Terveisiä kädentaitomessuilta! - Greetings from Fair for Finnish Handicrafts!

Tänään aamulla näytti tältä, marssin Tampereen Messu- ja Urheilukeskukseen muutaman muun kädentaitajan kanssa. Olin strategiset noin 15 minuuttia myöhässä aamulla, jotta olisin välttynyt ruuhkalta, joten parkkipaikalta messuhallille kertyi jo mukavan herättävän aamulenkin verran askeleita.

 Ensimmäinen ja edellinen visiittini Suomen Kädentaidot -messuille oli pari vuotta sitten. Kuten silloinkin, aika kului nytkin aivan siivillä ja taas kerran oli mukava huomata, miten monipuolisia kädentaitajia Suomesta löytyy. Itselläni messujen suhteen oli kaksi tavoitetta: tavata allekirjoittaneen  kanssa samalla alalla puuhaava farkkuvirtuoosi Ellis ja löytää puuhelmiä akuuttiin avainnauhapulaan. Aivan mahtavaa tavata oikeassa elämässä sellainen henkilö, joka blogielämän ja -kirjoitusten kautta tuntuu tutulta:) Messupöydän takaa tavoitettu  Ellis sopi loistavasti siihen kuvaan, joka kirjoituksista on välittynyt - lämminsydäminen, puhelias ja äärettömän taitava. Toivottavasti Elliksen messut sujuvat hyvin!

Puuhelmipulaan löytyi myös monenvärisiä lääkkeitä. Ja solmin samantien ensimmäisen avainnauhani (ja puuhelmikorun ylipäätään) ikinä. Kyllä tällä kelpaa nyt maanantaina mennä töihin! Koska noin joka toinen ovi työmaalla on lukossa, on avaimia kätevintä roikottaa kaulassa (kaikissa vaatteissa ei ole taskuja), jotta ne ovat helposti saatavilla. Erillisen pitkän kaulakorun pitäminen avainnauhan kanssa yhtäaikaa ei tee muuta kuin sotkee molemmat, joten tämä ratkaisee ongelman. Tosin, sittenhän näitä pitää olla eri väreissä, jotta jokaisen vaatteen kaveriksi löytyy sopiva:)

 

Messuilta tarttui mukaan myös muffinssikangasta kummitytön joululahjaan (ainakin kankaiden ostamisen kanssa olen siis kerrankin suhteellisen hyvissä ajoin liikkeellä) ja ihana japanilainen ompeluaiheinen kangas, joka jossain muodossa päätynee ompeluhuoneen verhoksi.

Huopakukan taakse kätkeytyy hakaneula, joten tämä on ensisijassa ostettu piristämään mustaa talvitakkia. Liisa Jokinen kirjoittaa tämän päivän Hesarin Nyt-liitteen kolumnissa mustien talvitakkien kirouksesta. Siitä, miten valon vähenemisen määrä on suoraan verrannollinen mustan värin lisääntymiseen katukuvassa. No, tämän avulla en ainakaan ihan kokonaan katoa marraskuun mustaharmaaseen maisemaan.

Toissijaisesti tämä on ostettu uteliaalle malliksi, että miten tämmönen oikein on tehty ja voisiko tästä kehitellä jonkun oman sovelluksen huovutusvillavarastojen päänmenoksi.

Messuilla vierähti aikaa useampi tunti, niin että aurinkokin ehti laskea. Lopulta sekä jalat että mahan nälkätasapaino olivat sitä mieltä, että on aika lähteä kotiin. Ostoskoriin jäi siis edellä mainittujen lisäksi paljon hyvää mieltä ja rentouttava päivä. Olisi kiva kuulla muidenkin kuulumisia, mitä tämän vuoden messuista tykkäsitte?

**********

I've spent almost the whole day at Tampere, Fair for Finnish Handicrafts. I bought some wood pearls for key chain necklesses. And I already did one for myself:) I also found some nice fabrics - muffins for the Christmas present to my god daughter and sewing symbols for curtains to my handicraft room. The petrol blue flower is for the black winter coat.