The Eväskassi, vol.2

Muistatteko, kun ompelin itselleni viime keväänä The Eväskassin. Se on ollut verraton kaveri työmatkoilla ja muillakin retkillä, jossa on kulkenut eväät jos toisetkin. Ja eipä ole tarvinnut enää kanniskella eväitä muovipussissa. Ja tosiaan ompelin silloin kassin itselleni, mutta nyt olikin sitten tehtävä myös toinen The Eväskassi vol. 2. Tuolloin viime keväänä mieleeni ei juolahtanutkaan, että kyllähän miehenikin kantaa eväitä joka päivä töihin jos jonkinlaisessa muovipussissa. Ja minä se vaan olen kanniskellut eväitäni omassa hienossa kassissani.

Mieheni mainitsi jossain vaiheessa, että kyllähän eväskassi voisi olla hänelläkin hyvä olla, jotta ei aina tartteisi eväitä kanniskella niissä muovipusseissa.. Mutta eipä tuolloin vielä kellot soinu päässäni tai sitten oli jokin motivaatio jumi alkaa kassia hänelle ompelemaan.. Eihän sitä aina sillä ensimmäisellä kerralla vihjaukset voi aina jakeluun päähän mennä.

Tuossa vuoden vaihteen aikaan en tarvinnut pariin päivään eväskassiani ja sanoin miehelleni, että hän voi lainata sitä jos kehtaa ottaa sen käyttöön. Kyllähän mieskin voi kulkea työmatkansa (kotoa autolle ja siitä toimistolle) tyylikästä peurakuosillista kassia kantaen. Niinhän hän sitä lainasi ja totesi kassin sen verran näppäräksi, että kun itse kassia seuraavan kerran tarvitsin, niin piti pyytää se häneltä takaisin omaan käyttööni.

Tämän jälkeen olisin ollut ihan pölhö, jos en olisi ommellut hänelle omaa eväskassia. Niin vähän olen hänelle mitään ommellut, että tämän ompelin hänelle oikein mielelläni. Ja taas vähenee muovipussien käyttö! Hänellä oli synttärit tulossa, joten päätin ommella hänelle oman eväskassin lahjaksi.

Muistin, että kangasjemmoissani on jokunen aika sitten Almandiinilta ostamaani vespa-aiheista kangasta palanen, siitä ompelisin pääli puolen ja sen kanssa sopi mainiosti yhteen sinipohjainen tähtikangas. Kumpaakaan kangasta ei ollut kovinkaan paljoa, mutta ne riitti kuin riittivätkin juuri oikean kokoiseen kassiin. Vaikka vespa kangas onkin mukavan vahvaa puuvilla-pellavaa niin lisäsin väliin vielä tukikankaan vahvikkeeksi, jotta kassista tulee vielä vahvemman oloinen. Kassi on ommeltu ihan perus kassin tapaan, joten siinä ei ole mitään sen kummempaa. Mutta tuon kassin itse tarkoitus onkin sitten sen tärkeämpi juttu.

Olipa mukava antaa tämä salassa ommeltu synttärilahja miehelleni. Hän oli oikein tyytyväinen kankaisiin ja kukapa tuosta ihanasta vespa-aiheisesta kankaasta ei tykkäisikään! Nyt synttäreistä on jokunen aika mennyt ja eväskassi on ollut ahkerassa käytössä jo ensimmäisestä päivästä lähtien kun hän tämän sai. :-)

-Alvariina-

Käsityöblogit joulukalenteri 15.luukku: Patalaput

Pääsin osallistumaan tänäkin vuonna Facebookin Käsityöblogit-ryhmän joulukalenteriin ja tässä tulee tämän päivän 15.luukku. Eilinen luukku oli Pihlajan oksalla -blogin päivä ja huomisen luukun tekee Pikku Akan Tilkkuvakka -blogi.

Minulle joulussa tärkeintä on muutamat pienet asiat. En osaa stressata millään ruokasuunnitelmilla tai muilla vastaavilla asioilla joulun tuloa, sieltä se aina tulee ja sitten saa olla ihanassa omassa rauhassa muutaman päivän kotosalla. Mutta on yksi asia josta osaan stressata joka vuosi ennen joulua ja ne on ne itsetehdyt lahjat ja joka vuosi se joulun tulo pääsee minut yllättämään, niin kävi nytkin!

Olen tykännyt tehdä pieniä joulumuistamisia joita on helppo postissa lähettää ystäville toiselle paikkakunnalle. Jo aikaisin syksyllä tiesin, että tänä vuonna tulen jatkamaan viime vuonna aloittamani teemaa eli jotain hyödyllistä ilman lahjapapereita. Ja nehän on patalaput, jotka sujahtaa näppärästi kirjekuoreen.

Patalappujen kankaat on pääsääntöisesti tänä vuonna käyttämistäni kankaista, joista aina jää jos jonkinlaista ylimääräistä suikaletta. Tämä on yksi mainio tapa päästä suikaleita eroon ja samalla lahjan saaja saattaa bongata jo tutun kankaan, jonka on saattanut nähdä jossain muussa tekeleessäni tänä vuonna. Suikaleita yhteen sovittamalla saa kivat patalappupohjat, toiselle puolelle laitoin yhdestä kankaasta palan, kankaiden väliin laitoin patalappuvanua. Lisäksi ompelin vielä lenkin kohdalle napin, joita tykkään useasti käyttää pikku koristuksina.

Vielä tuossa olisi iso läjä keskeneräisiä patalappuja odottamassa kanttausta ja pahoin pelkään, ettei aika riitä, mutta josko sitä vielä jostain saisi nipistettyä sen muutaman ylimääräisen tunnin. Siinäpä se minun joulustressi sitten onkin. :-)

Nämä, kun vielä sujauttaa pikku kortin kanssa kivaan kirjekuoreen ja kirjoittaa siihen pienen maininnan, että "ei saa avata ennen jouluaattoa", niin näihin ei sitten tarvitse kääräistä mitään lahjapaperia.

Mukavaa joulun odotusta!

-Alvariina-

Unipesä vauvalle

Olen viime aikoina julkaissut paljon vauvajuttuja, joita olen tehnyt lähipiiriini syntyneelle vauvalle. Lapsi jututhan ei ole olleet aiemmin ihan se ykkösjuttu blogissani, mutta nyt vaan tilanne on ollut se, että näitä ihania pieniä asioita on tullut tehtyä ihanalle pienokaiselle. Jatkossa tilanne tulee tasoittumaan ja tulee olemaan muutakin kuin vauvajuttuja, joten te jotka ette näistä ehkä niin paljoa välitä (myönnän, että lukeuduin itse tähän ryhmään aiemmin..), niin yrittäkää kestää mukana ja muutakin tänne on kyllä tulossa. Mutta eihän näitä vauvajuttuja vaan pysty vastustamaan ja millä ilolla näitä olen tehnyt niin sitä ei voi edes kuvailla! Paljon rakkautta ja ihania ajatuksia näitä tehdessä on ollut mukana siinä samalla, kun kankaita olen leikannut, värejä suunnitellut ja silmukoita neulonut.

Ja tämä vauvan unipesä! Kun olin päättänyt ommella tämmöisen unipesän, niin se vaati pitkällisen pohtimisen ja suunnittelun. Mutta kun olin vauvan vanhemmille vihjannut, että voisin unipesän vauvalle ommella, niin tehtävähän se oli! Mutta kyllä jännitti, pidin tämän tekemistä haasteellisena ja vaikeana. Onneksi luin muutamasta eri blogista jutut näistä unipesistä ja niistä sain vahvistuksen, että ei tämän ompelu niin kummoista ole. 

Kankaat tähän ostin paikallisesta Eurokankaasta ja sieltä sain oikein hyvää palvelua. Kun kerroin mitä varten kankaita olin ostamassa, niin minulla taisi tuuria matkassa, kun myyjä oli vastaavan ommellut. Sain pähkittyä hänen kanssaan kankaan menekin ja muut jutut. Sekä sain vielä hyvät vinkit mitä kannattaa ottaa huomioon tätä tehdessä. Kangasta oli tarkoituksella sen verran reippaasti, että ompelin vielä aluskankaan, joka antaa vähän suojaa pesän oikealle aluskankaalle.

Yhden illan leikkasin ja teippasin kaavoja yhteen, toisen illan leikkasin kankaita ja kolmantena päivänä ompelin. Kaavan otin netistä, jatkoin pesän pituutta alkuperäisestä ohjeesta. Toki tämän olisi saattanut nopeamminkin tehdä, mutta onneksi tämän tekemisen kanssa ei ollut kiire ja mitäpä sitä turhaa hötkyilemään. Kun olin saanut tämän valmiiksi, niin oli kyllä voittajafiilis ja ei, tämä ei ollut ollenkaan vaikea tehdä! 

Tuossa yllä olevassa kuvassa on nyt kokonaisuutena paketti, joka lähti vastasyntyneelle ihanuudelle. Kuvassa näkyy muutkin pikku jutut mistä olenkin tänne jo juttua tehnyt. 

Ja nyt kun yhden tällaisen unipesän olen ommellut, niin taidanpa ommella toisenkin, kun sopiva hetki tulee. Meidän vanhempi kissa meinasi omia tämän unipesän välittömästi. Joten luulen, että ompelen hänelle oman pesän vähän lyhennettynä versiona. :-) 

-Alvariina-

Kehyspussukka ystävälle

Se tunne joka valtaa heti ensikohtaamisella, kangasrakkaus. Jo aikaa sitten näin tämän ihanan mustavalkoisen käsityöaiheisen kankaan tilkkuopellani myynnissä ja sitähän oli heti ostettava. Vähän samankaltaista kangasta minulla on ollut jo aiemminkin, mutta se oli värillistä eikä yhtään niin kivaa kun tämä kangas, jonka pauloihin heti jäin kiinni. No, myönnettäköön tämä samainen kangas ihastuminen käy minulle muulloinkin hyvin hyvin usein.. Mutta eihän se pahastakaan voi olla ja kankaitahan ei voi olla koskaan liikaa, vai voiko? :-)

Kauaa minun ei edes tarvinnut miettiä mitä tästä ihanuudesta ompelisin ensi töikseni. Kun suunnitelma oli selvä, niin sitä vain toteuttamaan eli lukkokehyspussukan ompelisin. Toisella puolella olisi valkoisella kankaalla kehystettynä pieni pala tätä ihanuus kangasta ja toinen puoli olisi kokonaan ihanuutta. Sisävuoren ompelisin vaaleanpunaisesta kankaasta ja sinne iso tasku tietenkin tästä ihanuudesta. Kovasti suunnittelin myös, että olisin ommellut tähän myös kapean hihnan, niin pussukkaa olisi voinut käyttää myös pienen laukun asemasta, mutta ei se sitten ollutkaan niin hyvä idea tätä pussukkaa varten, joten sen jätin tähän tekemättä. Ja sitten kehyksen liimaus ja valmista tuli. 

Kovasti olin tätä pussukkaa itselleni tekemässä, mutta nyt kävi taas jälleen kerran sillä tavalla että eihän tämä minulle jäänytkään omaan käyttöön. Ystävälläni oli synttärit lähestymässä ja hän on myös innokas käsitöiden tekijä ja arvelin, että hän tykkäisi myös tämmöisestä pussukasta. Joten tämän pussukan annoin hänelle lahjaksi. Siitä kun olen hänelle tämän pussukan antanut on mennyt jo jonkin aikaa, joten olen saanut kuulla palautetta tästä ja kuulemma on ollut tarpeellinen ja kovassa käytössä.

 

Onneksi minulla on vielä jäljellä tätä kangasta, joten voin ommella itsellenikin jotain tästä. Suunnitelmana olisi ommella tästä muistikirjaani uudet kannet, mutta siitä sitten myöhemmin lisää, kun olen saanut sen ommeltua.

Ihanaa sunnuntaita! 

-Alvariina-

Herra pupunen, virkattu uniriepu

Hiphei! Täällä ollaan ja blogi on herännyt pienestä uneliaisuudesta eloon. Viime kuukaudet olen virkannut, neulonut ja ommellut kuitenkin ihan urakalla! Jotain pieniä välähdyksiä niistä olen näyttänyt Instagramin puolella, mutta miksi sitten en ole niitä teille näyttänyt kokonaisuudessaan? Olen tehnyt käsitöitä maailman ihanimmalle pienelle vauvalle joka syntyi lähipiiriini syyskuun lopussa. Panttasin näitä tekemiäni juttuja niin kauan kunnes olin saanut antaa nämä pienokaiselle. Näin sain pidettyä nämä vähän salassa myös pienokaisen vanhemmiltakin. Joten nyt on aika esitellä nämä työt pikku hiljaa myös teillekin. Ihana olla taas täällä ja nyt lupaan, ei enää salaisuuksia ja kaikki tulee jatkossa sitä mukaa kun työt valmistuu.

Saanko esitellä teille Herra Pupusen! Hän on virkattu uniriepu, miellän tämän nyt vähän hienommaksi kuin riepu, mutta sehän se kuitenkin on. Virkkasin tämän Novitan Kotiväki Kartano-langasta, virkkuukoukkuna oli kokoa nro.2. Silmät ja nenän tein vähän paksummasta bambu-langasta. Ohjeen tähän otin  Janitan kätösistä blogista, ohje löytyy täältä. 

Tuo itse riepu eli tähtikuvio valmistui tosi nopsaan ja oli kyllä tosi kiva virkattava. Mutta tuo pupunen olikin sitten vähän eri juttu. En ole kovinkaan paljoa virkannut tuon tapaisia pikku juttuja, niin noin pienissä oli kyllä haastetta kerrakseen! Minulla on muutenkin aika napakka virkkausjälki ja noin ohkanen lanka ja hepponen koukku oli sormilleni aika kivuliastakin välillä. Mutta muutaman tuskaisen illan pakertamisen jälkeen sai pupunen kaikki osat kokoon.

Herra Pupusesta oli kyllä aika sympaattisen näköinen ja toivottavasti hänestä tulee kiva kaveri pikkuiselle. 

Kuten aiemminkin olen maininnut, niin onnea on saada tehdä käsitöitä rakkaille ihmisille. Ja mikä hienointa nyt on tullut uusi pieni rakkaus, jolle on ilo ja kunnia saada tehdä pieniä juttuja.

-Alvariina-

Joulun lahjat

Joulusta on mennyt jo jokunen tovi, mutta en ole vielä tänne päässyt aiemmin esittelemään tuotoksiani, niin tässäpä niitä nyt sitten tulee. 

Kuten aiempinakin vuosina, niin tänäkin vuotena joulu pääsi taas minut yllättämään ja kiire kaikella tekemisellä taas kerran tuli! Jotain saattoi jäädä tekemättäkin mitä ajatuksissani oli, mutta ne tärkeimmät sain valmiiksi kuitenkin aikataulussa. Jos kuitenkin tänä vuonna muistaisin alkaa tekemään juttuja vähän aiemmin. Tässä on yksi hyvä tavoite tälle vuotta.

Lahjapaketteihin sujahti tänä vuonna seuraavanlaisia juttuja..

Teeteen Pallaksesta virkkasin 3,5mm koukulla kolmiohuivin lämmittämään tätini hartioita tai voihan tämän kietaista myös kaulan ympärille viileällä ilmalla. 

Äidilleni neuloin 4mm puikoilla Novitan 7veljestä sinapin värisestä langasta kaulaliinan. Tämä on neulottu ihan simppelillä helmineuleella. Olinkin unohtanut kuinka ajattoman ja kauniin näköistä pintaa helmineuleella voikaan saada aikaiseksi. 

Piirakkasukkia olin neulonut valmiiksi vuoden varrella ja nämä olivatkin ainoat mitkä jemmoistani valmiina löytyi jo hyvän aikaa ennen joulua. Nämä kaikki on tehty Novitan 7veljestä langoilla ja 3,5mm puikoilla. 

Nämä villasukat lähti lämmittämään tätini miehen jalkoja. Joskus vähän jännittää koon puolesta osuuko oikeaan, mutta kyllä nämä oli olleet juuri sopivan kokoiset. Nämä on tehty myöskin Novitan 7veljestä langoista vihertävän sävyistä Nostalgiaa ja harmaata, puikot 3,5mm. 

Lopuksi jotain ommeltuakin. Ompelin jo aiemmin syksyllä nuo tilkkublokit ja juuri ennen joulua keksin käyttää nämä patalappuihin. Nämä oli niin söpöt, että hetken aikaa jouduin miettimään raaskinko laittaa näitä ollenkaan joulupakettiin, kun nämä olisi sopineet niin hyvin myös omaan keittiöön. Mutta pakettiinhan ne meni, kuten olin päättänytkin ja saanhan minä näitä tehtyä itselleni sitten jossain vaiheessa.

Nämä kaikki lahjat sujautin kangaskasseihin, jotka korvasi tänä vuonna joulupaperin. Niistä voitte lukea tästä aiemmasta kirjoituksesta. Jotain muutakin paketteihin sujahti ja maailmalle lähti, mutta kaiken tohinan keskellä en enää kuvia muistanut taikka kerennyt ottaa, mutta onhan sitä tässäkin.

Nyt kun olen saanut joulun jutut tänne kirjoitettua, niin seuraavan kerran tuleekin sitten vielä vähän viime vuotta ja vähän tämän vuoden tavoitteita, näistä sitten myöhemmin.


-Alvariina- 

Luukku 11. Joulun lahjojen paketit

Osallistun tänä vuonna Facebookin ihanan Käsityöblogit-ryhmän joulukalenteriin, jossa joka päivä käsityöbloggaaja julkaisee joulukalenterin luukun. Tänään on minun luukkuni päivä sekä Eilen tein -blogin päivä. Eilisen luukun teki Craft Candidate ja huomisen luukun julkaisee Uutta vanhaa käsin tehtyä kaunista. Käykäähän tutustumassa myös muihinkin joulukalenterin luukun blogeihin, niistä löytyy vaikka mitä kivoja jouluisia ideoita.

Itse halusin, että joululahjat, joita tänä jouluna annan lahjaksi, niin niissä olisi jokin toinen pakkausmateriaali, kuin joulupaperi. Vaihtoehtoina toteuttamiseen oli muutama ehdokas, mutta lopulta päädyin ompelemaan ihan perus kangaskasseja joissa on vuorikangas ja sisällä on pieni tasku.

Näihin kasseihin olen voinut käyttää kaikenmaailman jämäkankaat, myös ne kaikista pienimmätkin tilkut joita jää aina jäljelle. Aloin vaan ompelemaan suikaleita ja mini paloja yhteen ja ne ompelin sitten kiinni toisiinsa ja siinä samalla alkoi hahmottua minkälainen kassista tulisi. Enempää en suunnitellut lopputulosta vaan kassin ulkonäkö hahmottui itsellenikin pikkuhiljaa sen valmistuessa. Vuorikankaat ei ole tilkuista kasattu, ne ompelin yhdestä kangaspalasesta. Jokaisesta kassista tuli eri kokoinen, mutta niinhän ne lahjatkin on erilaisia ja kokoisia.

Hetken aikaa jouduin miettimään, kuinka saan kassista edes vähän sen mallisen, että se muistuttaisi lahjapakettia, mutta sitten hoksasin, että rullaan kahvat ja ylimääräisen osan kivasti rullalle, jolloin se muistuttaa enemmän pakettia, eikä ole vaan epämääräisen näköinen  möhkäle. 

Koska tässä on samalla myös tarkoitus ylimääräisen roskan vähentämisestä, niin enhän tietenkään voinut käyttää näihin mitään valmista lahjanauhaa. Joten tämän lahjanauha asian ratkaisin ketjusilmukoista virkatulla nauhalla. Eli samalla sain käytettyä myös jämälankoja pois, joten ei huono juttu ollenkaan. 

Mielestäni näistä kasseista tuli tosi kivoja ja toivottavasti myös tämä ilahduttaa lahjan saajaa jatkossakin vaikka kauppareissulla muovikassin sijasta tai varakassina matkalla. Tällä viikollahan julkaistiin, että Suomen Luonto -lehti on valinnut tämän vuoden turhakkeeksi muovikassin. Joten ehkäpä nämä lahjakassit osaltansa vähentävät muovikassien kulutusta ensi vuonna.

Pienenä vinkkinä voin kertoa, että tämmöisen kassin ompeleminen ei kestä kovinkaan kauaa, niin näitä ennättää ommella vielä vallan mainiosti joulupaperin korvaajaksi, jos niin haluaa. Näihin kasseihin saa kulutettua tosi hyvin kankaat joita muuten ei tulisi käytettyä, niin samalla saa väljyyttä myös kangasjemmoihin. Tai tämmöisen kassinhan voi antaa vaikka pelkästään lahjaksi jos sen taittelee kivasti ja väliin sujauttaa esimerkiksi suklaalevyn ja sitoo paketin kauniisti langalla yhteen.. 

Oikein mukavaa sunnuntaita! 

-Alvariina-

Suolaa ja leipää sekä vähän muutakin

Tämänkin postauksen aiheena on lahjakori, koska aiempi postaukseni Pieni vieminen  sekä tämän antaminen osuivat samalle viikonloppu vierailulle.

Tapanahan on, että uuteen kotiin viedään suolaa ja leipää onnea tuomaan. Veljeni ja hänen avovaimonsa muuttivat uuteen kotiin joten tein heille uuden kodin korin sisältäen suolaa ja leipää, joka oli hapankorppujen muodossa. Toki koriin halusin laittaa muitakin kotijuttuja.

 

Virkkasin Novitan Bambu-langasta käsipyyhkeet, pari tiskirättiä ja lasinaluset. Langan sävynä kaikissa näissä on turkoosi, paitsi toinen tiskirätistä on luonnonvalkoinen. Tiskirättejä olen heille aiemminkin tehnyt tosi kauan aikaa sitten ja ovat tykästyneet niihin, niin olihan tuo jo aika uusiakin antaa.. :-) 

Olen joskus aikanaan virkannut itselleni käsipyyhkeen ja huomannut sen toimivaksi, niin niitähän virkkasin sitten kaksi. Käsipyyhkeiden renksut on ihan valmisnauhaa ja niiden kohdalle ompelin vielä langan sävyisen ruutunapin.

Lasinaluset on tehty samaa mallia mukaillen, kuin tiskirätitkin. Joskus nuo yksinkertaiset mallit on niitä kauneimpia ja ajattomia. 

Ja tietysti tämmöisessä korissa pitää molemmille olla uudet villasukat! Niitä tarvitaan aina ja eihän villasukkia voi koskaan liikaa olla, vai voiko? Mielestäni ei.

Kuvassa näkyvät luonnonvalkoinen ja vihreä nauhan näköiset jutut ovat kirjanmerkit, jotka voi hyvin antaa kirjojen ystäville. Löysin Pinterestistä kivan kirjanmerkki mallin ja sitten ihan omalla ohjeella virkkasin sen näkemäni kuvan näköiset kirjanmerkit. Ja kyllä niistä ihan saman näköiset taisi tullakin.

Kuvissa näkyvä liina, joka juttujen alla näkyy on toki myös korin sisältöä. Ompelin sen omalla kaavalla ja toisella yrittämisellä tuollaisen mallin ompelu onnistuikin. Samoja kankaita mitä liinassa on käytetty löytyy myös korista, joka on ommeltu taannoisella tilkkuleirillä samoin kuin tuo liinakin.

Tämmöinen korista sitten tuli. Toivottavasti kaikille näille pikku jutuille löytyy käyttöä siellä ihanassa uudessa kodissa, jossa varmasti on hyvä olla ja elää.

-Alvariina-