sattumalta osuin sivustolle, jossa kerrottiin kukkakaalipizzasta, mutta ei siitä tavanomaisesta kukkakaalipizzapohjasta,   vaan pizzapohjasta joka on tehty kukkakaalijauhoista.  Kukkakaalijauho? Googlailu selvitti että kukkakaalijauhoa löytyy  CauliPower nimiseltä amerikkalaiselta yritykseltä.  CauliPower myy netissä kukkakaalijauhon lisäksi myös valmiita kukkakaalijauhopizzapohjia pakasteena. Selvisi että kukkakaalijauhossa oli monta muuta  ainesta kukkakaalin lisäksi:  tummaa riisijauhoa, valkoista riisijauhoa, maissitärkkelystä,  durrajauhoa, tapiokajauhoa, kvinoajauhoa, psylliumia, ruokosokeria, hiivaa,  pellavansiemenjauhoa, leivinjauhoa,  carobsiemenjauhetta sekä sitruskuitua. Minulla oli kotona kaikki ainekset paitsi 2 viimeistä (carobsiemenjauheen korvasin ksantaanilla) 

Minulla ei tietenkään ollut hajuakaan miten paljon kutakin ainesta oli jauhossa, mutta uteliaana päätin kokeilla millainen jauho minulle  tulisi.  Ensin murustin keskikokoisen kukkakaalin,  sen jälkeen kuivattelin muruja kunnes ne olivat  täysin kuivat.  Yksi kukkakaali kutistui  vajaa  1.5 dl määräksi,  ja kun jauhoin murut jauhoksi , sitä oli vieläkin vähemmän.  Kun näin miten vähän 100% kukkakaalijauhoa tuli yhdestä kukkakaalista, ymmärsin myös miksi  kukkakaalijauho (johon lisätty muut ainekset) on niin kallista:  alle puolikiloa maksaa yli  7 euroa . Lisäsin muut ainekset ihan arvaten, enkä kirjoittanut määriä ylös.  Kukkakaalipizzapohjani tumma väri tuli pellavasiemenjauhosta, joten ehkä laiton sitä liikaa....

Taikina (lisäsin jauhoon vettä, suolaa sekä oliiviöljyä)  oli sopivasti  elastinen, ja sitä oli helppo  käsitellä. Siinä tuntui kevyt kukkakaalin tuoksu.  Paistoin pohjaa ensin uunissa muutaman minuutin , jonka jälkeen päällystin pizzapohjan  tomaattipaprikakastikkeellani, lampaanmaitofetalla sekä kuivatuilla yrteillä.  Pizzan paistuessa uunissa keittiössä tuntui hieman kukkakaalin hajua, mutta vain hieman. Tämä kukkakaalipizzani oli ihan maukas,  ja pohjassa oli kivasti rapeutta, mutta jauhontekoprosessi sen verran hankala että en usko tekeväni tätä toista kertaa, etenkin kun yhdestä kukkakaalista tulee nin pieni määrä jauhoa.  Mutta tätä oli kiva kokeilla:)

Bretagnen letut ja niiden tekemisen vaikeus

Oletteko koskaan syöneet tai tehneet tattarisia Bretagnen lettuja? Vuosi sitten en tainnut edes tietää mitä ne ovat, mutta kun Tel Avivin keskustassa avattiin vuoden alussa tattarisiin lettuihin erikoistunut La Creperie Bretonne, heräsi kiinnostus, sillä pidän tattarista: sekä vihreästä tattarista joka on ihana raakaherkuissa, kuin paahdetusta tattarista. En ole koskaan käynyt tuossa Creperie-paikassa; aina kun olen mennyt ohitse on paikka töpötäynnä. Tattariletuthan ovat gluteenittomia,ja osa paikan lettutäytteistä vegaanisia. Jauhavat kuulemma itse oman tattarijauhonsakin. Bretagnen tattarilettuja tehdään kahdella eri tavalla,riippuen siitä mistä kohtaa Bretagnea on kotoisin: ylä-Bretagnessa letut tehdään pelkästään tattarijauhoista,vedestä sekä suolasta ,ja näin ne tehdään esimerkiksi tuossa Tel Avivin lettupaikassa. Ylemmän Bretagnen lettutaikinaan pitäisi tulla 500 grammaa tattarijauhoa,15 grammaa  suolaa ja litra vettä. Kuulostaa helpolta eikö niin....Katselin muutaman videonkin ,ja kaikki näytti si facile eli  niin helpolta...

Minulla oli kaupasta ostetun tattarijauhon sekä itse jauhetun tattarijauhon sekoitusta,ja vaikka kuinka tein ohjeen mukaan niin tulos oli aina tämä kun lettua piti kääntää.....Jossain vaiheessa huomasin myös että  lettupannuni ei ollutkaan hyvä tällaiseen:se on aivan liian ohutpohjainen. Koirani Bambi näytti ihastuneen rikkinäisten lettujen tuoksuun,joten se sai niistä osansa,ennenkuin lensivät roskikseen...

Koska pelkästä jauhosta ,vedestä ja suolaista valmistetut letut eivät onnistuneet,piti siirtyä alemman Bretagnen tattarilettuversioon. Siinä jauhojen joukkoon lisätään kananmunaa ja maitoa. Omaani lisäsin maidon sijaan soijamaitoa, koska oikeaa maitoa ei keittiöstäni löydy.Ohjeisiin lisätään myös vehnäjauhoa mutta halusin pitää letut gluteenittomina, joten käytin pelkästään tattarijauhoa johon lisäsin hieman riisijauhoa 

Bretagnen tattarilettu

• 580 gr tattarijauhoa +20  gr riisijauhoa  (tai 500 gr tattarijauhoa+100 gr vehnäjauhoa)
• 1,25 litraa maidon ja veden sekoitusta (käytin soijamaitoa)
• 1 rkl suolaa
• 1 kananmuna

Jauhot laitetaan astiaan,keskelle tehdään kolo,johon rikotaan muna.Lisätään suolaa ja sekoitetaan ja maito-vesiseos lisätään vähitellen,kunnes taikina on vellimäistä. Taikina laitetaan jääkaappiin tasoittumaan vähintään pariksi tunniksi.Taikinan voi tehdä myös illalla ja paistaa letut aamulla.Paistinpannu sivellään kevyesti öljyllä (tai voilla) ja taikinaa kaadetaan ohuesti kuumalle pannulle.Kun lettu  näyttää reikäiseltä kuten kuvassa,on se valmis käännettäväksi.Toista puolta paistetaan minuutin verran. Hieman jäähtyneet letut voi täyttää erilaisilla  suolaisilla täytteillä: lainaan tässä yhtä La Creperie Bretonnen täytettä .eli savulohta,creme fraichea,kevätsipulia,kaprismarjoja,sitruunaa,rukolaa ja lisämaksusta St.Maure-juustoa.

Salaatteja Tel Avivin keskustan kauppakeskuksen valmisruokatorista.Salaatteja saa ostaa mukaansa,tai syödä niitä vaikka pitaleivän sisällä.

Savun makuinen porkkananakki

Hieman yli 3 kuukautta sitten Tel Avivin Saronassa avattiin pop-up vegaaniravintola,jonka piti olla pystyssä 3 kuukautta. Miss Kaplan-ravintolasta tuli kuitenkin niin suosittu,että 3 kuukauden jälkeen ravintolan pitoa päätettiin jatkaa,toistaiseksi. Lähes kaikki siellä käyneet ovat kehuneet ravintolan ruokaa ja etenkin ravintolan  porkkanahodaria. Miss Kaplanin porkkanahodarin porkkananakki  on valeltu Jack Daniels-viskillä,ja savustettu omenapuulastuilla. Porkkananakki on ravintolassa aseteltu höyrytetyn vietnamilaisen sämpylän sisälle,jossa myös säilöttyä sipulia.Kun niin monesta paikasta olin lukenut tuosta porkkananakista ja tuttavakin kertoi miten herkullinen se on,niin ajattelin vastaavan löytyvän netistä.Ja löytyihän se,tosin ei savustimessa tehty versio kuten ravintolassa,mutta täytyy sanoa että porkkana ei ole koskaan maistunut paremmalta;D Tein oman "nakkini" Clean Eating Vegan Girl-blogista löytämäni ohjeen pohjalta ,mutta ilman sämpylää. Jestas miten porkkana voi olla hyvää;itse asiassa tuota syödessä porkkana ei edes tullut mieleen.....

Savun makuinen porkkananakki

• 2-3 keskikokoista porkkanaa
• öljyä paistamiseen

Marinointiliemi

• noin 60 ml soijakastiketta
• noin 60 ml vettä
• 1 rkl riisietikkaa
• 1 rkl seesamiöljyä
• ½ rkl omenasiiderietikkaa
• 1 tl savuaromia
• 1 murskattu valkosipulin kynsi
• 2 tl tummaa sokeria
• mustapippuria
• ½ tl savupaprikaa
• ripaus chilipippuria

Porkkanat kuoritaan,ja niitä keitetään kunnes ne ovat pehmenneet,mutta kuitenkin niin että ovat edelleen "al dente".Porkkanoiden kiehuessa sekoitetaan liemen ainekset .

Avattavat ja suljettavat pussit sopivat parhaiten marinointiin. Liemi kaadetaan pussiin,ja porkkanat joutuvat myös sinne sen jälkeen kun ne ovat hieman ehtineet jäähtyä. Pussi sisältöineen laitetaan jääkaappiin 24 tunniksi.Kävin välillä kääntelemässä pussia.

Vuorokauden marinoinnin jälkeen porkkanat poistetaan pussista.Pannulla lämmitetään muutama ruokalusikallinen öljyä,ja porkkanan pintoja ruskistetaan muutama minuutti.Sen jälkeen kaadoin koko liemen pannuun,ja annoin sen supistua kokoon,aina välillä porkkanoita käännellen. Liemi imeytyi porkkanoihin,joista tuli ihanan maukkaita:) Tässä päällä on friteerattua persiljaa ja hieman persiljaöljyä ,sekä Dijon-sinappia. Tosi hyvin sopi sinappi myös tällaisen vaihtoehtonakin kanssa;D

Muutama päivä myöhemmin tein savuporkkananakkeja toisen kerran,; näihinhän tulee melkein himo. Söin salaatin kanssa ja tietenkin lautasella oli myös sinappia;D

Ananasbananas ja jugurttijuustokakku ananasbananaksella

Onko teille hyvät lukijat koskaan sattunut niin että vaikka bussissa istuessanne päähän tulee kaikenlaisia tyhjänpäiväisiä asioita? Niin käy usein bussissa istuessani ja muutama päivä sitten päähän tuli sellainen ajatus että banaanista ja ananaksesta tulisi yhdessä hyvä hillo.  Nimenkin keksin sille heti samantien eli ananasbananas...Ja tein sitä pienen satsin koska hillon aineksia oli kotona.Ei se loppujen lopuksi ollutkaan niin tyhjänpäiväinen ajatus sillä hillosta tuli todella hyvää.Tässä oli mukana myös pieni tujaus rommia,mutta sen voi jättää poiskin.

Ananasbananas

•  2 dl pieniä ananaspaloja
• 2 dl banaania 
• 1 dl ananasmehua
• 1 dl ruokosokeria tai muuta tummempaa sokeria
• 2 rkl limetinmehua
• (rommia ruokalusikallinen)

Laita kattilaan kaikki ainekset mahdollista rommia lukuunottamatta .Keitä matalalla lämmöllä ilman kantta kunnes kaikki nesteet ovat haihtuneet pois ja seos hieman karamellisoitunut. Tämä on vain lievästi makeaa joten sokeria voi lisätä halutessa.Rommi lisätään vasta kun kattila otetaan pois liedeltä,Ananasbananas on ihanaa  vaikka jäätelön,jugurtin tai lättyjen kanssa ja sitä voi käyttää leivonnassa.

Ananasbananakseen käyttämäni banaanit olivat jo sellaisia ylipehmenneitä...

Ananasbananas antaa kivasti makua vaikka juustokakulle.En tosin tehnyt tavallista juustokakkua vaan täysin jugurttipohjaista uunissa paistettua kakkua ,josta tuli todella hyvää mutta hieman liian kosteaa, sillä  minun olisi pitänyt muistaa nyrkkisääntö mikä on paikallaan kun käyttää jugurttia tällaiseen eli  jugurtista pitää ensin siivilöidä liiat nesteet pois....Unohdin sen ja kakusta ei tullut kovin valokuvauksellista mutta oli kyllä todella hyvää ja raikasta ja kevyenkin makuista alhaisen rasvaprosentin johdosta (jugurtissani oli 4,5 % rasvaa)

Uunissa paistettu jugurttijuustokakku ananasbananaksella (15 sentin irtopohjavuoka)

Pohja:

• 2 dl kookoshiutaleita
• 1 dl kaurahiutaleita
• 3 rkl hunajaa

Jugurttitäyte

• 4½ dl siivilöityä  paksua (kreikkalainen jugurtti ym.) jugurttia
• 2 kananmunaa
• 1,5 rkl Maizenaa
• 1,5 dl tomusokeria
• 3 rkl ananasbananasta

Valmista ensin täyte: jauha kookos-ja kaurahiutaleet hienommaksi;lisää hunaja ja jauha kunnes seoksesta muodostuu taikinamainen. Vuoraa vuoan pohja leivinpaperilla. Taputtele taikinaa kostein käsin pohjalle ja hieman reunoille. Kypsennä pohjaa  180 C-asteessa noin 20 minuuttia kunnes pohjan pinta saa hieman väriä mutta varo polttamasta pohjaa. Pohjan annetaan jäähtyä uunista tultuaan ja sen jäähtyessä valmistetaan täyte: vispaa jugurtti,kananmunat ja sokeri kuohkeaksi,Lisää Maizena pieneen määrään seosta ja sekoita jugurttiseokseen.Lisää lopuksi ananasbananas ja sekoita.Kaada täyte jäähtyneen pohjan päälle. Kakkuvuoka asetellaan suurempaan uunivuokaan jonka pohjalle kaadetaan muutaman sentin korkuinen kerros kiehuvaa vettä ja kakkua kypsytellään 180 C-asteessa noin tunnin tai  kunnes myös kakun keskiosa näyttää hyytyneeltä.  Kakkuvuoka on hyvä kietoa folioon ennen kuin se laitetaan isompaan uuniastiaan;näin ei vuoasta valu täytettä veteen. Kakun annetaan kunnolla jäähtyä vuoassa ja siirretään sen jälkeen jääkaappiin jähmettymään muutamaksi tunniksi tai mieluiten yön yli,jonka jälkeen kakku poistetaan varovasti vuosta. Kakun tummempi pinta tuli kookossokerista jota sirottelin uunista tulleen kakun päälle.Kakku on vain lievästi makea joten täytettä kannattaa maistaa ja mahdollisesti lisätä sokerin määrää ennen pohjan päälle kaatamista jos siltä tuntuu.

Kastikekokeilu MasterChefin innoittamana

Olen koukussa Masterchefiin,jonka täkäläisen version 5. kausi on parhaillaan menossa.Viime vuonna en seurannut kilpailua sillä silloin kilpailussa kilpailivat julkkikset ,joka  ei niin kiinnostanut. Täkäläinen Masterchef on todella värikäs ja   tänä vuonna taso on erittäin korkea.Ohjelma oli ainakin pari vuotta sitten kaikkein  katsotuin TV-ohjelma täällä. Jännää on että 12 loppukilpailijan joukossa on myös  pohjoismainen panostus,jopa 2 henkilön muodossa: Ruotsista kotoisin oleva Mischa joka putosi pois ohjelman puolivälissä ja sitten feikki-ruotsalainen joka  pääsi kilpailuun prinsessakakun ansiosta ja putosi pois jo ennen hurmuri-Mischaa mutta pääsi takaisin kilpailemaan viime jakson kaksintaistelussa,jossa kaksi jo pudotettua kilpailijaa kilpaili pääsystä takaisin ohjelmaan. Feikki-ruotsalainen? Täkäläinen mies joka kuulemma ihastui 4 vuotiaana ABBAn ruotsalaisiin lauluihin,oppi ruotsinkielen ja puhuu riikinruotsia täysin uskottavasti  ilman että on asunut Ruotsissa,  ja jopa puhuu hepreaa ruotsalaisella korostuksella mikä on todella ärsyttävää!  Tällainen tapaus tietenkin herätti kiinnostusta myös Ruotsissa,ja Dagens Nyheter-lehdessä olikin juttu ja kuva tästä feikki-ruotsalaisesta;D

Erikoista täkäläisessä Masterchef-kilpailussa on myös se että lähes kaikki kilpailussa käytettävät ruoka-ainekset ovat täällä valmistettuja eli lähiruokaa. Muutama jakso sitten yksi tuomareista piti kilpailijoille lyhyen kastike-workshopin ja kilpailijoiden piti sitten luoda annos käyttämällä vähintään 2 kastiketta tietyssä annoksessa.Inspiroiduin jaksosta ja tein jalopeñokastiketta mukailevan kastikekokeilun: minulla ei ollut jalopeñososetta,jolla kastikkeesta olisi tullut vieläkin parempi mutta ihan hyvä tästäkin tuli.Kastikkeen juju on se että se on täysin rasvaton mutta kuitenkin emulsiomainen ,kiitos ksantaanin.Olen vuosia käyttänyt ksantaania : mm. vegaanijäätelöissä ja gluteenittomassa leivonnassa mutta ei ehkä olisi heti tullut mieleen  käyttää sitä tällaisessa kastikkeessa.  Kastike maustoi rapeaksi paistettua tofua ja pidin tuosta  ideasta että ksantaanin avulla nestemäisistäkin aineksista saa hyvän emulsion:)

Rasvaton mutta emulsiomainen chilikastike

• 15 gr tuoreita korianterin lehtiä
• 55 gr paloiteltua vihreää chiliä (siemenet poistettu)
• 2½ rkl limen mehua
• 1 valkosipulin kynsi
• 1/3 tl ksantaania

Soseuta korianteri ,chili ,valkosipuli sekä limemehu.Siivilöi niin että kaikki neste irtoaa.  Lisää nesteen joukkoon ksantaani ja blendaa emulsiomaiseksi.  Minulla ei siis  ollut jalopeñoja,mutta jos osan chilistä korvaa jalopenon palasilla niin kastikkeesta tulee vieläkin parempi. Kiinteän tofun olin leikannut kuutioiksi ,kierittänyt sitä  riisijauhoissa ,johon olin lisännyt suolaa ,ja sitten paistanut öljyssä rapeaksi. Kastike oli tosi hyvää suupalakokoisten tofukuutioiden kanssa.

Ruisleivän himo kasvoi yhtenä päivänä suureksi;niin että oli pakko tehdä ruisneliöitä,joista tuli tosi hyviä:)

Aina ei mene oikein......

Minusta  on hauskaa joskus tehdä kokeiluja keittiössä ja kun kommentoija eräässä postauksessa kysyi Venezuelan rannikkolalueella suositun uppopaistetun banaania sisältävän empanadan ohjetta,muistin itsekin syöneeni sellaisen mutta täytteenä oli lämpimänä valuvaa juustoa.  En ollut ihan varma oliko se sama mitä Venezuelassa käynyt kommentoija oli siellä maistanut mutta uteliaisuus heräsi ja googlasin ohjetta. Venezuelan rannikkoalueilla ja muissakin Eteläisen Amerikan maissa voi löytää Empanada de platano-piirakoita,jotka on uppopaistettu ja joiden taikinassa on käytetty keittobanaania (platano) mutta täytteenä on juustoa. Yritin etsiä banaanilla täytettyjen uppopaistettujen empanados-piirakoiden ohjetta mutten oikein löytänyt. Tavallinen banaani on muuten Venezuelassa "cambur" ja banaanin nimi vaihteleekin latinalaisen Amerikan maissa. Tyypillinen venezuelalainen empanada tehdään esikeitetyistä maissijauhoista,samasta jota käytetään arepas-leipien tekoon.Lopussa käytin löytämääni venezuelalaista ohjetta,mutta siinä siis taikinaan tulee keittobanaania......Torilta saa parista paikasta keittobanaania mutta kotona oli vain tavallisia banaaneja ja hetken mielijohteesta teinkin taikinan tavallisilla banaaneilla...Laitan tähän espanjasta kääntämäni ohjeen (keittobanaaneilla)jos joku innostuisi tällaisia tekemään.

Keittobanaaniempanadat

• 4 kypsää keittobanaania
• suolaa maun mukaan
• 1 kananmuna
• 0,7 dl vehnäjauhoa
• 2 dl juustoraastetta (mozzarellaa)
• öljyä paistamiseen 
• vaniljaa ripaus

Ohjeessa keittobanaanit leikataan palasiksi kuorineen ja keitetään pehmeiksi ,jonka jälkeen kuoret poistetaan ja keittobanaanit muussataan. Kananmuna,jauhot ja vanilja lisätään keittobanaanimuussiin ja ja aineksista sekoitetaan taikina. Taikina laitetaan jääkaappiin tunniksi.Taikinasta muodostetaan 12 palloa jotka tasoitetaan käsin ympyräksi ja täytetään juustoraasteella. Empanadat uppopaistetaan kunnes molemmat puolet ovat ruskistuneet.Päälle ripotellaan sokeria. Näin siis keittobanaaneilla,ja kun ohjetta katsoo niin siinä on tosi pieni määrä jauhoa verrattuna keittobanaaneihin.Tässä vielä video-ohje näihin

Tässä vaiheessa kaikki näytti lupaavalta....

Minä siis päätin kokeilla mitä tapahtuu jos keittobanaanit korvataan tavallisilla banaaneilla.. Puolitin taikinaohjeen ja sekoitin 2 muusssattua banaania kananmunan kanssa. Mutta....jauhoa piti vain lisätä ja lisätä jotta siitä sai edes jonkinlaisen taikinaa muistuttavan taikinan,,,eli lopussa olin lisännyt 2½ dl vehnäjauhoa. Tulihan siitä taikina,joka meni lepäämään jääkaappiin ja sen jälkeen taputtelin palloset (aika käteen tarttuvia joten piti taas lisätä pöydälle vähän jauhoja) tasaisiksi,levittelin juustoraastetta keskelle ja taittelin empanadojen reunat tarkasti.Kuumensin öljyä ja paistoin banaaniempanadoja kunnes molemmat puolet olivat ruskistuneet. Näytti hyvältä tähän asti....

Banaaniempanadat näyttivät ainakin päällisin päin tosi hyviltä,ja katsokaa kuvaa,eivätkös ne näytäkin hyviltä? Mutta heti ensimmäisen puraisun jälkeen tiesin että nämä lentävät roskikseen......Taikina oli aika kamalaa,ei maultaan mutta koostumukseltaan,.Ehkä pitää kokeilla seuraavan kerran keittobanaaneilla;D

Kouluttava carob-maapähkinätahna

Tahna on kyllä tätä tummempi,mutta kuvaa ottaessa
aurinko osui juuri tuohon lusikkaan.....

Pidän erittäin paljon maapähkinävoista ja myös carobtahnasta.Ostan täällä joskus tosi hyvän makuista carobtahnaa,joka kuitenkin on hieman liian makea  minulle. Joten sekoittelin sitä maapähkinävoin kanssa ja olipas se  hyvää.Halusin kuitenkin tehdä ihan alusta pitäen carobtahnan,jonka voisi lisätä maapähkinävoihin;niin että tuloksena olisi herkkutahna. Erilaisten kokeilujen jälkeen syntyi sopivan tuntuinen ja makuinen tahna,joka on koukuttavan hyvää! Carobia on kaapissani paljon toissakesästä,jolloin keräsin sitä suuren määrän ja tein kotitekoista carobjauhetta,joka on pikkiriikkisen karkeampi kuin kaupan carobjauhe. Carobin vahva ominaismaku ei häiritse,kun sen ja muiden ainesten suhteet ovat tasapainossa.

Koukuttava carob-maapähkinätahna

• 3½ rkl carobjauhetta
• 2 rkl tomusokeria (jauhoin ruokosokerista)
• vaniljaa joko suoraan vaniljatangosta tai vaniljajauhetta
• ripaus suolaa
• 2 rkl kylmäpuristettua kookosöljyä
• 3 rkl sokeritonta maapähkinävoita(Lidlillä on hyvä sellainen..)

Sulata kookosöljy vesihauteessa;lisää (siivilöi,sillä carobjauheeseen tulee helposti paakkuja sen lähes rasvattomuuden johdosta) carobjauhe,sekoittaen.Lisää vanilja ja tomusokeri ja vaivaa tasaiseksi.Sekoita maapähkinävoin kanssa.Jotta tahnasta tulee sileää,on parasta sekoittaa se jollain laitteella,kuten sauvasekoittimella,blenderissä ym.

Carob-maapähinkätahna on lämpimänä juoksevaa,mutta jähmettyy jääkaapissa.Jos haluat syödä vähemmän jähmeää tahnaa,ota se jääkaapista huoneenlämpöön vähintään 15 min. ennen syöntiä.Tähän koukkuuntuu aika helposti;D Maapähkinävoitakin on helpppo tehdä itse,jos omaa kunnon laitteen.Tein omani paahdetuista maapähkinöistä Bamixin myllyllä.

Kävin eilen pikaisesti Jerusalemissa tapaamassa Saksasta täällä vieraillutta vanhaa ystävää. Odottelin häntä ihan torin reunalla sijaitsevassa niin miellyttävässä Trattoria Habassa,jossa kävin myös viime Jerusalemin reissulla.

Kahvin jälkeen tein hyvin pikaisen kierroksen Jerusalemin Machane Jehuda-torilla.Tässä kattamaton,leveä pääkatu.

Tästä löytyy naposteltavaa...

Torin monilla sivukaduilla on katokset,joten sade ei häiritse.

Millintarkkaa hommaa----suklaaleivos joka melkein onnistui mutta oli silti hyvää

Pikkuisen viipyi kakkunen liikaa uunissa....ja nyyh hieman paloi.mutta oli kuitenkin hyvää

Millintarkkaaa hommaa tosiaankin,,nimittäin ennenkuin sain tämän tehtyä ja vaikka siitä tuli tosi hyvä;oli se kaikkea muuta kuin täydellinen....mutta oli kiva viettää iltapäivä tällaista näperrellen.,,,,,,,ja vielä kivempi oli maistella aikaansaannosta;D ja kuulla,että myös naapuri tykkäsi:)

kuva täältä

Kaikki alkoi siitä kun näin täkäläisen MasterChefin 4.kauden ensimmäisen pudotuspelijakson,jossa kilpailijat joutuivat tekemään kuvassa olevan mahdottoman vaikean makean herkun. Kaikki siinä on syötävää,tuo sellofaanikin on tehty isomaltista...Näyttää siltä että joka vuosi tuo ensimmäisen pudotuspelijakson tehtävä on vaikeampi ja vaikeampi;2 vuotta sitten tehtiin Faberge-munia ja viime vuonna Atlas-jälkiruokaa.Tämän vuoden kondiittorihaasteessa oli 13 vaihetta,enkä suinkaan aikonut tehdä kaikkia,mutta ajattelin että jospa tekisin vain muutaman vaiheen,eli tuon "kukkaruukku"-kakun ja sen täytteen ja päällysteen.Brownie-tyyppisen kakun sisällä on yllätys: rapeaa praliinimurua,chantilly-kermaa ja sitten suklaalla kuorutettu espressokreemipallo,joka kakkua leikattaessa valuu  lautaselle. Päätin sitten tehdä kakun espressokreemeineen,chantilly-kermalla,mutta ilman praliinimuruja, ja päälle tulevan capuccino-vaahdon jouduin vaihtamaan ihan toiseen päällykseen,sillä minulla ei ollut siihen tulevia hieman erikoisempia aineksia enkä aikonut sellaisia hankkiakaan. Tein myös puolet ohjeen määrästä eli näitä tuli 3 kappaletta. Kakut tein Iloleipurin Runeberg-kakkumuotissa,ja näin kakuista tuli paljon pienemmät kuin MC:n kakut joiden ympärysmitta on 6 cm,sama kuin korkeuskin.

Ensin tein kakkuset ,ja olisi pitänyt olla hieman varovaisempi,sillä etupäässä suklaata sisältävä taikina palaa helposti....Näiden kakkusten ja täytteidenkin teko oli aika tarkkaa sillä kaikki ainekset ovat  grammoina joten tarkka piti tässä olla ....

Brownie-tyyppiset suklaaleivoskakut(3 kpl)

• 95 gr sokeria (käytin ruokosokeria)
• 75 gr kananmunaa
• 83 gr tummaa suklaata (mieluiten vähintään 60% suklaata)
• 70 gr voita
• 30 gr jauhoa
• 1 gr leivinjauhetta

Suklaa ja voi sulatetaan vesihauteessa.Sokeri ja kananmuna sekoitetaan ja kun suklaa on sulanut ja jäähtynyt  huoneenlämpöiseksi,lisätään se suklaamassan joukkoon.Jauhot ja leivinjauhe käännellään taikinan joukkoon ja taikina kaadetaan vuoan koloihin. MC:n ohjeessa käytettiin 6 cm korkuisia ja läpimittaisia leivontarenkaita,jotka oli vuorattu leivinpaperilla . Kakkusia paistellaan 170 C-asteessa 25-35 minuuttia ja kannattaa tarkistaa kakun pinta loppuvaiheessa,ettei se pääse palamaan.Kakkusista piti kaivaa sisus pois täytettä varten ,joten odottelin että ne jäähtyivät kunnolla ja kaivelin sisukset varovasti pois omenaporalla....

Sillävälin kun kakkuset paistuivat,tein espressopallot tai oikeastaan puolipallot,sillä jos olisin tehnyt näistä kunnon palloja eivät ne olisi mahtuneet kakkusten sisälle. Eikä minulla ollut espressoakaan,joka vaihtui vahvaksi kahviliuokseksi,johon käytin Nestlen Red Cup-kahvimuruja.Kilpailijoilla oli käytössään kivat muotit,joilla  pystyy tekemään palloja ,ja kahvikastike kaadettiin pallojen yläpinnassa olevan reiän kautta.Minulla taas on tuollainen silikonimuotti,jolla saa tehtyä puolipalloja. Palloihin tai puolipalloihin laitetaan hammastikut ja ne dipataan suklaaseen,johon tuli tummaa suklaata ja hieman kaakaovoita.  Päällystettyjen pallosten (puolipallojen) annetaan jähmettyä jääkaapissa.Myös se kohta,missä hammastikku on ollut,peitetään suklaalla,jotta sulanut kahvikastike pysyisi suklaakuoren sisällä,kunnes kakkunen leikataan veitsellä....Tästä jäi yli pakastettuja puolipalloja mutta ne voin käyttää vaikka kahvinmakuiseen jälkkäriin...

Kahvipallot (tai puolipallot)

• 62,5 gr vahvaa espressoa tai muuta kahvijuomaa
• 62,5 gr vispikermaa 
• 2 gr paahdettua kardemummaa (kokonaisia)
• 22,5 gr munankeltuaista
• 20 gr sokeria

Laitoin kahvin,kerman sekä munankeltuaisen korkeaan mitta-astiaan ja sekoitin sauvasekoittimella kunnes seos oli sileää ja homogeenistä.

Seos laitetaan kattilaan.lisätään sokeri ja kardemumma ja seoksen annetaan kiehua kunnes se paksunee (sen saavuttaessa 82 C-lämpötilan) . Tässäkin hieman möhläsin ,sillä olisi pitänyt antaa seoksen kiehua vielä ehkä minuutin,että se olisi ollut hieman paksumpaa. Kahvikastike kaadetaan pallomuotteihin ja laitetaan pakastimeen jäätymään.Tämän jälkeen tein chantillyvaahdon,johon tuli 100 gr vispikermaa,10 gr sokeria ja ripaus aitoa vaniljaa,jotka vispataan vaahdoksi.Chantillyvaahtoa tuli kakkusten kolon pohjalle,ja sen päälle asetin suklaalla päällystetyn kahvikastikepuolipallon (tai pallo).

Tässä vaiheessa aloin myös valmistamaan kahvikreemiä,joka tuli leivoksen päälle.Alkuperäistä capuccinovaahtoa en voinut tehdä koska siihen tuli hieman erikoisempia aineksia,joten sulatin 75 gr valkosuklaata,noin desin vispikermaa ja muutaman lusikallisen Red Cup-kahvimuruja vesihauteessa ja kun se oli jähmettynyt,laiton sitä pursotuspussiin ja pursottelin kakkujen päälle.

Kun kakkusen leikkaa veitsellä ,niin samalla rikkoutuu suklaapallo (tässä tapauksessa pallon puolikas) jonka sisällä on kahvikastiketta,joka valuu kakkusen pohjalle,niinkuin sen kuuluukin. Tämä oli hurjan hyvää vaikka kakkuset olivatkin ylikypsyneet;kakun päälle tuleva capuccinokreemi vaihtui kahvinmakuiseksi valkosuklaaganacheksi ja päältä puuttuivat kärpässienet,joiden jalat oli tehty marengista ja lakit valkosuklaasta ja vadelmasta,ja myös erikoisokerista tehty sellofaani  puuttui. Naapuritalon tuttu koiranomistaja,jonka kanssa ulkoilutamme koiriamme iltaisin,on suuri suklaan ystävä ja tykkäsi näistä tosi paljon:) Suklainen kakku on ajankohtainen, sillä täällä alkoi tänään viikon kestävä suklaaviikko,joka huipentuu torstaina alkavaan suklaafestivaaliin ,johon aion ehdottomasti mennä! Odotan etenkin tuon kukkaruukkuhomman suunnitelleen kondiittorin presentaatiota siellä....

Epäonnistumisia.....

Viime viikon ruokamessujen kokkikilpailun upea kalalautanen innosti minua kokeilemaan kalarullaa,josta saisi leikattua tosi nättejä renkaita. Ajatuksena oli että päällimmäisenä kerros mangoldia,sitten tillillä maustettua kermajuustoa ja sen päällä graavilohta.Höyrytin mangoldin ja asettelin sitä elmukelmun päälle.Sen päälle sitten sitä tillillä maustettua kermajuustoa ja sen päälle kerros graavaamani lohta. Sitten käärin koko homman rullalle ja tiiviisti elmukelmua ympärille.Laitoin rullan jääkaappiin jähmettymään.Kaikki hyvin tähän asti....

Mutta kun otin rullan pois jääkaapista ja yritin leikata hyvällä veitselläni siitä siivuja,koko homma hajosi! Olin löysentänyt kermajuustoa hapankermalla,mikä varmaan oli virhe,sillä juustosta tuli liian löysää,mutta helpommin levitettävää. Eli ihan pipariksi meni tämä.Joskus käy näinkin.....Mutta hyvää se silti oli....

Ajankohtainen kurpitsa:kurpitsapihvit(pannarit) x 2 +miten käyttää kurpitsan siemeniä

Kurpitsahan on ajankohtainen kasvis tähän vuodenaikaan,ja viime aikoina keittiööni onkin rantautunut useampikin myskikurpitsa,joka edelleenkin on suosikkikurpitsani.

Viime viikolla  näin lähiseutuni jättimarketissa valtavan kokoisen myskikurpitsan! Laarissa luki että tämä olisi brasilialainen myskikurpitsa,mutta googlailu ei ainakaan sellaista löytänyt. Kurpitsa painoi kokonaista 1,8 kiloa ennen kuorimista ja siementen poistoa.

Mietin  mitä tehdä tuosta kurpitsasta ja ensimmäinen ajatus oli kokeilla Ella& Orna-ravintolan kuuluisia  bataattipannareita kurpitsasta tehtynä.Nuo bataattipannarithan ovat huikean hyviä ,eikä ihmekään,että niiden maine on kiitänyt ihan valtameren toiselle puolelle.Itse postasin sellaisista tässä blogissa lähes 5 vuotta sitten,mutta kuvat ovat kyllä aika kamalat siinä postauksessa.... Näitä tehdessä huomasin,että kurpitsa on kuitenkin erilainen kasvis kuin bataatti,joten jouduin muuttamaan ohjeen ainesten määriä.Näistä tuli tosi hyvän makuisia,mutta rakenne oli mielestäni liian lötköä vaikka lisäsinkin enemmän jauhoa mitä tulee bataattipannareihin.Joten jos mahdollista,suosittelen että nämä sittenkin tehdään bataatista,ja niitä voi todellakin suositella ,sillä ne ovat aivan mielettömän herkullisia:)

Kurpitsapannarit (bataattipannarit)

• 700-750 gr (650 gr bataattia kuorimisen jälkeen)kurpitsaa (kuorimisen ja siementen poiston jälkeen)
• 2 rkl soijakastiketta(bataateille 1 1/4 rkl)
• 1 rkl sokeria (bataateille 1 tl sokeria)
• 1 tl suolaa (bataateille hieman vähemmän)
• 3 dl jauhoa (bataateille 1 1/4 dl)
• juuri jauhettua mustapippuria
• voita+öljyä  paistamiseen.

Tekovaihe on sama sekä bataateille että kurpitsalle,mutta kurpitsat pehmenevät nopeammin keitettäessä.Kuoritut kurpitsat tai bataatit leikataan kuutioiksi ja keitetään aivan pehmeiksi,minkä jälkeen ne laitetaan lävikköön jäähtymään ja kuivumaan muutamaksi tunniksi..Kurpitsan (tai bataatin) tulee olla täysin kuivaa ennenkun siihen lisätään muita aineksia.Tämän jälkeen kurpitsat (tai bataatit)  murskataan kevyesti joko käsin tai survomalla.Lisätään soijakastike,sokeri,suola ja mausteet ja lopuksi jauhot.Sekoita kunnes seos on tasaista mutta ei liikaa,jotta seoksesta ei tule liian tahmeaa.Taikina on joka tapauksessa löysähköä ja käsiin tarttuvaa,joten paras tapa tehdä näitä pannareita,olkoon kyseessä sittten kurpitsa tai bataatti,on käyttää isoa pursotinpussia. Pannulla lämmitetään öljyn ja voin sekoitusta(pelkkä voikin on ok) ja kun pannu on tarpeeksi kuuma.pursotetaan siihen pyörylöitä.Niiden annetaan paistua kunnes pohja on ruskistunut,jonka jälkeen pannarit käännetään ja toisenkin puolen annetaan ruskistua.

Kurpitsapannarit syötiin tämän ihanan kastikkeen kanssa.

Koska jättimäisestä myskikurpitsasta jäi vielä vielä jäljelle noin 800 grammaa,päätin tehdä siitä kurpitsapihvejä.Muistin joskus lukeneeni täällä bataattipihveistä,joihin tuli punaisia linssejä ja ,eli kurpitsa korvasi tälläkin kertaa bataatin.En muistanut mitä kaikkea niihin pihveihin tuli mutta näistä uunissa kypsytetyistä pihveistä  tuli aika hyviä vaikka eivät olleetkaan yhtä nättejä kuin nuo ylemmät pannarit.

Kurpitsa+punalinssipihvit uunissa

• 750-800 grammaa kurpitsaa(kuorimisen ja siementen poiston jälkeen)
• 2 dl punalinssejä
• 3 dl kaurahiutaleita
• 2 rkl tahinia
• 1 kananmuna
• ruohosipulia tai muita yrttejä
• suolaa,mustapippuria,mausteita (käytin chiliä,valkosipulia ja paprikaa)

Leikkasin kurpitsan kuutioiksi ja keitin niitä noin viitisen minuuttia,jonka jälkeen lisäsin punalinssit kattilaan..Annoin kiehua kunnes sekä kurpitsat että linssit olivat pehmeitä.Kaadoin kurpitsat ja linssit lävikköön,jonne jätin ne kuivumaan  noin tunniksi.Survoin kurpitsaa sekä linssejä jonkun verran ja lisäsin kaurahiutaleita,tahinia,kananmunaa,yrttejä ja mausteita ja sekoitin niistä pihvitaikinanan.Öljysin pellin päälle laitetun leivinpaperin ja otin massasta reilun ruokalusikallisen per pihvi,ja tasoitin pyöreäksi pihviksi..Valelin myös pihvien pinnat öljyllä ja paistoin pihvejä 180 C-asteessa puoli tuntia tai kunnes molemmat puolet olivat saaneet väriä. Kävin kääntämässä pihvit puolivälissä. Tuon edellisen annoksen herkullinen kastike sopii näillekin.

Niin ,ja niitä kurpitsan siemeniä ei kannata heittää pois...ne laitetaan veteen ja annetaan liota siellä jonkin aikaa ,jonka jälkeen oranssit kurpitsansäikeet on helppo poistaa. Siementen annetaan kuivua.Jos kurpitsaa käyttää usein,kannattaa siemenet kuivata kunnes niitä on vähän reilumpi määrä.Kuivahtaneiden siementen joukkoon lisäsin oliiviöljyä,suolaa ja mausteita ja levitin niitä leivinpaperin päälle.

Mutta kannattaa tarkkailla mitä niille tapahtuu uunissa....Unohdin itseni tietokoneen äärelle ja yhtäkkiä tunsin palaneen hajua....onneksi kuitenkin osa oli ihan syömäkelpoista eikä ollut ehtinyt mustua..Paahdetut ja maustetut kurpitsansiemenet ovat herkullista naposteltavaa:)

Tuorepolentaa ja munakoisoa

Mites ollakkaan inspiroiduin taas MasterChef-ohjelmaa katsellessani! Siinä eräs kilpailija teki   kalaa tuorepolentan päällä,ja siitä muistinkin Yotam Ottolenghin hieman erilaisen tuorepolentan ohjeen kirjasta Plenty.Olin joskus ajatellut kokeilla ohjetta,mutta tein tätä vasta tuosta ohjelmasta saadun inspiraation seurauksena;D En ole koskaan erityisesti välittänyt tavallisesta polentasta,mutta tämä tuorepolenta oli ehkä parasta mitä viime aikoina olen syönyt. Myös munakoisosta tuli tällä ohjeella todella hyvää. Alkuperäisessä ohjeessa käytettiin 6 maissintähkää;minä kokeilin tätä 3:lla ,josta tuli 2 annosta.

Tuorepolentaa ja munakoisoa

Munakoiso:

• 1 keskikokoinen,kuutioitu munakoiso
• 1½ dl öljyä (osa öljystä siivilöidään myöhemmin ja sen voi käyttää jossain muussa ruoassa)
• 2 tl tomaattipyreetä
• 60 ml kuivaa valkoviiniä
• 200 gr tuoreita tai purkitettuja tomaattikuutioita (punnitsin ja 2 keskikokoista tomaattia painoivat lähes tarkalleen 200 gr)
• 1 dl  vettä
• ½ tl suolaa
• ½  tl sokeria
• 1 rkl  silputtua oregaanoa (käytin kuivattua koska olin unohtanut ostaa tuoretta..)

Kuumenna öljy kattilassa ja paista munakoisokuutioita keskilämmöllä noin 15 minuuttia,kunnes ne ovat ruskistuneet. Kaada kattilan sisältö siivilään anna ylimääräisen öljyn valua astiaan.Kun munakoisokuutiot lisätään kattilaan,näyttää ensin siltä että ne imevät kaiken öljyn,mutta tuosta valui aika reilusti öljyä astiaan.

Kuumenna kattila uudestaan ja lisää siivilöidyt mnakoisokuutiot.Lisää tomaattipyree,ja paista kuutioita 2 minuuttia,sekoittaen. Lisää valkoviini ja sekoittele seosta minuutin,jonka jälkeen lisätään kuutioidut tomaatit,vesi,suola,sokeri ja oregaano ja seosta keitetään vielä 5 minuuttia.Munakoisoseos lämmitetään uudestaan annosta kootessa.Munakoisoseosta jäi yli,ja se on ihanaa vaikka leivän päällä tai sellaisenaan,kylmänä.

Tuorepolenta:

• 3 maissintähkää (noin 290 gr maissinjyviä)
• 2,5 dl vettä
• 1,5 rkl voita
• 100 gr fetajuustoa (käytin lampaanfetaa)
• suolaa,mustapippuria

Irrota maissintähkistä vihreät osat sekä säikeet.Säikeet irtoavat parhaiten juoksevan veden alla. Aseta maissintähkä pystysuuntaan ja veistä siitä veitsellä maissinjyvät pois.

Keitä maissinjyviä  ja vettä miedolla lämmöllä 12 minuuttia ,siivilöi maissinjyvät (säästä keitinvesi)ja laita maissinjyvät joko monitoimikoneen astiaan tai hyvään tehosekoittimeen.Monitoimikoneeni tekee ihan hyvää työtä,mutta jos KitchenAid-blenderini olisi ollut kunnossa,olisin varmaan käyttänyt sitä,mutta siitä meni nyt jo toisen kerran irti se kannua pyörittävä osa,joten en todellakaan pysty suosittelemaan tuota blenderiä kenellekkään.Maissinjyvät jauhetaan monitoimikoneessa mahdollisimman hienoksi ja siihen menee jonkun aikaa.Maissiseoksen voi nyt siivilöidä,jos haluaa oikein pehmeän ja tasaisen tuorepolentan tai sitten ei,jos siitä haluaa hieman karkeamman.Päätin siivilöidä maissiseoksen. Maissiseos lämmitetään kattilassa ,melkein koko ajan sekoittaen,10-15 minuuttia kunnes sose paksunee ja on perunamuussin paksuista.Ohjeessa sekaan lisättiin keitinvettä,mutta lisäsin jossain vaiheessa vain ruokalusikallisen keitinvettä eikä seos mielestäni tarvinnut lainkaan enemmän nestettä.

Lopuksi lisätään voi ja murustettu feta  ja seosta lämmitetään vielä 2 minuutin ajan,kunnes voi ja feta ovat sulaneet.Fetan ei tarvitse täysin sulaa polentan joukkoon,vaan siihen jää pieniä valkoisia fetapilkkuja.Maista ja lisää suolaa ja pippuria. Tuorepolenta on rakenteeltaan ja maultaankin pehmeämpää kuin tavallinen polenta,ja minusta paljon paljon parempaa. Annosta kootessa munakoisoseos lämmitetään uudestaan ja sitä laitetaan polentan keskelle.Voi itku kun tämä oli hyvää! Tätä voisi varmaankin tehdä myös pakastetuista maissinjyvistä,niin että aloitetaan tuosta jyvien ja veden keittämisestä,jonka jälkeen jyvät siivilöidään ja jauhetaan.

Ja yllätyksekseni ja ilokseni löysin tämän blogin Cisionin Top 10-ruokablogi-listalta puolivälistä:)

Erittäin onnistunut blondi suklaakokeilu ja granaattiomenaglögi

8 vuotta sitten  Frédéric Bau,tunnettu kondiittori ja Varlhonan suklaakoulun perustaja,unohti Valrhonan valkoista Ivoire-suklaata vesihauteeseen 10 tunniksi. 10 tunnissa suklaa oli muuttunut valkoisesta blondin(minä en tuota blondi nimitystä tälle suklaalle keksinyt...) väriseksi,eikä hän koskaan ennen ollut nähnyt sen väristä suklaata.Vesihauteeseen  unohtuneen suklaan aromi ja tuoksu oli ainutlaatuisen hyvä ja Baulle siitä tuli mieleen jotain lapsuudesta. Seuraavana päivänä hän teki siitä uuden satsin ja esitteli sitä innostuneena Varlhonan suklaamestareille,jotka hekin ihastuivat uuteen suklaaseen.Mutta,blondin suklaan valmistus kaupalliseen levitykseen osoittautuikin vaikeaksi.8 vuotta he kokeilivat ja kokeilivat,kunnes he vihdoinkin onnistuivat ja näin syntyi Dulcey,Varlhonan uusi suklaa,ns. 4. suklaamaku:tumman,valkoisen ja maitosuklaan jälkeen. Itse asiassa Dulcey on karamellisoitua valkoista suklaata,mutta siinä on myös aineksia,joita ei ole tavallisessa suklaassa ,kuten voita ja maitoheraa.

Kokeilunhaluinen kun olen ,mietin mitä tapahtuu jos minäkin "unohdan" valkoista suklaata vesihauteeseen.....Ja niinpä "unohdin" 250 grammaa valkoista suklaata (minulla ei ollut Varlhonaa vaan Callebautia,sekin ihan hyvää suklaata). Lisäsin suklaan sekaan myös parikymmentä grammaa kaakaovoita,ja koska tuossa Dulceyssä on myös voita,lisäsin jonkun ajan kuluttua ihan vähän voitakin,mutta vain hieman yli 10 grammaa,enkä ole ihan varma oliko se tarpeellinen tässä kotitekoisessa blondisuklaassa. Sitten vain "unohdin" suklaan sinne vesihauteeseen,kaikkein hiljaisimmalle lämpötilalle,moneksi tunniksi;toki muistin mennä välillä lisäämään vettä kattilaan....

Ja 8 tunnin jälkeen (tuo aika riitti minun suklaalleni) minullakin oli Dulceytä;ihanasti toffeelle ja paahdetulle maidolle tuoksuvaa ja maistuvaa   suklaata,joka toi mieleen hieman kokoon keitetetyn kondensoidun maidon,mutta tämä Dulceyn tapainen suklaa ei ole lainkaan niin äklön makea kuin Dulce de Leche,kokoon keitetty kondensoitu maito.Ja tuosta Dulce de Lechestä  taitaakin  Dulceyn nimi olla peräisin. Tämä oli tosi hyvää ja Dulcey (tai kotitekoinen blondi suklaa) kuulemma sopii hyvin  kahvin ja pähkinöiden kanssa sekä vähähappoisten hedelmien(banaani,mango) kanssa.Tämä blondi suklaa on kyllä niin hyvää että aion toistekin "unohtaa" valkosuklaata vesihauteeseen...

Viikonloppu alkoi talvisena ja  keitin vasta nyt ensimmäisen glögini.Olin aikonut ostaa marketista pakastemustaherukoita,joista keittää mehua glögiä varten,mutta en ehtinyt,joten teinkin granaattiomenan makuista glögiä,joka on tosi hyvää.Tein glögiä muutaman lasillisen annoksen.

Granaattiomena-punaviiniglögi

• 2½ dl granaattiomenasta puristettua mehua (tai valmista granaattiomenamehua,sokeritonta)
• 1 dl vettä
• 2 rkl granaattiomenasiirappia(joko valmista tai tämän ohjeen mukaan tehtyä)
• lisämakeutusta maun mukaan(granaattiomenan mehu on kirpeää ja vaikka siirapissa on makeutta,tarvitsee glögi vielä lisää makeutta.Laitoin ruokosokeria ja steviaa)
• glögimausteita (minulla oli tällä kertaa Suomesta peräisin oleva glögimaustepussi)
• 3 dl punaviiniä

Keitä granaattiomenamehua,vettä ,siirappia,mausteita ja lisämakeutusta kymmenisen minuuttia.Lisää viini ja anna lämmetä kiehumispisteeseen.Sammuta tuli ja anna glögin levätä kannen alla muutamia minuutteja.En pidä sattumista glögissäni eikä tähän sellaisia tullutkaan.Lämmitti ihanasti!